Verta ulosteessa – sitä pitääkin säikähtää

Verenvuoto on aina merkki siitä, että jokin on pielessä ja hoitoa tarvitaan. Takapuoli ei tee poikkeusta.

– Verenvuoto ulostaessa on yllättävän yleinen vaiva. Joka viides kärsii siitä, mutta vain joka kolmas heistä on niin huolestunut, että ottaa yhteyttä lääkäriin, toteaa emeritusprofessori Martti Färkkilä.

Monesti taustalla onkin joku entuudestaan tuttu vaiva. Jos esimerkiksi liikunta on jäänyt vähiin, ruoka ollut kiireessä yksipuolista, eikä vettäkään ole juuri tullut juotua, on ihan loogista, että ummettaa ja peräpukamat voivat vuotaa verta.

Pukamavuoto selittääkin noin puolet tapauksista, joissa ulosteen mukana tulee kirkasta verta.

Paras apu voi löytyä keittiöstä

Turvallisin apu peräpukamiin on muuttaa omia tapojaan: lisätä kasviskuituja ruokavalioon, liikkua säännöllisemmin ja juoda vähintään puolitoista litraa vettä päivässä.

– Näistä on paras näyttö pukamien itsehoidossa. Apteekit ovat pullollaan reseptivapaita valmisteita, joiden hyödyistä ei ole kunnollisia tutkimuksia. Osa niistä sisältää kortisonia, joka voi pitkään käytettynä lisätä limakalvovaurioiden riskiä ja siten pahentaa tilannetta, Färkkilä varoittaa.

Yleensä hyvä hygienia ja ulostetta pehmentävä ruokavalio riittävät hoidoksi. Jos pukamat silti vuotavat runsaasti, lääkäri voi hirttää niitä kumirenkaalla, joka estää verenkierron pukamaan ja saa sen häviämään.

Jos kirkasta verta jää vain pyyhkiessä paperiin, tihuttaja voi olla fissuura eli limakalvon haavauma. Se on yleisimpiä verenvuodon syitä heti pukamien jälkeen ja paranee yleensä itsekseen.

–Toisaalta peräsuolen syöpäkin voi aiheuttaa aivan samanlaisia oireita. Jos verta on ulosteessa toistuvasti, täytyy aina sulkea pois kasvainten mahdollisuus, Färkkilä painottaa.

Verinen ripuli pitää aina tutkia

Nuorilla aikuisilla suolen toiminnan muuttuminen, verenvuoto suolesta tai verinen ripuli voi viitata tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Varsinkin haavainen paksusuolentulehdus lisääntyy Suomessa nopeasti. Se alkaa useimmiten peräsuolen tulehduksena, joka oireilee juuri verenvuotona ulostaessa.

Iäkkäämmillä veri ulosteessa voi olla merkki iskeemisestä koliitista. Se on suolen verenkiertohäiriö, joka liittyy sydän- ja verisuonitauteihin.

Penisilliinin sukuiset antibiootit, joita käytetään yleisesti esimerkiksi keuhkokuumeen ja hampaiden tulehdusten hoidossa, voivat aiheuttaa niin sanotun antibioottikoliitin.

Sekin oireilee verisenä ripulina, joka voi olla runsasta. Yleensä suoli rauhoittuu lääkekuurin loputtua.

– Vuoto voi liittyä myös antibioottikuurin jälkeiseen clostridium difficile -bakteerin ylikasvuun. Se saattaa aiheuttaa vaikean paksusuolentulehduksen, johon liittyy verinen ripuli. Vaiva ei ole vaaraton ja vaatii oman hoitonsa. Siksi verisestä ripulista pitää aina mennä lääkäriin, vaikka se todennäköisesti johtuisikin antibioottikuurista.

Joskus vuoto on niin rajua, että lääkärin tarpeesta ei ole mitään epäilystä. Veren määrä ei kuitenkaan aina kerro tilanteen vakavuutta.

– Raju vatsahaavavuoto voi näkyä vielä ulosteessakin verenä, mutta paksusuolen oikeanpuoleinen verta tihuttava kasvain ei välttämättä muuta ulosteen väriä ollenkaan, Färkkilä kertoo.

Syy selville sormilla ja tähystämällä

Lääkärikäyntiin on hyvä valmistautua pitämällä kirjaa omista oireista. Sen avulla voi antaa lääkärille selvän kuvan tilanteesta.

Monta vaivaa saattaa löytyä tai saadaan suljetuksi pois jo sormin tunnustelemalla ja peräsuolen tähystyksellä eli proktoskopialla. Siinä peräsuolta tutkitaan noin 10 sentin pituisella tähystinputkella.

Tutkimuksessa selviää, onko suolen limakalvo tulehtunut ja onko peräsuolen alueella kasvaimia.

Sen sijaan proktoskopia ei paljasta esimerkiksi iskeemistä koliittia tai Crohnin tautia, jotka eivät oireile peräsuolessa, ja kasvaimia voi olla ylempänäkin paksusuolessa.

– Jos verenvuotoon kuitenkin löytyy joku selkeä syy jo näillä tutkimuksilla, esimerkiksi selvät pukamat, voidaan niiden hoidolla mennä vähän aikaa eteenpäin.

Tähystetäänkö vasen puoli vai koko suoli?

Jos oireet eivät hellitä, harkitaan lisätutkimuksia:

• Verisen ulosteen syyn selvittämisessä alle 40-vuotiaalta riittää useimmiten paksusuolen vasemman puolen tutkimus sigmaskopia. Sigmaskopiassa nähdään hyvin peräsuolen sairaudet ja paksusuolen vasemmanpuolinen osuus pernan alaiseen mutkaan saakka.
• Yli nelikymppisille tehdään kolonoskopia, jossa tutkitaan koko paksusuoli. Se  ei ole vain kurkkaus suoleen, vaan samalla voidaan löytää ja hoitaa syövän esiasteita, eli polyyppeja tai adenoomia.Kolonoskopian tekemisen kynnystä ei kannata pitää liian korkeana – ei potilaan eikä lääkärin puolelta. – Jokainen suolistosyöpäkuolema on tavallaan tarpeeton, koska useimmiten olisi löydettävissä esiaste, jonka hoitaminen ehkäisisi syövän kehittymisen.

Tähystyskapasiteettia olisi hyvä ohjata juuri sigma- ja kolonoskopioihin mahalaukun tähystysten eli gastroskopioiden sijasta. Suomessa tehdään vuosittain noin 200 000 tähystystutkimusta, joista noin puolet on gastroskopioita. Tutkimusten mukaan 80–90 prosentissa avoterveydenhuollossa tehdyistä gastroskopioista ei kuitenkaan löydetä potilaan oireille mitään syytä. Lääkäreillä on käytettävissään myös muita hyviä kajoamattomia tutkimuksia, joilla niin ikään voidaan sulkea pois maha-suolikanavan yläosan sairauksia.

Huolellisella haastattelulla ja verikokeilla selviää, käyttääkö henkilö esimerkiksi tulehduskipulääkkeitä tai asetyylisalisyylihappolääkitystä, onko hänellä helikobakteeria tai viittaavatko vasta-ainetutkimukset keliakiaan.

– Jos ei ole ongelmaa näiden suhteen, on erittäin epätodennäköistä, että gastroskopiassa löydettäisiin mitään poikkeavaa.

Sen sijaan Färkkilän mukaan on näyttöä siitä, että

jo kerran elämässä tehty paksusuolen tähystys vähentää riskiä menehtyä paksu- tai peräsuolen syöpään 80–90 prosentilla.

Seulonta pelastaa henkiä

Suolistosyöpä on molemmilla sukupuolilla toiseksi yleisin syöpä heti rinta- ja eturauhassyövän jälkeen. Vuonna 2018 Suomessa todettiin Syöpärekisterin mukaan noin 3 600 uutta paksu- ja peräsuolen syöpää. Paksu- ja peräsuolen syöpiin kuolee Suomessa noin 1 300 henkilöä vuodessa.

Vaikka lukemat suhteutettaisiin väestön ikääntymiseen, ne ovat silti nousussa. Nämä tiedot antavat hyvät perusteet suolistosyövän seulonnalle.

Siinä käytettävä ulosteen verta mittaava kotitesti vähentää tutkimusten mukaan suolistosyöpiin kuolleisuutta 10–20 prosentilla.

– Se on askel parempaan. Veritestin avulla todetaan kuitenkin yleensä vasta pitkälle edenneet muutokset ja syövät.

– Tärkeintä olisi kuitenkin havaita kasvain mahdollisimman varhain, jo ennen kuin se on muuttunut syöväksi tai ennen kuin syöpä on kasvanut suoliston seinämän läpi, Färkkilä toteaa.

Jos kasvain rajoittuu suolen seinämään, eloonjäämisen ennuste viiden vuoden päästä on yli 90 prosenttia.

Jos syöpä on sen sijaan ehtinyt tehdä etäpesäkkeitä, viisivuotisennuste on enää alle 5 prosenttia.

– Siksi jos lähisuvussa on ollut paksusuolen syöpää, kolonoskopia olisi hyvä tehdä viimeistään 50-vuotiaana, gastroenterologi Martti Färkkilä kannustaa.

Halpa henkivakuutus – osallistu seulontaan

• SUOLISTOSYÖVÄN seulontaa kutsutaan kaikki 60-, 62-, 64-, 66- ja 68-vuotiaat. Kutsutut saavat tiedotteen, näytteenottopurkin, ohjeet näytteen ottamiseen sekä palautuskuoren, jonka postimaksu on maksettu.
• SEULONTAKESKUS Tampereella analysoi kaikki näytteet. Ne, joiden näytteestä löytyy verta, ohjataan paksusuolen tähystystutkimukseen.
• KÄYTÖSSÄ on entistä herkempi testi, joka toteaa paremmin veren. Se pienentää väärien positiivisten riskiä esimerkiksi niillä, jotka ovat syöneet liha- tai veriruokaa. Yksi testi kerran kahdessa vuodessa riittää.

Asiantuntija: Martti Färkkilä, gastroenterologian emeritusprofessori, Helsingin Yliopistoja HUS.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta