Sosiaalinen ja taloudellinen asema on tuoreen tutkimuksen mukaan yhtä suuri terveysriski kuin verenpainetauti, vähäinen liikunta, ylipaino ja alkoholi. Havainto vahvistaa olemassa olevaa tutkimusnäyttöä sosioekonomisten tekijöiden terveysvaikutuksista.
Vaikka vähävaraisuus altistaa monille sairauksille ja niiden aiheuttamille kuolemille, sosioekonomista asemaa ei yleensä lasketa ehkäistävissä olevaksi terveystekijäksi esimerkiksi tupakoinnin ja ylipainon tavoin. Kuitenkin parantamalla ihmisten taloudellista ja sosiaalista tilannetta myös monet muut riskitekijät vähenevät, tutkimuksista tiedetään.
Tulokset perustuvat 48 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin ja 1,7 miljoonan ihmisen terveystietoihin Britanniasta, Ranskasta, Sveitsistä, Portugalista, Italiasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Sosiaalisen ja taloudellisen aseman mittarina käytettiin osallistujien koulutustasoa. Keskimäärin 13-vuotisten seurantojen aikana yhteensä 310 000 osallistujaa menehtyi.
Alhainen koulutustaso liittyi noin 30–40 prosenttia suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana, tulokset osoittivat. Tutkijat arvioivat, että alhainen sosioekonominen asema lyhensi 40–85-vuotiaiden elinikää noin kahdella vuodella, mikä oli enemmän kuin lihavuuden (0,7 vuotta), alkoholin (0,5 vuotta) ja verenpainetaudin (1,6 vuotta) vaikutukset. Vähäinen liikunta nipisti puolestaan 2,4 vuotta odotettavissa olevasta elinajasta, diabetes 3,9 vuotta ja tupakointi 4,8 vuotta.
Tulokset ovat osoitus sosiaalisen ja taloudellisen aseman terveysvaikutuksista, jotka on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa, mutta niitä kannattaa silti tulkita maltillisesti. Tutkimuksista on esimerkiksi vaikea erottaa eri riskitekijöiden vaikutuksia toisistaan, sillä ne usein kasaantuvat ja altistavat myös toisilleen. Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2017;DOI:10.1016/S0140-6736(16)32380-7)http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)32380-7

(2017330)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.