Lihavien äitien lapsista tulee tavallista todennäköisemmin lihavia, mutta sama koskee myös keisarileikkauksella syntyneitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurimmassa lihavuusvaarassa ovat kuitenkin lapset, joilla on nämä kummatkin riskitekijät.

Tulosten perusteella keisarileikkauksella syntyvistä lapsista noin 40 prosenttia useampi on ylipainoinen viisivuotiaana verrattuna lapsiin, jotka syntyvät normaalisti alateitse. Tämä havaitaan riippumatta äidin painosta ja monista muista tuloksiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä.

Suurin lihavuusriski on kuitenkin keisarileikkauksella syntyvillä lapsilla, joiden äidit ovat lihavia. Heistä lähes kolme kertaa useampi on lihava viisivuotiaana kuin alateitse syntyvistä lapsista, joiden äidit olivat normaalipainoisia ennen raskautta. Tutkimukseen osallistui 1 400 äitiä ja lasta.

Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä sukupolvelta toiselle siirtyvän lihavuusriskin on ajateltu kulkevan äidin mikrobikannan mukana. Alateitse synnyttäessä lapsi saa äitinsä mikrobikannan ja mahdollisen lihomisalttiuden.

Mikrobikannoilla on selitetty myös keisarileikkaukseen liittyvää lihavuusriskiä. Keisarileikkauksessa mikrobikantojen siirtymistä ei tapahdu samalla lailla kuin alateitse synnyttäessä, jolloin lapsen suolistossa yleistyvät mikrobit, jotka saattavat edistää lihomista, tutkijat ovat arvelleet.

Keisarileikkaukseen liittyviä terveysriskejä on myös onnistuttu estämään altistamalla lapsi äidin vaginabakteereille heti keisarileikkauksen jälkeen. Seuraavaksi olisikin hyvä selvittää toimiiko sama keino lihavien äitien lapsilla.

Suomessa joka kuudes synnytys tehdään keisarileikkauksella.

Uutispalvelu Duodecim
(International Journal of Obesity 2016;doi:10.1038/ijo.2016.219)
http://www.nature.com/ijo/journal/vaop/ncurrent/abs/ijo2016219a.html

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.