Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa usein muistin, ajattelun ja kognitiivisten toimintojen heikentymistä, mutta haittoja voidaan korjata ohjatulla liikunnalla. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan varmin vaikutus saadaan lihaksia ja aerobista kuntoilua yhdistämällä. Stroke-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat neljäntoista tutkimuksen ja 740 potilaan tietoihin.
Ohjattuihin liikuntaryhmiin osallistuvien potilaiden kognitiiviset mielentoiminnot parantuvat tulosten perusteella paremmin kuin verrokkien, jotka eivät ole ohjatussa liikunnassa. Vaikutukset näkyivät jo 12 viikon harjoittelun jälkeen ja varsinkin ryhmissä, joissa yhdistettiin lihas- ja kuntoharjoittelua. Harjoittelu aloitettiin noin 2–3 vuotta sairastumisesta.Liikunta paransi potilaiden tiedonkäsittelyä sekä tarkkaavaisuutta, mutta muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen osalta tulokset olivat epäselvempiä. Tutkimuksissa ei tarkasteltu kaikkia kognitiivisten mielentoimintojen osa-alueita, joten on mahdollista, että vaikutuksia oli muissakin toiminnoissa.Sama tutkijaryhmä teki vastaavan meta-analyysin viisi vuotta sitten ja päätyi siinäkin samansuuntaisiin tuloksiin. Nyt tehdyssä analyysissa oli kuitenkin mukana enemmän tutkimuksia, mikä tekee tuloksista varmempia. Liikunnan tiedetään myös ehkäisevän aivoverenkiertohäiriöiden kehittymistä.Suomessa vuosittain noin 14 000 henkilöä sairastuu aivoverenkiertohäiriöön. Näistä 75 prosenttia on aivoinfarkteja. Joka neljäs potilas sairastuu työikäisenä.Uutispalvelu Duodecim (Stroke 2017;DOI:10.1161/STROKEAHA.117.017319)https://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.017319

(2017113) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.