Keskosilla on tavallista enemmän näön ja kuulon vikoja, vaikka lapsi olisi syntynyt vain joitain viikkoja ennen laskettua aikaa. Riskit ovat kuitenkin suurimmat lapsilla, jotka syntyvät erittäin ennenaikaisina eli 32. raskausviikkoa ennen.Tiedot käyvät ilmi laajasta suomalaistutkimuksesta, jossa hyödynnettiin tietoja kaikista vuosina 1991–2008 Suomessa elossa syntyneistä. Analyysi rajattiin lapsiin, jotka olivat elossa vielä yksivuotiaana ja joilla ei ollut pahoja synnynnäisiä rakennevikoja. Lopullisessa analyysissa oli mukana tietoja yli miljoonasta lapsesta, ja sen perusteella silmien ja korvien ongelmat vähenivät tasaisesti mitä lähempänä laskettua aikaa lapsi oli syntynyt. Kallonsisäinen verenvuoto ja kouristelu olivat merkittävimmät kuulo- ja näkövikoihin liittyvät seikat.Raskausviikon 34 jälkeen eli vain muutamia viikkoja ennenaikaisena syntyneillä oli neljänneksen enemmän kuulovikoja kuin täysiaikaisena eli 37. raskausviikon jälkeen syntyneillä. Erittäin ennenaikaisten riski oli sen sijaan yli kaksinkertainen, tulokset osoittivat. Tulokset olivat samansuuntaisia näköongelmien kohdalla.Tulokset julkaistiin Pediatrics-lehdessä. Tutkimuksen tekivät Mikko Hirvonen, Riitta Ojala, Päivi Korhonen, Paula Haataja, Kai Eriksson, Mika Gissler, Tiina Luukkaala ja Outi TammelaSuomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän. Valtaosa näistä lapsista kuitenkin pärjää täysin normaalisti.Uutispalvelu Duodecim(Pediatrics 2018;142:e20173888)http://pediatrics.aappublications.org/content/142/2/e20173888

(201883) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus suurentaa ja laihtuminen pienentää myös nuorten aikuisten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Tulos vahvistaa entisestään näyttöä liikakilojen ja sydänvaivojen yhteyksistä. Tulokset perustuvat 2,6 miljoonan kolmekymppisen miehen ja naisen yhdeksänvuotiseen seurantaan.Etelä-Koreassa tehty tutkimus osoitti lihavien sairastuvan sydäninfarktiin ja sepelvaltimotautiin 1,5–2 kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoisten. Lievempi ylipainoisuus liittyi sekin suurentuneeseen sairastumisriskiin, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

Myös muutokset painossa vaikuttivat sairastumisriskeihin. Varsinaista seurantaa edeltävien vuosien aikana laihtuneiden sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi ja samana aikana normaalipainoisesta lihavaksi tulleiden kolmanneksen suurempi kuin normaalipainoisena pysyneiden. Sepelvaltimotauti aiheuttaa globaalisti noin kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa ja kuolleisuuden uskotaan nousevan lähivuosina. Lihavuuden yleistymisellä on tässä suuri merkitys.Suomalaisaikuisista yli puolet on vähintään ylipainoisia (painoindeksi yli 25) ja joka viides täyttää varsinaisen lihavuuden (painoindeksi vähintään 30) kriteerit. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi: 78 kg / (1,70 m × 1,70 m) = painoindeksi 27.Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;178:1060–1086) https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2684478

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, naisten keuhkosyöpäkuolemat voivat yleistyä jopa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tutkijat arvioivat. Samaan aikaan esimerkiksi rintasyöpäkuolleisuuden uskotaan vähentyvän noin 10 prosenttia. Tiedot perustuvat 52 maata kattavaan analyysiin, joka julkaistiin Cancer Research -lehdessä.Analyysin perusteella tutkijat uskovat keuhkosyövän tappavan vuonna 2030 vuosittain noin 16 naista sadastatuhannesta, kun vuonna 2015 siihen kuoli 11 naista sadastatuhannesta. Suurimmat lisäykset nähdään Euroopassa ja Oseaniassa, missä naisten tupakointi on ollut yleistä pitkään. Muualla maailmassa, missä naisten tupakointi alkoi yleistyä vasta myöhemmin, muutokset ovat toistaiseksi maltillisempia.Rintasyöpäkuolleisuuden tutkijat arvioivat laskevan hieman, noin 10 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015 rintasyöpään menehtyi keskimäärin 16 naista sadastatuhannesta, mutta vuonna 2030 luku on nykykehityksellä 15 sadastatuhannesta. Rintasyöpä on yleistymässä Aasiassa ja vähentymässä Euroopassa, mikä luultavasti kuvastaa muutoksia elintavoissa, tutkijat kirjoittavat.Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 1 600 miestä ja 800 naista. Valtaosa keuhkosyövistä johtuu tupakasta.Uutispalvelu Duodecim(Cancer Research 2018;DOI:10.1158/0008-5472.CAN-18-0187)http://cancerres.aacrjournals.org/content/78/15/4436

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.