Alle kaksikymmenvuotiaana syöpään sairastuneet voivat saamiensa hoitojen takia olla myöhemmin elämässä alttiita sydän- ja verisuonitaudeille. He myös menehtyvät sydänsairauksiin tavallista todennäköisemmin, tuore brittitutkimus vahvistaa.

Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat suurimpaan tähän mennessä tehtyyn nuorten syöpäpotilaiden sydänkuolleisuutta selvittäneeseen tutkimukseen. Aineisto koostui yli 200 000 syöpään 15–39-vuotiaana sairastuneen, mutta siitä selvinneen terveystiedoista. Potilaat olivat sairastuneet vuosina 1971–2008 ja heitä seurattiin vuoteen 2014. Seurannan aikana runsaat 2 000 potilasta menehtyi sydän- ja verisuonitauteihin.

Syöpään 15–19-vuotiaana sairastuneiden riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin seurannan aikana oli neljä kertaa suurempi kuin samanikäisten terveiden riski, tulokset osoittivat. Myös tätä vanhempana sairastuneiden kuolleisuus oli suurentunutta, mutta yhteys ei ollut yhtä selvä ja voimakas.

Eri syöpätyypeistä varsinkin Hodgkinin lymfoomaan tai akuuttiin myelooiseen leukemiaan sairastuneiden sydänperäinen kuolleisuus oli suurta.

Syöpäpotilaiden suurentunut sydänperäinen kuolleisuus selittyy sädehoidolla ja muilla syöpähoidoilla, jotka tiedetään haitallisiksi sydämelle ja verisuonistolle. Sädehoito ja säteily ovat iskeemisten sydänsairauksien riskitekijöitä, ja noin 75 prosenttia Hodgkinin ja non-Hodgkin-lymfoomiin tai rintasyöpään sairastuneiden sydänperäisistä kuolemista johtui iskeemisistä sydänsairauksista.

Lapsuudessa tai nuoruudessa syöpään sairastuneiden on tiedetty olevan alttiita sydän- ja verisuonitaudeille, mutta nyt julkaistut tulokset ovat merkittävä lisätodiste siitä. Tulosten perusteella lääkärien ja vanhempien olisikin hyvä kiinnittää erityistä huomiota näiden lasten ja nuorten elintapoihin, jotta sydänriskejä saataisiin pienennettyä.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2016;134:1519–1531)
http://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.022514

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.