Ruoan kovia rasvoja pidetään merkittävänä terveysriskinä, mutta tutkimustiedon lisäännyttyä käsitys on alkanut muuttua. Tuoreet tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että rasvan määrän lisäksi tärkeää on se, millä rasvan korvaa. Jos rasvan tilalle otetaan huonoja hiilihydraatteja, hyötyä ei ole ja vaikutus voi olla negatiivinen.
Havainnot käyvät ilmi kahdesta tutkimuksesta, jotka kummatkin perustuvat samaan 135 000 ihmistä kattavaan aineistoon. Osallistujat olivat 18 eri maasta. Toisessa tutkimuksessa keskityttiin hedelmien, kasvisten ja palkokasvien ja toisessa rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksiin.
Tulosten perusteella riittävä määrä kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja on todennäköisesti noin 400–500 grammaa päivässä, mikä ei ole kovin paljon. Hedelmät olivat terveellisempiä kuin kasvikset, ja raa’at kasvikset terveellisempiä kuin kypsennetyt.
Toisessa tutkimuksessa kuolleisuus havaittiin seurannan aikana suurimmaksi ihmisillä, joiden ruokavalio rakentui hiilihydraattien varaan. Sen sijaan rasvan kokonaissaanti tai eri rasvatyyppien saanti eivät liittyneet suurentuneeseen kuolleisuuteen. Itse asiassa yhteys oli toisen suuntainen eli rasvoja eniten syövien kuolleisuus oli alhaisinta runsaan seitsemän vuoden seurannan aikana. Myöskään kovat eläinperäiset rasvat eivät olleet terveysriski tässä aineistossa.
Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä ravinnon rasvoja ja varsinkin kovia rasvoja on totuttu pitämään suurena sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Käsitys on kuitenkin alkanut vähitellen monimutkaistua tutkimustiedon lisäännyttyä. Nyt julkaistut tulokset tukevatkin näkemystä, jonka mukaan kovien rasvojen vähentäminen ei todennäköisesti suo terveyshyötyjä, jos niiden jättämä aukko täytetään huonoilla hiilihydraateilla. Tilalle kannattaa ennemmin ottaa terveellisiä kasvi- tai kalarasvoja ja esimerkiksi täysjyväviljoja.
Osittain tuloksiin vaikuttanee myös aineiston globaalius. Rasvainen ruokavalio voi liittyä hyvin erilaisiin elintapoihin ja tilanteisiin köyhissä Afrikan ja Aasian maissa kuin varakkaissa länsimaissa. Monissa maissa köyhimmällä väestöllä ei välttämättä ole varaa kuin hiilihydraatteihin.
Tutkimukset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2017;DOI:10.1016/S0140-6736(17)32253-5)http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32253-5/fulltext (Lancet 2017;DOI:10.1016/S0140-6736(17)32252-3)http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32252-3/fulltext

(2017831) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.