Ruoan kovia rasvoja pidetään merkittävänä terveysriskinä, mutta tutkimustiedon lisäännyttyä käsitys on alkanut muuttua. Tuoreet tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että rasvan määrän lisäksi tärkeää on se, millä rasvan korvaa. Jos rasvan tilalle otetaan huonoja hiilihydraatteja, hyötyä ei ole ja vaikutus voi olla negatiivinen.
Havainnot käyvät ilmi kahdesta tutkimuksesta, jotka kummatkin perustuvat samaan 135 000 ihmistä kattavaan aineistoon. Osallistujat olivat 18 eri maasta. Toisessa tutkimuksessa keskityttiin hedelmien, kasvisten ja palkokasvien ja toisessa rasvojen ja hiilihydraattien vaikutuksiin.
Tulosten perusteella riittävä määrä kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja on todennäköisesti noin 400–500 grammaa päivässä, mikä ei ole kovin paljon. Hedelmät olivat terveellisempiä kuin kasvikset, ja raa’at kasvikset terveellisempiä kuin kypsennetyt.
Toisessa tutkimuksessa kuolleisuus havaittiin seurannan aikana suurimmaksi ihmisillä, joiden ruokavalio rakentui hiilihydraattien varaan. Sen sijaan rasvan kokonaissaanti tai eri rasvatyyppien saanti eivät liittyneet suurentuneeseen kuolleisuuteen. Itse asiassa yhteys oli toisen suuntainen eli rasvoja eniten syövien kuolleisuus oli alhaisinta runsaan seitsemän vuoden seurannan aikana. Myöskään kovat eläinperäiset rasvat eivät olleet terveysriski tässä aineistossa.
Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä ravinnon rasvoja ja varsinkin kovia rasvoja on totuttu pitämään suurena sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä. Käsitys on kuitenkin alkanut vähitellen monimutkaistua tutkimustiedon lisäännyttyä. Nyt julkaistut tulokset tukevatkin näkemystä, jonka mukaan kovien rasvojen vähentäminen ei todennäköisesti suo terveyshyötyjä, jos niiden jättämä aukko täytetään huonoilla hiilihydraateilla. Tilalle kannattaa ennemmin ottaa terveellisiä kasvi- tai kalarasvoja ja esimerkiksi täysjyväviljoja.
Osittain tuloksiin vaikuttanee myös aineiston globaalius. Rasvainen ruokavalio voi liittyä hyvin erilaisiin elintapoihin ja tilanteisiin köyhissä Afrikan ja Aasian maissa kuin varakkaissa länsimaissa. Monissa maissa köyhimmällä väestöllä ei välttämättä ole varaa kuin hiilihydraatteihin.
Tutkimukset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2017;DOI:10.1016/S0140-6736(17)32253-5)http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32253-5/fulltext (Lancet 2017;DOI:10.1016/S0140-6736(17)32252-3)http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(17)32252-3/fulltext

(2017831) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.