Yhdysvaltalaiset joutuvat maksamaan reseptilääkkeistä enemmän kuin minkään muun teollistuneen maan kansalaiset. Syyt ovat syvällä Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmässä.

Vuodet 2005–2016 kattava selvitys osoittaa yhdysvaltalaisten käyttävän keskimäärin 800 euroa vuodessa reseptilääkkeisiin, kun 19 teollistuneen maan kansalaisilta kuluu keskimäärin alle 400 euroa. Kehitys näyttäisi myös jatkuvan samanlaisena.

Toisin kuin suuressa osassa länsimaita, Yhdysvalloissa lääkeyhtiöt saavat itse määrätä lääkkeidensä hinnat, ja tämä on keskeisiä syitä lääkkeiden kalleuteen. Suomessa ja monissa muissa maissa viranomaiset määrittelevät lääkkeiden tukkuhinnat.

Toinen hintoja nostava seikka on lääkeyhtiöille suotavat määräaikaiset monopolit, joilla halutaan turvata yhtiöille riittävät voitot heidän kehittämistään lääkkeistä ennen kuin muut valmistajat pääsevät markkinoille samalla lääkeaineella. Monopolivaiheen jälkeen hinnat tippuvat, kun muut valmistajat voivat myydä omia versioitaan halvemmalla, mutta usein lääkeyhtiöt löytävät keinoja monopolivaiheen pidentämiseen.

Selvityksen perusteella myös lääkäreiden lääkevalinnoilla on merkittävä vaikutus potilaiden lääkekuluihin. Lääkärit eivät välttämättä määrää potilailleen halvinta vaihtoehtoa, vaikka se olisi yhtä tehokas kuin kallis merkkilääke. Selvitys julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Suomessa lääkkeiden hinnoista päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Hintalautakunta päättää, mitkä lääkkeet pääsevät lääkekorvausjärjestelmään ja kuinka suurelta osin ne ovat Kelan korvattavia. Lautakunta päättää myös lääkkeiden tukkuhinnat.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2016;316:858–871)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2016.11237

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.