Yhdysvaltalaiset joutuvat maksamaan reseptilääkkeistä enemmän kuin minkään muun teollistuneen maan kansalaiset. Syyt ovat syvällä Yhdysvaltojen terveydenhuoltojärjestelmässä.

Vuodet 2005–2016 kattava selvitys osoittaa yhdysvaltalaisten käyttävän keskimäärin 800 euroa vuodessa reseptilääkkeisiin, kun 19 teollistuneen maan kansalaisilta kuluu keskimäärin alle 400 euroa. Kehitys näyttäisi myös jatkuvan samanlaisena.

Toisin kuin suuressa osassa länsimaita, Yhdysvalloissa lääkeyhtiöt saavat itse määrätä lääkkeidensä hinnat, ja tämä on keskeisiä syitä lääkkeiden kalleuteen. Suomessa ja monissa muissa maissa viranomaiset määrittelevät lääkkeiden tukkuhinnat.

Toinen hintoja nostava seikka on lääkeyhtiöille suotavat määräaikaiset monopolit, joilla halutaan turvata yhtiöille riittävät voitot heidän kehittämistään lääkkeistä ennen kuin muut valmistajat pääsevät markkinoille samalla lääkeaineella. Monopolivaiheen jälkeen hinnat tippuvat, kun muut valmistajat voivat myydä omia versioitaan halvemmalla, mutta usein lääkeyhtiöt löytävät keinoja monopolivaiheen pidentämiseen.

Selvityksen perusteella myös lääkäreiden lääkevalinnoilla on merkittävä vaikutus potilaiden lääkekuluihin. Lääkärit eivät välttämättä määrää potilailleen halvinta vaihtoehtoa, vaikka se olisi yhtä tehokas kuin kallis merkkilääke. Selvitys julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Suomessa lääkkeiden hinnoista päättää sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta. Hintalautakunta päättää, mitkä lääkkeet pääsevät lääkekorvausjärjestelmään ja kuinka suurelta osin ne ovat Kelan korvattavia. Lautakunta päättää myös lääkkeiden tukkuhinnat.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2016;316:858–871)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2016.11237

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.