Skitsofrenian uusiutumisriski ei välttämättä pienene ajan kanssa – pitkä lääkitys turvallisin

Skitsofrenian uusiutumisriskin on ajateltu pienenevän, kun potilaan tilanne on saatu vakaaksi, minkä jälkeen lääkitys on vähitellen lopetettu. Tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella lääkityksiä kannattaisi kuitenkin todennäköisesti jatkaa, sillä uusiutumisriski ei pienentynyt ainakaan kahdeksan vuoden seurannassa.Tutkimuksen tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä, ja ne perustuvat 8 700 suomalaisen skitsofreniapotilaan rekisteritietoihin. Potilaat olivat sairastuneet skitsofreniaan vuosina 1996–2014. Uusiutumisen lisäksi tutkijat tarkastelivat potilaiden kuolleisuutta.Seurannan aikana pienin uusiutumisen tai menehtymisen riski oli potilailla, jotka olivat jatkuvalla psykoosilääkityksellä. Riski oli jonkin verran suurentunut potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu heti sairaalahoidon päätyttyä, mutta tämän jälkeen todennäköisyys alkoi selvästi kasvaa. Verrattuna jatkuvalla lääkityksellä oleviin ensimmäisten 1–2 vuoden aikana lopetettu lääkitys liittyi kaksinkertaiseen, 2–5 vuoden kuluttua lopetettu kolminkertaiseen ja yli 5 vuoden kuluttua lopetettu peräti seitsemänkertaiseen uusiutumisen tai menehtymisen todennäköisyyteen. Verrattuna potilaisiin, joita oli lääkitty tauotta jopa 16 vuoden ajan, riski menehtyä seurannan aikana oli noin kaksinkertainen potilailla, jotka eivät olleet lääkityksellä tai joiden lääkitys oli lopetettu varhain.Tulokset eivät paljasta, mistä nyt havaitut mekanismit tarkalleen johtuvat, mutta ne viittaavat vahvasti siihen, ettei skitsofrenian uusiutumisriski pienene tasaisesti lääkityksen lopettamista seuraavina vuosina. Jos havainnot varmistuvat tulevissa tutkimuksissa, skitsofrenian hoitokäytäntöjä kannattaa todennäköisesti miettiä uudelleen.Skitsofreniaan sairastuu noin yksi ihminen sadasta. Miehet sairastuvat skitsofreniaan yleensä 20–28 vuoden iässä ja naiset keskimäärin muutamaa vuotta vanhempina. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Tutkimuksen tekivät Jari Tiihonen, Antti Tanskanen ja Heidi Taipale.Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Psychiatry 2018;DOI:10.1176/appi.ajp.2018.17091001)https://doi.org/10.1176/appi.ajp.2018.17091001

(201886) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus suurentaa ja laihtuminen pienentää myös nuorten aikuisten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Tulos vahvistaa entisestään näyttöä liikakilojen ja sydänvaivojen yhteyksistä. Tulokset perustuvat 2,6 miljoonan kolmekymppisen miehen ja naisen yhdeksänvuotiseen seurantaan.Etelä-Koreassa tehty tutkimus osoitti lihavien sairastuvan sydäninfarktiin ja sepelvaltimotautiin 1,5–2 kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoisten. Lievempi ylipainoisuus liittyi sekin suurentuneeseen sairastumisriskiin, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

Myös muutokset painossa vaikuttivat sairastumisriskeihin. Varsinaista seurantaa edeltävien vuosien aikana laihtuneiden sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi ja samana aikana normaalipainoisesta lihavaksi tulleiden kolmanneksen suurempi kuin normaalipainoisena pysyneiden. Sepelvaltimotauti aiheuttaa globaalisti noin kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa ja kuolleisuuden uskotaan nousevan lähivuosina. Lihavuuden yleistymisellä on tässä suuri merkitys.Suomalaisaikuisista yli puolet on vähintään ylipainoisia (painoindeksi yli 25) ja joka viides täyttää varsinaisen lihavuuden (painoindeksi vähintään 30) kriteerit. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi: 78 kg / (1,70 m × 1,70 m) = painoindeksi 27.Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;178:1060–1086) https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2684478

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, naisten keuhkosyöpäkuolemat voivat yleistyä jopa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tutkijat arvioivat. Samaan aikaan esimerkiksi rintasyöpäkuolleisuuden uskotaan vähentyvän noin 10 prosenttia. Tiedot perustuvat 52 maata kattavaan analyysiin, joka julkaistiin Cancer Research -lehdessä.Analyysin perusteella tutkijat uskovat keuhkosyövän tappavan vuonna 2030 vuosittain noin 16 naista sadastatuhannesta, kun vuonna 2015 siihen kuoli 11 naista sadastatuhannesta. Suurimmat lisäykset nähdään Euroopassa ja Oseaniassa, missä naisten tupakointi on ollut yleistä pitkään. Muualla maailmassa, missä naisten tupakointi alkoi yleistyä vasta myöhemmin, muutokset ovat toistaiseksi maltillisempia.Rintasyöpäkuolleisuuden tutkijat arvioivat laskevan hieman, noin 10 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015 rintasyöpään menehtyi keskimäärin 16 naista sadastatuhannesta, mutta vuonna 2030 luku on nykykehityksellä 15 sadastatuhannesta. Rintasyöpä on yleistymässä Aasiassa ja vähentymässä Euroopassa, mikä luultavasti kuvastaa muutoksia elintavoissa, tutkijat kirjoittavat.Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 1 600 miestä ja 800 naista. Valtaosa keuhkosyövistä johtuu tupakasta.Uutispalvelu Duodecim(Cancer Research 2018;DOI:10.1158/0008-5472.CAN-18-0187)http://cancerres.aacrjournals.org/content/78/15/4436

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.