Diabeetikot saattavat säästyä Parkinsonin taudilta jonkin verran todennäköisemmin, jos he käyttävät statiini-kolesterolilääkkeitä, tuore taiwanilaistutkimus osoittaa. Taiwanilaisten havainto on mielenkiintoinen, sillä statiinit on yhdistetty myös suurentuneeseen Parkinson-riskiin joissain tutkimuksissa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa statiineja käyttävien riski sairastua Parkinsonin tautiin oli 40–45 prosenttia pienempi kuin potilaiden, jotka eivät olleet lääkityksellä. Tämä havaittiin sekä miehillä että naisilla, ja yhteys myös voimistui suuremmilla lääkeannoksilla.

Tulokset perustuvat 50 000 diabetespotilaan rekisteritietoihin vuosilta 2001–2008. Puolet potilaista oli statiinilääkityksellä.

Tulokset eivät paljasta, miksi statiineja käyttävien Parkinson-riski oli pienentynyt, mutta veren kolesterolin ja statiinien on ennenkin epäilty vaikuttavan Parkinsonin taudin kehittymiseen. Tutkimustulokset ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, sillä toisissa tutkimuksissa korkea kolesteroli on suojannut Parkinsonin taudilta ja toisissa vaikutus on yhdistetty kolesterolia alentaviin statiineihin. Onkin mahdollista, että kolesterolin ja statiinien sijaan yhteyksien taustalla on jokin kolmas tekijä, jota tutkijat eivät ole vielä tunnistaneet.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Annals of Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Neurology 2016;DOI:10.1002/ana.24751)
http://dx.doi.org/10.1002/ana.24751

Psoriaasi-ihotautia sairastavat lapset kärsivät tavallista todennäköisemmin myös muista terveysongelmista ja varsinkin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. Yhteys havaitaan riippumatta siitä onko lapsi ylipainoinen, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui 30 000 psoriaasia sairastavaa keskimäärin 12-vuotiasta sekä yhtä monta tervettä verrokkia.Kymmenvuotisen seurannan aikana psoriaasia sairastaville kehittyi terveysongelmia selvästi todennäköisemmin kuin verrokeille, ja vaikka ylipaino osittain vaikutti tuloksiin, se ei selittänyt niitä kokonaan.Normaalipainoisten psoriaasipotilaiden riski sairastua kohonneeseen verenpaineeseen, diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, kolesteroliongelmiin, rasvamaksaan tai munasarjojen monirakkulaoireyhtymään oli 40 - 70 prosenttia suurempi kuin normaalipainoisten verrokkien. Psoriaasipotilaat myös lihoivat verrokkeja todennäköisemmin.Samanlaisia havaintoja on saatu tutkimuksissa, joissa on seurattu aikuisia psoriaasipotilaita, mutta lapsia koskevat havainnot ovat olleet vähäisempiä. Aiemmin ei myöskään ole onnistuttu erottelemaan ylipainon vaikutuksia varsinaiseen psoriaasiin liittyvistä vaikutuksista. Lihavuus on tavallista yleisempää psoriaasia sairastavilla.Psoriaasi on ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi tuntua mm. arkuutena ja aamujäykkyytenä. Aikuistutkimuksissa psoriaasiin liittyvät sydänriskit ovat pienentyneet psoriaasin lääkehoidon avulla. Sekä psoriaasi että sydänsairaudet ovat taustaltaan tulehduksellisia, ja todennäköisesti tulehduksen vähentyminen selittää psoriaasin lääkehoidon myönteiset vaikutukset sydänriskeihin.Uutispalvelu Duodecim (JAMA Dermatology 2018;DOI:10.1001/jamadermatol.2017.5417) https://doi.org/10.1001/jamadermatol.2017.5417

(2018122) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vapaa-ajan liikunta voi auttaa välttymään masennukselta jo suhteellisen vähäisillä ponnisteluilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus alkaa näkyä tunnin viikoittain liikkuvilla.Tulokset julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä, ja ne perustuvat 34 000 terveen aikuisen yksitoistavuotiseen seurantaan. Osallistujilla ei ollut mielenterveysongelmia eikä liikuntarajoitteita seurannan alkaessa.Säännöllisesti vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavien riski sairastua masennukseen oli pienempi riippumatta liikunnan intensiteetistä ja yhteys havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka eivät liikkuneet poikkeuksellisen paljon. Liikunta ei vaikuttanut ahdistuneisuushäiriön todennäköisyyteen.
Tutkijat arvioivat, että noin 12 prosenttia kaikista havaituista masennustapauksista olisi estynyt, jos kaikki osallistujat olisivat harrastaneet liikuntaa ainakin tunnin joka viikko. Jos tämä pitää paikkansa ja varmistuu myös lisätutkimuksissa, jo hyvin vähäiset lisäykset väestön fyysisessä aktiivisuudessa voisivat estää huomattavan määrän masennuksia.
Noin joka seitsemäs suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Usein masennus alkaa jonkin kielteisen elämänmuutoksen, kuten avioeron, työttömyyden tai läheisen kuoleman jälkeen.
Uutispalvelu Duodecim (American Journal of Psychiatry 2018;DOI:10.1176/appi.ajp.2017.16111223)https://doi.org/10.1176/appi.ajp.2017.16111223

(2018119) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.