Sydämen vajaatoimintaan sairastuvien ennuste on edelleen heikompi kuin moniin syöpiin sairastuvien, vaikka hoidot ovat parantuneet huomattavasti vuosien varrella. Sydämen vajaatoimintaa potevilla on myös useammin muita terveysongelmia.
European Journal of Heart Failure -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 1,75 miljoonan skotlantilaisen rekisteritietoihin, joista poimittiin 57 000 potilasta, jotka olivat juuri sairastuneet sydämen vajaatoimintaan tai syöpään. Potilaat olivat keskimäärin 69-vuotiaita.
Sydämen vajaatoimintaan sairastuneista miehistä 56 prosenttia oli hengissä vielä viisi vuotta myöhemmin, mikä oli vähemmän kuin eturauhassyöpään (68 %) tai virtsarakkosyöpään (57 %) sairastuneilla, mutta paremmin kuin paksu- ja peräsuolisyöpään (49 %) tai keuhkosyöpään (8 %) sairastuneilla.
Naisilla tilanne oli pitkälti samanlainen. Sydämen vajaatoimintaan sairastuneista naisista 50 prosenttia oli elossa vielä viisi vuotta myöhemmin, mikä oli heikommin kuin rintasyöpään (78 %) tai paksu- ja peräsuolisyöpään (52 %) sairastuneilla, mutta paremmin kuin munasarjasyöpään (38 %) tai keuhkosyöpään (10 %) sairastuneilla.
Sydämen vajaatoimintaa potevista 95 prosentilla oli vajaatoiminnan lisäksi muita sairauksia ja terveysongelmia. Syöpäpotilaiden luku oli 60–70 prosenttia.
Sydämen vajaatoiminnan lääke- ja muut hoidot ovat parantuneet huomattavasti ja edellisen vuosikymmenen aikana potilaiden kuolleisuus pieneni jopa 50 prosenttia. Tästä huolimatta sydämen vajaatoiminta on yhä merkittävä kuolinsyy, tutkimus osoittaa.
Syövät ja sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimmät kuolinsyyt maailmassa. Sydän- ja verisuonitauteihin kuolee vuosittain noin 18 miljoonaa ja syöpiin 8 miljoonaa.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.
Uutispalvelu Duodecim
(European Journal of Heart Failure 2017;DOI:10.1002/ejhf.822)http://dx.doi.org/10.1002/ejhf.822

(2017515)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.