Suurten maratonien aikaan sydänkohtauksen saavat voivat tuoreen tutkimuksen perusteella olla tavallista suuremmassa vaarassa menehtyä. Maratonin edellyttämät liikenteen poikkeusjärjestelyt hidastavat hoitoon pääsemistä, mikä todennäköisesti selittää ilmiön, tutkijat kirjoittavat.
New England Journal of Medicinen julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka maratonin sydänvaikutuksia juoksijoille on tutkittu runsaasti, tapahtuman vaikutuksia sivullisten kaupunkilaisten terveyteen ei ole selvitetty.
Tutkijoiden havainnot perustuvat kymmenen vuoden aikana kertyneisiin potilasrekisteritietoihin yhdestätoista yhdysvaltalaiskaupungista, joissa juostaan vuosittain maraton. Rekistereistä tutkijat selvittivät kaikki yli 65-vuotiaiden saamat sydänkohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemat maratonpäiviltä sekä niitä edeltäviltä ja seuraavilta viideltä viikolta.
Analyysin perusteella maratonpäivänä sairaalaan sydänkohtauksen takia joutuvien riski kuolla kuukauden sisällä sairastumisesta oli noin 15 prosenttia suurempi kuin potilaiden, jotka sairastuivat maratonia ennen tai tapahtuman jälkeen. Käytännössä tämä tarkoitti noin 3–4 lisäkuolemaa sataa potilasta kohden.
Yhteys koski potilaita, jotka asuivat lähellä maratonin reittiä tai vietiin reitin lähellä oleviin sairaaloihin. Ambulansseilla kesti potilaskuljetuksissa maratonin aikana keskimäärin 4,4 minuuttia pitempään kuin tavallisina päivinä.
Tutkijat korostavat, ettei heidän aineistonsa pysty osoittamaan, että havaitut kuolemantapaukset olivat vain ja ainoastaan seuraus maratonista. Aiemmista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että jo hyvinkin pienet viivästykset hoitoon pääsyssä vaikuttavat potilaiden ennusteeseen. Uutispalvelu Duodecim
(New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMsa1614073)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMsa1614073

(2017421)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.