Terveyserot kasvaneet Ruotsissa – näkyy sydäntautikuolleisuudessa

Ruotsalaiset kuolevat entistä harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta suotuisa kehitys ei näy yhtä lailla kaikissa yhteiskuntaluokissa. Kuolleisuus on laskenut eniten varakkailla seuduilla, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden kehittymistä seurattiin vuodet 1988–2012.Riski menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin oli koko seurannan ajan tasaisesti suurempi köyhemmillä asuinseuduilla verrattuna varakkaisiin ja ns. hyviin asuinalueisiin. Vuosien varrella varakkaiden ja hyvinvoivien kuolleisuus myös pieneni tasaisesti enemmän kuin köyhempien seutujen asukkaiden, tutkijat havaitsivat.

Tulokset osoittavat, ettei sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa tapahtuneet parannukset ole hyödyttäneet ja tavoittaneet yhtä tasapuolisesti koko väestöä, mikä myös suurentaa väestön sisäisiä terveyseroja.Sydän- ja verisuonitautikuolleisuudessa on tapahtunut samanlainen kehitys myös Suomessa. Sydäntautikuolleisuus on laskenut merkittävästi, mutta köyhimpään viidennekseen kuuluvat miehet kuolevat silti noin 12 vuotta nuorempina ja naiset 7 vuotta nuorempina kuin varakkaimmat. Erot johtuvat elintavoista, mutta myös laajemmin elinoloista, koulutuksesta, työoloista ja monista muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista seikoista. On myös näyttöä siitä, että varakkaat suomalaiset pääsevät sepelvaltimotaudin takia paremmin hoitoon kuin köyhät.
Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Epidemiology & Community Health 2018;DOI:10.1136/jech-2017-210105)http://jech.bmj.com/content/72/4/314

(2018314) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.