Torjunta-ainejäämiä sisältävien hedelmien ja kasvisten syöminen saattaa yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan liittyä naisten hedelmällisyyden heikkenemiseen ja altistaa raskausongelmille. Yhteys näkyy pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisten turvallisena pidettyjen rajojen puitteissa. Tulokset julkaistiin arvostetussa JAMA Internal Medicine -lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 325 keskimäärin 35-vuotiasta hedelmöityshoidoissa käyvää naista, joiden syömien hedelmien ja kasvisten torjunta-ainepitoisuudet arvioitiin vuosina 2007–2016. Hedelmät ja kasvikset ovat ruokavaliossa merkittävimpiä torjunta-ainejäämien lähteitä.Verrattuna naisiin, jotka söivät lähinnä luomuhedelmiä ja luomukasviksia, joissa torjunta-ainejäämiä on hyvin vähän, suuremmille pitoisuuksille altistuvat tulivat raskaaksi viidenneksen epätodennäköisemmin. Lisäksi heidän raskautensa päättyi kesken noin neljänneksen todennäköisemmin.Tutkijoiden havainnot pitää varmistaa uusissa tutkimuksissa, mutta ne ovat huolestuttavia, koska naiset eivät altistuneet poikkeuksellisen suurille torjunta-ainepitoisuuksille vaan tyypillisille Yhdysvalloissa turvallisena pidetyille pitoisuuksille. Onkin mahdollista, että nykyiset tasot eivät ole niin turvallisia kuin on luultu.
Ennen lisätutkimuksia havaintoja kannattaa tulkita varoen, sillä pelkästään nyt julkaistut tulokset eivät riitä osoittamaan, että vain ja ainoastaan torjunta-ainejäämät olivat vastuussa havaituista raskausongelmista. Torjunta-ainealtistus on tosin aiemmin yhdistetty raskausongelmiin eläinkokeissa.
Suomessa kasvatetut kasvikset ovat eurooppalaistutkimusten mukaan puhtaita ja sisältävät vähemmän torjunta-aine- ja kasvinsuojeluaineiden jäämiä kuin EU-maiden kasvikset yleensä, mutta muualta maailmasta tulevissa tuotteissa voi jäämiä olla enemmän. Uutispalvelu Duodecim (JAMA Internal Medicine 2017;DOI:10.1001/jmainternmed.2017.5038)https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine

(20171030) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.