Aikuistyypin diabetekseen voi liittyä muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymistä, mutta myös aivomuutoksia, jotka on yhdistetty dementian kehittymiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä haitallinen kehityskulku koskee erityisesti lihavia ja ylipainoisia diabeetikoita.
Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä myös lihavuus on yhdistetty samankaltaisiin aivomuutoksiin ja kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen, mutta lihavuuden ja diabeteksen yhteisvaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Eteläkorealaiseen aineistoon perustuva tutkimus julkaistiin Diabetologia-lehdessä, ja siihen osallistui 150 potilasta. Potilaista kolmannes oli lihavia ja poti aikuistyypin diabetesta, kolmannes oli normaalipainoisia diabeetikoita ja kolmannes normaalipainoisia ja terveitä.
Aivojen magneettikuvauksissa diabeetikoiden aivokuorissa havaittiin monin paikoin ohenemista verrattuna terveiden aivoihin. Muutokset olivat myös suurempia lihavilla kuin normaalipainoisilla diabetespotilailla. Muutoksia oli varsinkin aivojen ohimolohkoissa, tutkijat havaitsivat. Ohimolohkot ovat tärkeitä mm. muistitoimintojen kannalta.
Havainnot olivat samansuuntaisia testeissä, joissa selvitettiin potilaiden muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymistä.
Tulokset pitää vielä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat vahvasti diabeteksen ja lihavuuden voivan yhdessä altistaa muistisairauksien kehittymiselle. Tulokset korostavat myös lihavuuden vähentämisen tärkeyttä diabeetikoiden hoidossa.
Suomalaisista arviolta 1,5 miljoonaa on ylipainoisia ja noin 650 000 lihavia. Aikuistyypin eli tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 500 000 suomalaista. Lihavuus on aikuistyypin diabeteksen merkittävin riskitekijä.
Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2017;doi:10.1007/s00125-017-4266-7)http://link.springer.com/article/10.1007/s00125-017-4266-7

(2017515)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.