Kun selkä särkyi, tv-kuuluttaja Maria Jungnerin piti oppia pitämään huolta kehostaan. Katso jumppavideoilta, miten hän sen tekee.

Jos joku olisi kertonut Maria Jungnerille 22-vuotiaana, että liikunnasta tulee hänen elämänlankansa, Maria olisi nauranut päin naamaa. Tai jos joku olisi sanonut modernin tanssin seitsemänvuotiaana erittäin epäonnisesti aloittaneesta, pulleasta tytöstä, että hän vielä tanssisi suorassa tv-lähetyksessä näyttävästi jiveä, sitä ei olisi uskonut kukaan – vähiten Maria itse.

Nyt, 40-vuotiaana, Maria Jungner on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Hänestä myös tuntuu hyvältä.

– Minulta meni neljäkymmentä vuotta opetella tuntemaan kehoni. En haluaisi herätä parikymppisenä ja aloittaa tutustumista alusta, vaikka annettaisiin mahdollisuus.

Koululiikuntaa inhonnut ja vältellyt Maria ajatteli pitkään, että kaikki on hyvin, kunhan on tietyn painoinen. Lasten saannin jälkeen hän karisti useampia kymmeniä lisäkiloa Painonvartijoissa ja haki muutenkin hyvää oloa ulkoisen olemuksen kautta. Ne konstit eivät kuitenkaan kantaneet pitkälle. Vuosia jatkuneen väsymyksen päälle Mariaa vaivasi välilevytyrä, joka leikattiin syksyllä 2012.

– Leikkaus itsessään ei ollut käännekohta, vaan kuukaudet ennen sitä. Menin fyysisesti todella huonoon kuntoon: kahdeksankymppiset porskuttivat kaupassa ohi. Olisin ottanut rollaattorin käyttöön jos olisin suinkin kehdannut, Maria muistelee.

Selkärangan pinteeseen jääneiden hermojen vuoksi Marian vasen jalka meni välillä kokonaan tunnottomaksi. Se, että jo keski-ikäisenä joutui välillä auttamaan jalkaa liikkeelle portaissa oli melkoinen herätys itsestä huolehtimisessa.

Nyt Maria on muuttunut liikutettavasta himoliikkujaksi. Liikuntakierre sai alkunsa yhdestä sisäpyöräily eli spinningtunnista, jonne Maria ystävän houkuttelemana raahautui. Viikko-ohjelmaan kuuluu niin hirvittävä määrä liikuntakertoja, että niitä ei aina uskalla laskea. Yhden lepopäivän viikossa Maria pyrkii kuitenkin pitämään.

Päivä alkaa yleensä aamuseitsemän spinning-tunnilla. Illalla Maria saattaa mennä Pilatekseen ja sen jälkeen hyvin raskaalle army-tyyppiselle ryhmäliikuntatunnille. Jonakin päivänä yksikin tunti on tarpeeksi.

– Alan allekirjoittaa sen kliseen, että jokaiselle löytyy oikea liikuntalaji. Itse en ole vieläkään mitenkään tanssillinen vaan etsin tunteja, joilla saan voimaa ja voin purkaa ja nollata päätäni tarvitsematta miettiä askelsarjoja tai koreografiaa. Lähes rääkkäävät ja totaalista itseensä keskittymistä vaativat tunnit osoittautuivat voimanlähteeksi myös avioeroprosessin aikana.

Toinen Marian todeksi elämä klisee liittyy henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin erottamattomuuteen.

– Aiemmin henkinen hyvinvointi tarkoitti minulle Tommy Hellstenin tai Paolo Coelhon lukemista. Nyt tarvitsen oheen myös fyysisen puolen, onhan ihminen psykofyysinen kokonaisuus. Haluaisin rohkaistua kokeilemaan bikram-joogaa, joka yhdistää henkisyyden ja fyysisyyden hienosti.
 

Maria Jungnerin vatsalihastreeni pilatespallolla

 Maria Jungnerin selkälihastreeni pilatespallolla

Asiantuntijana Eija Holmala, liikuntapäällikkö, UH &  FIX

Maria Jungnerin pilatesjumpat, Kylli Kukkin lempeät taukojumpat ja Miia Nuutilan vesijuoksukoulun löydät videoina täältä.

Vierailija

Selkäkipu teki Maria Jungnerista liikkujan

Marian kanssa samoissa jumpissa käyvänä voin sanoa, että tällä naisella ei ole lainkaan käytöstapoja! Hän puhuu kesken tuntien heitellen ties mitä omaa läppäänsä ivalliseen sävyyn ja lähtee jopa kesken tuntien pois ja on muutenkin todella epäasiallinen. Luulin aina, että Maria olisi ystävällinen ihminen, mutta kaikkea muuta. Huomionhakuinen jopa ryhmäliikuntatunneilla ja ilkeä! Aikuistu Maria ja opettele käytöstapoja!
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Näin vartalonmuokkaus onnistuu.

Kiinteytyminen on sitkeimpiä laihdutusmyyttejä. Varsinkin naisia kehotetaan usein pumppaamaan kuntosalilla kevyitä ja pitkiä, yli 15 toiston sarjoja. Todellisuudessa pikkupainot eivät muokkaa kroppaa juuri lainkaan.

Kuormittava lihaskuntoharjoittelu muokkaa vartaloa parhaiten.

Kiinteytyminen tarkoittaa sitä, että ihonalainen rasvakerros pienenee ja lihas kasvaa. Lihasten kasvu taas vaatii isompia painoja.

Valitse vastukset, joilla jaksat tehdä 8–12 toistoa ja 3–4 sarjaa, sillä tällä alueella lihas kasvaa tehokkaimmin.

Kehoa muokkaavat perusliikkeet, kuten kyykyt, maastaveto ja erilaiset punnerrusliikkeet. Ne rasittavat isoja lihasryhmiä ja kuluttavat paljon energiaa myös treenin aikana.

Salitreeni ei lihota

Kova liikunta voi kerryttää lihaksiin nestettä ja nostaa vaakalukemia hetkellisesti.

Kova harjoittelu aiheuttaa lihaksiin pieniä repeämiä. Kun keho alkaa korjata vaurioita, lihaksiin pakkautuu tulehdusta parantavia aineita ja nestettä. Vaakalukemat saattavat hetkellisesti kivuta muutaman kilon. Tilanne kuitenkin tasaantuu yleensä viimeistään parin kuukauden jälkeen.

Myös lihasmassan kertyminen voi nostaa vaakalukemia. Lihas kasvaa kuitenkin hitaasti kuukausien saatossa. Aloittelija voi kerryttää tyypillisesti noin puoli kiloa lihasmassaa kuukaudessa säännöllisellä voimaharjoittelulla, kolme kiloa vuodessa on varsinkin naiselle jo kova saavutus.

Paino vaihtelee myös vuorokaudenajan mukaan. Vaakaa realistisemman kuvan laihtumisesta antaa mittanauha. Kokeile ensin treenata kuukausi ja vertaile lukemia vasta sitten.

Ajan kanssa vaatekoko todennäköisesti pienenee, sillä kilo lihasmassaa vie vähemmän tilaa kuin sama määrä rasvaa. Lihassolut pitävät myös aineenvaihdunnan vilkkaana: mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu levossakin.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

 

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rivakka suursiivous voi olla yhtä hyvää rasvanpolttoliikuntaa kuin spinningtunti.

Kaikki liikunta polttaa rasvaa, spurttailu jopa tasaista puurtamista tehokkaammin.

Keho käyttää suhteessa enemmän rasvaa energianlähteenä, kun liikkuu matalalla sykkeellä, esimerkiksi kävellen. Kova treeni kuitenkin kuluttaa samassa ajassa enemmän energiaa, ja siinä sivussa rasvakin palaa tehokkaammin. Siksi kevyen reippailun kutsuminen rasvanpolttoliikunnaksi johtaa herkästi harhaan.

Harva myöskään tietää omaa maksimisykettään, josta rasvanpolttoalue lasketaan.

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan rasvasoluja polttaa parhaiten sykettä nostava intervallitreeni.

Eräässä tutkimuksessa lyhyet, kahdeksan sekunnin kiihdyttelyt puolen tunnin pyörälenkin lomassa kolminkertaistivat rasvan palamisen.

Yhtenä selityksenä tutkijat pitävät katekoliamiini-hormoneita, joita nopea spurttailu vapauttaa erityisen tehokkaasti. Ne polttavat etenkin keskivartalolle ja sisäelimien ympärille kertyvää rasvaa.

Intervalleilla voi kokeilla maustaa muuta liikuntaa vaikka kerran tai kahdesti viikossa.

Sykkeitä tai vauhteja tärkeämpää on se, että liikkuu usein.

Treenin jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy, mutta vain tunniksi pariksi. Harjoittelun jälkeen keho alkaa välittömästi valmistautua seuraavaan koitokseen ja korjata itseään, jolloin aineenvaihdunta kiihtyy.

Jälkipolton roolia on kuitenkin liioiteltu rutkasti. Sitä on tutkittu lähinnä huippu-urheilijoilla, ei peruskuntoilijoilla. Tunnin hölkkälenkin jälkeen aineenvaihdunta palautuu yleensä jo tunnissa normaaliuomiinsa. Ekstrakaloreita kuluu tavallisesti muutama kymmenen, eli suklaapalan verran.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.