Kun selkä särkyi, tv-kuuluttaja Maria Jungnerin piti oppia pitämään huolta kehostaan. Katso jumppavideoilta, miten hän sen tekee.

Jos joku olisi kertonut Maria Jungnerille 22-vuotiaana, että liikunnasta tulee hänen elämänlankansa, Maria olisi nauranut päin naamaa. Tai jos joku olisi sanonut modernin tanssin seitsemänvuotiaana erittäin epäonnisesti aloittaneesta, pulleasta tytöstä, että hän vielä tanssisi suorassa tv-lähetyksessä näyttävästi jiveä, sitä ei olisi uskonut kukaan – vähiten Maria itse.

Nyt, 40-vuotiaana, Maria Jungner on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Hänestä myös tuntuu hyvältä.

– Minulta meni neljäkymmentä vuotta opetella tuntemaan kehoni. En haluaisi herätä parikymppisenä ja aloittaa tutustumista alusta, vaikka annettaisiin mahdollisuus.

Koululiikuntaa inhonnut ja vältellyt Maria ajatteli pitkään, että kaikki on hyvin, kunhan on tietyn painoinen. Lasten saannin jälkeen hän karisti useampia kymmeniä lisäkiloa Painonvartijoissa ja haki muutenkin hyvää oloa ulkoisen olemuksen kautta. Ne konstit eivät kuitenkaan kantaneet pitkälle. Vuosia jatkuneen väsymyksen päälle Mariaa vaivasi välilevytyrä, joka leikattiin syksyllä 2012.

– Leikkaus itsessään ei ollut käännekohta, vaan kuukaudet ennen sitä. Menin fyysisesti todella huonoon kuntoon: kahdeksankymppiset porskuttivat kaupassa ohi. Olisin ottanut rollaattorin käyttöön jos olisin suinkin kehdannut, Maria muistelee.

Selkärangan pinteeseen jääneiden hermojen vuoksi Marian vasen jalka meni välillä kokonaan tunnottomaksi. Se, että jo keski-ikäisenä joutui välillä auttamaan jalkaa liikkeelle portaissa oli melkoinen herätys itsestä huolehtimisessa.

Nyt Maria on muuttunut liikutettavasta himoliikkujaksi. Liikuntakierre sai alkunsa yhdestä sisäpyöräily eli spinningtunnista, jonne Maria ystävän houkuttelemana raahautui. Viikko-ohjelmaan kuuluu niin hirvittävä määrä liikuntakertoja, että niitä ei aina uskalla laskea. Yhden lepopäivän viikossa Maria pyrkii kuitenkin pitämään.

Päivä alkaa yleensä aamuseitsemän spinning-tunnilla. Illalla Maria saattaa mennä Pilatekseen ja sen jälkeen hyvin raskaalle army-tyyppiselle ryhmäliikuntatunnille. Jonakin päivänä yksikin tunti on tarpeeksi.

– Alan allekirjoittaa sen kliseen, että jokaiselle löytyy oikea liikuntalaji. Itse en ole vieläkään mitenkään tanssillinen vaan etsin tunteja, joilla saan voimaa ja voin purkaa ja nollata päätäni tarvitsematta miettiä askelsarjoja tai koreografiaa. Lähes rääkkäävät ja totaalista itseensä keskittymistä vaativat tunnit osoittautuivat voimanlähteeksi myös avioeroprosessin aikana.

Toinen Marian todeksi elämä klisee liittyy henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin erottamattomuuteen.

– Aiemmin henkinen hyvinvointi tarkoitti minulle Tommy Hellstenin tai Paolo Coelhon lukemista. Nyt tarvitsen oheen myös fyysisen puolen, onhan ihminen psykofyysinen kokonaisuus. Haluaisin rohkaistua kokeilemaan bikram-joogaa, joka yhdistää henkisyyden ja fyysisyyden hienosti.
 

Maria Jungnerin vatsalihastreeni pilatespallolla

 Maria Jungnerin selkälihastreeni pilatespallolla

Asiantuntijana Eija Holmala, liikuntapäällikkö, UH &  FIX

Maria Jungnerin pilatesjumpat, Kylli Kukkin lempeät taukojumpat ja Miia Nuutilan vesijuoksukoulun löydät videoina täältä.

Vierailija

Selkäkipu teki Maria Jungnerista liikkujan

Marian kanssa samoissa jumpissa käyvänä voin sanoa, että tällä naisella ei ole lainkaan käytöstapoja! Hän puhuu kesken tuntien heitellen ties mitä omaa läppäänsä ivalliseen sävyyn ja lähtee jopa kesken tuntien pois ja on muutenkin todella epäasiallinen. Luulin aina, että Maria olisi ystävällinen ihminen, mutta kaikkea muuta. Huomionhakuinen jopa ryhmäliikuntatunneilla ja ilkeä! Aikuistu Maria ja opettele käytöstapoja!
Lue kommentti
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.
Entinen huippu-urheilija ja nykyinen psykoterapeutti Kirsi Valasti laati ohjelman, jolla pyrähdät juoksuun.

Tänä keväänä minäkin pyrähdän juoksuun. Miten toimia, ettei into lopahtaisi heti alkuun? Valmentaja Kirsi Valasti neuvoo.

  1. Pidä juoksuosuuden lyhyinä, minuutin pyrähdykset kävelyn lomassa riittävät. Lisää vähitellen juoksun osuutta. Kun tulee päivä, jolloin lenkki ei maistu, harrasta suosiolla pehmeämpää liikuntaa: uimista, jumppaa tai pyöräilyä.
  2. Juokse vain juoksujalkineilla, ei pelitossuilla tai kävelykengillä. Kengän on vaimennettava iskua, mutta se ei saa tukea liikaa. Vaatteet voi valita makunsa mukaan eikä vesipulloa tarvita alle kahden tunnin lenkillä.
  3. Kivut johtuvat yleensä siitä, että keskivartalon tai pakaran lihakset pettävät. Hieronta ja lepo helpottavat, mutta lopullisen ratkaisun tuo vain lihasten vahvistaminen. Juoksijan pitää muistaa kasvattaa lihaskuntoa lenkkeilyn välipäivinä.

 

Aloita näin

1. VIIKKO

MA juoksu ja kävelyä 25–30 min

TI pehmeää liikuntaa, kuten vesijuoksua tai kevyttä jumppaa

KE lepopäivä

TO lihaskuntotreeni

PE pehmeää liikuntaa

LA juoksua ja kävelyä 25–30 min

SU lepopäivä

2.–3. VIIKKO

Sama ohjelma, mutta juoksu-kävelylenkkejä voi pidentää 5 minuutilla joka viikko.

Asiantuntija: Kirsi Valasti, valmentaja ja psykoterapeutti.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Liikunta
Juoksuharrastuksen aloittaminen
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.