Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

En tiedä, onko normaalia, että perheeni on niin eristäytynyt? Meillä ei käy vieraita, emmekä me käy ikinä kenelläkään kylässä. Kun edes ehdotan sellaista, äitini vastaa vain: 'Ei me muuten vaan käydä kellään.'

Tuntuu että koko nuoruus menee tässä, kun perhe on niin epäsosiaalinen. Minäkään en viitsi pyytää kavereita kylään, koska isälläni on juomisen kanssa ongelmia ja siskollani on vanhempien kanssa niin paljon riitaa.

Halusin kysyä, että miten saisin perheeni sosiaalistumaan? Ja voiko oma elämäni olla aikuisenakaan kivaa, kun olen tällaisesta mörökölliperheestä, vai jatkuuko se yleensä sitten samanlaisena kuin nuorenakin?"

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllästynyt nuori

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kiitokset monitasoisesta kysymyksestäsi. Nuoruuteen kuuluu eriytyminen vanhempien maailmasta. Heidän elämäntapansa vaikuttavat nuoren näkökulmasta jopa oudoilta - suorastaan mörököllimäisiltä. Kun nuoren keskeinen elämänhaaste on yksilöityä ja luoda tärkeitä suhteita muihin nuoriin, vanhemmilla voi olla täysin päinvastainen elämäntilanne. Ollaan toivuttu ruuhkavuosista ja halutaan keskittyä omaan hyvään arkeen. Siinä elämäntilanteessa riittävät usein luottoystävät ja työkaverit perheen arjen pyörittämisen lisäksi. Vanhetessa voi kulua vuosiakin, jolloin vain pidetään vähemmän yhteyttä ystäviin. Kyläilyä ja sosiaalisuutta kun sisältyy paljon esimerkiksi pikkulapsivaiheeseen ja harrastusten yhteyteen. Voiko olla, että eristäytyminen on osaksi edellä mainitusta johtuvaa?

Tuot esiin muutaman muun seikan, jotka varmasti vaikuttavat perheenne tilanteeseen. Isälläsi on ongelmia juomisen kanssa ja siskolla paljon riitaa vanhempien kanssa. Juominen on asia, jota yritetään peitellä sekä yksilö- että perhetasolla. En tiedä miten iso isäsi alkoholiongelma on, mutta jonkinlainen ratkaisu sen suhteen varmaan tarvittaisiin perheenne kannalta. Ikävä kyllä alkoholiongelmat ovat ratkaistavissa vain niistä kärsivän omasta toimesta. Tukea tilanteeseesi löydät esimerkiksi sivustoilta www.al-anon.fi, jossa nuorille on vertaistukiosio.

Omaa vanhempaa tai siskoa on vaikea neuvoa. Siskosi täytyy käydä läpi kasvukriisinsä omalla tavallaan. Hänen ja isäsi suhteen voit olla myötätuntoinen, kärsivällinen ja esittää toiveita. Nekin voidaan tosin helposti tulkita kritiikiksi tai jopa syytöksiksi. Mikään ei tietenkään estä sinua järjestämästä vaikkapa kyläilyä, mutta koeta tehdä siitä perheenne yhteinen projekti.

Viimeinen kysymyksesi on helpoin. Uskon sataprosenttisesti, että sinulla on aikuisena hyvä sosiaalinen elämä ja kivaa nykytilanteesta huolimatta. Uusien tutkimusten mukaan iso osa ihmisistä kehittää vastustuskykyä ja sitkeyttä menneisyytensä hankalista kasvuolosuhteista selviämiseen. Vaikka et liene enää Harry Potter -ikäinen, hänen lähtökohtansa kasvattivanhempien luona kuulostaa yhtä mörököllimäiseltä kuin sinulla. Tuore saksalainen elokuva Isäni Toni Erdman kertoo todella nolosta isästä. Johnny Deppin läpimurto Gilbert Grape (USA 1993) kertoo hyvin erilaisen ja eristäytyneen perheen taakan kantamisesta. Erilaisuudesta Depp kärsii myös Tim Burtonin elokuvissa, kuten Saksikäsi Edward (USA 1990).

 

Näin eteenpäin

  • Tutustu elämänkaariteorioihin ja pohdi erilaisia elämänhaasteita niiden pohjalta.
  • Harjoittele olemaan myötätuntoinen perheesi "omituisuutta" kohtaan. He ovat mitä ovat.
  • Tuo esiin omia toiveitasi kyläilyn suhteen ja lupaudu järjestämään niitä.
  • Rentoudu katsomalla aiheeseen liittyviä elokuvia ja tv-sarjoja (esim. That 70's Show).

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla