nuoren väsymys masennus
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen 23-vuotias nainen ja potenut kolmen kuukauden ajan valtavaa väsymystä. Olen ennen ollut aktiivinen liikkuja, käynyt salilla, ryhmäliikuntatunneilla ja ratsastamassa, mutta nykyään liikkeelle lähteminen on suorastaan vastenmielistä ja ajatuskin uuvuttaa, joten yleisimmin jään aina kotiin. Töissä jaksan käydä ja tykkään työstäni, mutta tuntuu että mikään muu ei sitten enää kiinnostakaan. Ja kun ei jaksa edes pakottaa itseään sinne salille niin siitäkin tulee hyvin kiukkuinen ja "minä olen läski"-olo. Välillä ihan itkettää oma "laiskuus". Voiko tämä olla jotain muutakin kuin väsymystä? Uupumusta? Masennusta? Kaiken lisäksi jollain tavalla ärsyttää, kun avopuolisoni jaksaa käydä salilla ja omissa treeneissään. Kiitos vastauksestanne jo etukäteen!
VÄSYMYSTÄKÖ?

Väsymys voi johtua lukuisista syistä. Aivan ensimmäiseksi on hyvä tarkastella elämäntapoja - nukkumista, liikkumista ja ruokavaliota. Usein väsymyksen syyksi paljastuu liian vähäinen uni: ei joko malteta nukkua tai pystytä nukkumaan riittävästi. Keskimäärin 7-8 tunnin yöunet riittävät.

Eroamme kuitenkin siinä, kuinka paljon univajetta kestetään. Toisilla jo vähäisetkin poikkeamat tarvitusta määrästä väsyttävät.

Itse aiheutettu univaje on yllättävänkin yleinen väsymyksen syy. Se on uniongelmia helpompi hoitaa, joskin vaatii arjen uudelleen ohjelmointia ja totutuista käytännöistä poisoppimista. Vaikka aikaa olisi vähän parisuhteen, perhe-elämän, työn ja harrastusten paineissa, on yöuniin panostaminen investointi omaan terveyteen.

Univaikeuksien tyypillinen aiheuttaja on ulkoisten vaatimusten ja sisäisten voimavarojen epäsuhdasta syntyvä stressi. Vaikka stressistä puhutaan nykyään paljon, se tunnistetaan huonosti.

Myös masennus voi aikaansaada unettomuutta. Lisäksi masennukseen kuuluu univaikeuksiin liittymätöntä vetämättömyyttä. Uupumuksen keskeinen oire on väsymys.

Liikunta ennaltaehkäisee ja hoitaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Samoin ruokavaliolla on vaikutusta jaksamiseen. Joskus väsymystä aiheuttaa se, ettei paljon liikkuva huomaa syödä oikealla tavalla tai riittävästi.

Elämäntapoihin liittyvien epäkohtien lisäksi energisyyden vajetta voivat aiheuttaa fyysiset sairaudet kuten diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta sekä hormonaaliset muutokset.

Toistaiseksi jokseenkin heikosti tunnettu ilmiö on niin sanottu krooninen väsymysoireyhtymä, jonka oire on voimakas väsymys. Joskus vetämättömyyden taustalla on hengityskatkoksia aiheuttava uniapnea.

Sinun väsymyksesi ei johdu iästä, ruuhkavuosista, vaihdevuosista tai pitkään jatkuneesta työn ylikuormituksesta. Silti mahdollista on, että oire liittyy elämäntilanteeseen. Uusien asioiden aloittaminen ja muutoksiin sopeutuminen kuluttavat energiaa. Virtaa liikkumiseen ja harrastuksiin ei kokopäivätyössä riitä välttämättä samaan tapaan kuin opiskellessa .

Poissuljettua ei myöskään ole alakuloisuus. Kuvaat hyvin masennuksen noidankehän: saamattomuus aiheuttaa huonoa fiilistä, mikä puolestaan ruokkii ärtymystä, alakuloa ja vetäytymistä. Kierre voidaan saada poikki toimimalla sitä vastaan; tekemällä asioita, joita toivoisi tekevänsä, vaikkei se alkuun innostaisi.

Jos ongelma ei ratkea elämäntapoja tai toimintaa muuttamalla, on paikallaan selvitellä sitä lääkärin kanssa tarkemmin. Sanna Aulankoski

Näin eteenpäin

  • Tarkista, ovatko elämäntapasi kunnossa.
  • Tee suunnitelma muutettavista asioista ja kokeile miten muutokset vaikuttavat.
  • Jos muutokset eivät auta, varaa aika lääkäriltä ja pyydä, että selvitätte fyysisten sairauksien ohella myös masennuksen mahdollisuuden.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Vierailija

Olen nuori ja valtavan väsynyt

Ei sitten tullut mieleen vastaajalle, että myös kilpirauhasen vajaatoiminta oireilee väsymyksellä ja mielialojen muutoksilla. Itselläni dg viivästyi vuosia ja viimeinen vuosi hoidettiin masennuksena. Tuskin olen ainoa, joka jää asianmukaista kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosia vaille. Pelkkiä laboratorioarvoja ei saa tuijottaa vaan otettava huomioon myös ihmisen kokema oireisto.
Lue kommentti
Energia takaisin

Olen nuori ja valtavan väsynyt

Hei "aina väsynyt" Kärsin itse useita vuosia selittömästä väsymyksestä. Energiat loppuivat työpäivän jälkeen ja pikkuhiljaa tilanteen pahentuessa nukuin suurimman osan illoista. Harmitti, että en jaksanut asioita jotka vapaa-ajallani olisi tuottanut eniten iloa. Päätin selvittää itse asioita. Törmäsin tässäkin vastineessa mainittuihin masennukseen, ruokavalioon, unen laatuun, kilpirauhasongelmiin jne. Lähdettiin työterveyden kautta verikokein selvittelemään. Lukuun ottamatta hieman alhaisia...
Lue kommentti
"Olen nyt muotooni tyytyväinen, kropassa on hyvä fiilis", Mikko sanoo.

Jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä, stressi on taattu. Liikunta, hyvä ruoka ja lasi viiniä auttavat rentoutumaan.

Stressistä pitää pyrkiä pois ja sitä pitää yrittää välttää, sanoo näyttelijä Mikko Kivinen, 59. Se on kuitenkin osa elämää. Yleensä Kivinen ei edes huomaa päälle hiipinyttä stressitilaa, ennen kuin se lomalla helpottaa.

– Aina kun on paljon töitä, on myös stressiä. Pahinta siinä on, että väsyttää, mutta ei kuitenkaan saa nukuttua. Se estää luovuuden, joka on omassa duunissa kuitenkin suht tärkeää.

Stressi myös lyhentää pinnaa. Parasta vastapainoa on liikunta ja liikunnan seuraaminen. Myös ruoka ja hyvä lasi viiniä sekä oman ajan ottaminen ja perheen kanssa yhdessä oleminen auttavat rentoutumaan.

Murheet pitää saada raameihinsa

Stressi pääsee pahaksi, jos työprojekti alkaa mennä päin seiniä.

– Mahdollisuuksia on useita: käsikirjoitus voi olla kehno tai kanssanäyttelijöiden kanssa ei löydy yhteistä säveltä. Yleisestikin jos huomaan, että proggis alkaa mennä omasta mielestäni ei-toivottavaan suuntaan, se on aika paha tilanne.

Ikä ja elämänkokemus auttavat onneksi vähentämään stressin määrää ja kestoa, vaikka kierrokset välillä nousisivatkin.

– Tärkeintä on, ettei kanna huolta koko maailman asioista, vaan löytää ne olennaiset polttopisteet.

Ammattitaidon kehittyminen niin näyttelijän kuin ohjaajankin työssä on antanut lisää työkaluja asioiden ratkaisemiseen.

– Se tietysti stressaa, jos asiat menevät väärään suuntaan. Mutta vielä enemmän stressaa se, jos en tiedä, miten tilanne ratkaistaan. Joskus vain aika auttaa.

Miten Mikko huoltaa kehoaan ja mitä hän on mieltä laihduttamisesta?  Lue koko juttu Hyvä terveys 11/17 -lehdestä. Muistathan, että tilaajana voit lukea lehteä maksutta osoitteessa digilehdet.fi/hyva-terveys

Näyttelijä Anna-Maija Tuokko:
Anna-Maija Tuokko

Listoja rakastava näyttelijä kirjoittaa ylös ne ihmiset, joita uran varrella kannattaa kuunnella. Näytelmäarvioita hän ei enää lue.

Kun jotain tulee valmiiksi, näyttelijä Anna-Maija Tuokko, 36, vetää asian yli listaltaan. Siitä hän saa onnistumisen ja aikaansaamisen tunteita. Listoissa asiat pysyvät järjestyksessä, mutta niistä on muutakin hyötyä.

– Kirjoitan joka päivälle to do -listan tehtävistä asioista. Kuvauksissa vedän tehdyt kohtaukset yli kässäristä. Jos herään yöllä siihen, että jokin asia vaivaa minua, kirjoitan sen paperille. Se auttaa saamaan asian pois mielestä.

Kritiikin suhteen Anna-Maija pitää listaa henkilöistä, joita hänen kannattaa kuunnella. Enää hän ei lue arvioita netistä tai lehdistä.

– Joitakin vuosia sitten yhdestä isosta musikaaliroolistani tuli hyvin satuttava arvio. Olin ensi-illassa tosi kipeänä ja lauloin kortisonin avulla. Kriitikot eivät tietysti tienneet sitä, enkä ehkä omasta mielestänikään onnistunut niin hyvin kuin olisin halunnut. Arvioissa koko produktio laitettiin vessanpöntöstä alas.

Tyly arvostelu oli vaikea paikka. Seuraavat neljä päivää hän käveli itkien Oulunkylän metsissä.

– Ryvin häpeässä, itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa. Halusin lopettaa kokonaan. Sitten kyllästyin ja totesin, että en voi antaa kriitikoiden näkemysten vaikuttaa itseeni tai en voi tehdä tätä työtä.

Kiitollisuuskin on taito

Anna-Maija kertoo osaavansa nauttia, kun hän saavuttaa jonkin virstanpylvään. Monesti ne liittyvät omaan uraan, vaikkapa rooleihin, joita hän on toivonut pääsevänsä tekemään jossakin vaiheessa: jotain Shakespearea, Wickedin Glinda, Kukkaistytön Eliza...

– Osaan myös olla kiitollinen. Näen ja tiedostan koko ajan, miten onnellinen voin olla saamistani mahdollisuuksista ja siitä, että voin nauttia työstäni.

Tavoitelistalta on jo vedetty aika monta asiaa ja roolia yli. Tilalle on tullut uusia tavoitteita.

– Minulla on sellainen pieni kytevä haave, että alkaisin jossakin vaiheessa ohjata itse musikaaleja. Huomaan, että katson asioita jo vähän sillä silmällä.

Millainen liikkuja Anna-Maija on ja mitä hän kokkaa mieluiten lautaselleen? Lue koko haastattelu Hyvän terveyden numerosta 11/17! Muistathan, että tilaajana voit lukea koko lehden maksutta osoitteessa: digilehdet.fi/hyva-terveys