hiljaisuus, äänimaailma, stressi
Kuva Shutterstock

Välillä on terveellistä olla hiljaisuudessa. Siellä voi kohdata myös itsensä. Hakeudu elvyttävään ympäristöön, kun äänimaailma ympärillä alkaa väsyttää.

Jatkuva ärsyketulva väsyttää aivoja ja voi alkaa hermostuttaa. Siihen löytyy helppo apu, elvyttävä hiljaisuus. Tietokirjailija Outi Ampuja kannustaa etsimään omat hiljaiset paikat. 

1. Tee hiljaisuudesta suoja

Elvyttävä ympäristö, kuten hiljainen luonnontilainen puisto, laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja stressihormoni kortisolin eritystä. Kaikki tämä vähentää stressiä ja nostaa mielialaa. Hiljaisuus toimii puskurina ärsyketulvaa vastaan: ei tarvitsekaan reagoida ympäristön vaatimuksiin.

2. Tunnista äänimaailman luonne

Kartoita keitaat, joihin on helppo mennä hiljentymään. Kuuletko siellä puiden kahinaa, tuulen kulkua tai muita miellyttäviä rauhoittavia ääniä? Toisenlaista hiljaisuutta löytyy kirjastoista ja kirkoista, joita voi käyttää rauhoittumiseen. Opi tunnistamaan mieltä hellivä äänimaailma ja käyttämään sitä tarpeisiisi.

3. Sulje kommunikointivälineet

Kotona voi sulkea ainakin hetkeksi kaikki kommunikointivälineet. Töissä on usein mukana jatkuvassa vuorovaikutuksessa, ja aivot väsyvät. Vaikka kaikki perheessä eivät haluaisi hiljaisuutta, voit neuvotella itsellesi tilaisuuksia vetäytymiseen. Se on oikeutesi.

4. Anna aikaa joutokäynnille

Mietiskelevä hiljaisuus auttaa, kun kaipaa lepuuttavaa joutokäyntiä tai tavoittelee luovaa tilaa. Ajattelu avartuu, kun mikään ei pakota sitä ponnisteluun. Kesken työpäivän saatat tehdä oivalluksia viiden minuutin elvyttävällä kävelyllä.

Lisää tietoa hiljaisuuden merkityksestä Outi Ampujan kirjassa Hyvä hiljaisuus, Atena.

Vierailija

Hiljaisuus hellii ja rauhoittaa mieltä

Järjestäytyneen vihatyön määritelmiä, joukkovainon määritelmiä (ei itse keksitty) Jotkut värväävät ihmisiä metelöimään tahallisesti. On olemassa sairaita ihmisiä, jotka väittävät vaikkapa, että lapsi jolle vanhemmat oikeuttavat toiminnan, joka vahingoittaa muita, mutta ei välttämättä ole rikos tai laitonta tsi huonoa käytöstä ja nauttivat siitä kun tietävät vahingoittavansa toisia "laillisella" toiminnalla ja kakara tietää myös ja nauttii, olisi parempi kuin sellainen joka tekisi joskus väärin...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.