Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Paras keino välttää riippuvuuden kehittymistä on pitää huolta, ettei lievästä addiktiosta kehity vakavampaa. Paljon voi tehdä itsekin.

Omaa riippuvuutta pohtiessa keskeisimmät kysymykset ovat:

  • Onko joku omaan toimintaan liittyvä asia tuottanut huolia?
  • Onko muita asioita jäänyt tämän takia tekemättä?
  • Onko kotona tullut aiheesta sanomista tai joku muu läheinen puuttunut siihen?
  • Onko toiminnan vähentäminen tai lopettaminen epäonnistunut yrityksistä huolimatta?

Jos vastasit yhteen tai useampaan kyllä, olisi hyvä etsiä helpotusta tilanteeseen.

Netistä löytyy monenlaisia itsearviointitestejä, jotka auttavat hahmottamaan tilannetta. Esimerkiksi sivustoilta Päihdelinkki.fi, mielenterveystalo.fi,

Sisältö jatkuu mainoksen alla

ENSIMMÄISEKSI on myönnettävä itselleen, ettei oma intohimo pysy aisoissa. Seuraavaksi kannattaa puhua siitä jollekin läheiselle tai käydä juttelemassa lääkärin kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Asiantuntijoilta saa nimettömänä keskusteluapua netissä.

Kun huolta aiheuttava tilanne on kartoitettu, pohditaan yhdessä, kuinka siihen saadaan muutos.

Sitten asetetaan tavoite, esimerkiksi vähentää ajankäyttöä sosiaalisessa mediassa tai välttää ostoskeskuksen putiikkikujaa, mikä addiktio siis onkaan. Lopuksi tehdään toimintasuunnitelma.

TERAPIOISTA tulokselliseksi on todettu kognitiivinen käyttäytymisterapia. Siinä addiktoitunutta autetaan tulemaan tietoiseksi omasta toiminnastaan. Kun hän huomaa, milloin oma ote niin sanotusti alkaa lipsua, on vielä mahdollista muuttaa suuntaa ja väistää houkutus.

Yleensä addiktiivisesti käyttäytyvä yrittää käsitellä jotakin elämän ongelmaa. Hän saattaa paeta yksinäisyyttä, työstressiä, työttömyyttä, riittämättömyyden tunnetta, onnetonta parisuhdetta tai muita ratkaisemattomilta tuntuvia asioita. Terapiassa pyritään löytämään tilanteeseen uudenlaisia ratkaisuja.

Riippuvuus kehittyy eri ihmisillä eri tahtia ja eri syistä. Siksi hoito suunnitellaan varsinkin riippuvuussairauksissa aina yksilölliseksi.

Jos huolestuit läheisesi tilanteesta, voit kertoa hänelle havainnoistasi ja huolestasi. Se kannattaa tehdä empaattiseen sävyyn ja vastakkainasettelua välttäen. Kun puhuu vain omasta näkökulmastaan, toinen kuuntelee mieluummin kuin jos häntä syytetään väärinkäytöksistä.

 

Asiantuntija: Solja Niemelä, psykiatrian ja päihdelääketieteen professori, Oulun yliopisto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla