Hypnoosi auttaa pelkoihin ja ahdistuneisuuteen mutta myös eräisiin vatsavaivoihin. Ammattitaitoisen terveydenhuollon ammattilaisen luona se on tehokas ja turvallinen hoitomuoto.

Varhaisissa, shamanistisissa kulttuureissa ajateltiin, että sairaudet ovat näkymättömien olentojen ja voimien kepposia. Tauteja hoidettiin lepyttelemällä jumalia tai manaamalla ”paha henki” pois ihmisestä. Kertomusten mukaan kreikkalaisten tarujen jumala Asklepios paransi sairaita sivelemällä kipeää kohtaa ja tuottamalla samalla unenomaisen tilan.

Yhä nykyäänkin hypnoosiin liitetään mystiikkaa. Yksi hypnoosiin liittyvä vankka uskomus on, että hypnotisoitu ihminen ei reagoi mihinkään vaan sukeltaa lasittunut katse silmissään omaan maailmaansa, niin sanottuun transsiin. Todellisuudessa vain murto-osa ihmisistä pystyy rentoutumaan niin syvästi.

— Nekin, jotka rentoutuvat syvästi, eivät koe sitä epämiellyttävänä tai ahdistavana tapahtumana, päinvastoin se on usein varsin miellyttävää, vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma sanoo.

Kukaan ei myöskään ”jää” hypnoosiin vaan havahtuu siitä kuin unesta.

Aitoja tapahtumia ja valemuistoja

Psykologi, hypnoterapeutti Tuire Lehtonen kertoo, että hypnoosissa voidaan herätellä alitajuisia muistoja. Jotkin elämän tapahtumat voivat olla niin kipeitä, että mieli on torjunut ne.

— Monet saavat välähdyksiä vauva-ajastaan tai alkavat itkeä. Joku saattaa kertoa, ettei ole koskaan lapsena istunut isän sylissä. Usein kysyn, missä olet nyt ja mitä siellä tapahtuu. Tärkeintä on, että ihminen tuntee hypnoosihoidon aikana olevansa turvassa.

Ammattitaidottoman hypnologin luona voi syntyä myös valemuistoja eli ihminen muistaa jotain sellaista, mitä ei ole koskaan tapahtunut. Lauerma ottaa esimerkiksi ufosieppaukset. Iso osa sieppaustarinoista palautuu mieleen hypnoosissa. Siepatut kertovat nähneensä lentäviä lautasia ja häikäiseviä valoja. Uhrit ovat paikoilleen jähmettyneitä ja huomaavat lopulta olevansa leikkaussalia muistuttavassa avaruusaluksessa, jossa heille tehdään lääketieteellisiä toimenpiteitä tai seksuaalista väkivaltaa.

Sieppaukset koetaan usein hetkeä ennen nukahtamista, unen ja valveen rajamailla, ja ne saattavatkin olla unihalvauksen kaltaisia hallusinaatioita eli aistiharhoja.

Eroon tuskaisesta olosta

Ammattitaitoinen hypnoosin käyttäjä selvittää ensimmäisenä potilaan todellisuudentajun. Se ratkaisee, voiko häntä hypnotisoida. Hypnoosia ei suositella skitsofreenikoille tai vaikeasti masentuneille, sillä se voi pahentaa näitä sairauksia.

Hypnoosissa tehdään paljon mielikuvaharjoituksia. Mielikuvissa voi kiivetä vaikka vuorille ja kuvitella, että on yhtä vahva kuin vuori. Tai heittää purossa kelluvalle lehdelle huonot ajatukset ja jättää ne virran vietäviksi.

Hypnoosilla on päästy muun muassa unettomuuden, ahdistuneisuuden ja koirapelon lähteille. Sillä on hoidettu tehokkaasti myös erilaisia toiminnallisia vatsavaivoja, joille ovat tyypillisiä ripulin ja ummetuksen vuorottelu, esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymää. Hypnoosi ja sen luomat rauhoittavat mielikuvat hidastavat ylivilkkaan suolen myllerrystä.

Erityisen hyvin hypnoosi puree, jos se yhdistetään kognitiiviseen psykoterapiaan. Näin jotkut ovat irtautuneet tupakastakin, mutta ilman omaa motivaatiota se ei onnistu.

Hammaslääkäri voi hyödyntää hypnoterapeuttisia menetelmiä pelkopotilaiden kanssa ja hypnoosia voidaan käyttää myös kivun hoidossa. Silloin kivun syy on tunnettava, sillä kipu varoittaa kudoksen vaurioitumisesta.

— Kerran eräs nuori, suggestiivisiin menetelmiin ihastunut opiskelija keksi hypnotisoida jalkakipua potevan opiskelukaverinsa vapunaattona. Ystävä käveli sitten päivän murtuneella, kipeällä jalalla. Tiettävästi tuo opiskelija kuitenkin oppi kerralla, Lauerma naurahtaa.
 

Hypnoosiherkkyys vaihtelee

Suomalaisten tietoisuuteen hypnoosi tuli kesällä 1960. Silloin professori Asser Stenbäck hypnotisoi Bodomjärven kolmoismurhista henkiin jääneen Nils Gustafssonin. Kokeiden tuloksista ei koskaan kerrottu tarkasti julkisuu
teen. Myöhemmin hypnoosiin vaipui Bodomin rannalla aikaisin helluntaiaamuna onkimassa ollut, tapahtumahetkellä 14-vuotias poika. Murhaajasta tehtiin piirrokset, mutta tutkintalinja ei edennyt.
Ihmiset eroavat toisistaan hypnoosiherkkyyden suhteen. Lähes jokainen voidaan hypnotisoida, mutta ketään ei voi hypnotisoida vastoin tahtoaan. Siihen, meneekö ihminen hypnoosiin, vaikuttavat myös jännitys ja se, kuinka turvalliseksi hän tilanteen kokee. Hypnoosiherkillä on usein vilkas mielikuvitus ja he pystyvät intensiiviseen keskittymiseen.

Tuire Lehtonen kertoo, että ensin hypnoosissa etsitään turvapaikka, joka voi olla vaikkapa järvimaisema, oma vuode tai sauna. Seuraavaksi tehdään ankkurointi.

— Tällöin kysyn asiakkaalta, saanko ottaa häntä käsivarresta kiinni, ja useimmat antavat luvan. Aina jos hypnotisoitavasta tuntuu pahalta, hän voi tarttua kädestä kiinni, kiinnittää itsensä tähän hetkeen, Tuire Lehtonen kertoo.

Ei mikään pika-apu

Hypnoosi, kuten muukaan terapeuttinen hoito, ei tarjoa pika-apua. Esimerkiksi esiintymisjännityksen lievittyminen vaatii useamman hoitokerran. Ja valitettavasti kuka tahansa voi kertoa olevansa hypnologi. Aina ihmiset eivät edes uskalla häpeän pelossa tehdä ilmoitusta puoskarista.

— Mielen osaamaton peukaloiminen voi pahimmillaan horjuttaa ihmisen todellisuudentajua, aiheuttaa itsetuhoista käyttäytymistä tai pahentaa pelkotiloja, Hannu Lauerma toteaa.

Hän korostaa, että hypnoosin soveltajan tulee olla pohjakoulutukseltaan lääkäri, hammaslääkäri, psykologi, psykoterapeutti tai muu terveydenhuollon valvottu ammattilainen, joka kykenee soveltamaan hypnoosia ammatillisen pätevyytensä puitteissa ja rajoissa. Tämä pätevyys on tarkistettavissa Terhikki-rekisteristä. Erikoistuneena ammattilaisena saattaa näet pyrkiä esiintymään kuka tahansa, joka haluaa päteä ja käyttää valtaa ilman siihen kuuluvaa valvontaa ja vastuuta. Terhikki on Valviran ylläpitämä keskusrekisteri, jonne on koottu tiedot laillistetuista terveydenhuollon ammattilaisista.

Hypnoosista herättäminen on tärkeää. Se tapahtuu esimerkiksi laskemalla numeroita kymmenestä yhteen. Sen jälkeen asiakas voi venytellä ja palata rauhassa tähän hetkeen.

Tuire Lehtonen ei suosittele auton rattiin hyppäämistä heti hoidon jälkeen, sillä olo saattaa olla unelias.

— Jos ajaa autolla kotiin, ei välttämättä muista, miten se on tapahtunut. Myös onnettomuusriski kasvaa.
 

Lisää tietoa
Tieteellinen hypnoosi ry
 
ASIANTUNTIJAT: Hannu Lauerma, Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri, tutkimusprofessori, Turku ja Tuire Lehtonen, psykologi, hypnoterapeutti, Helsinki

Lue lisää
hypnoosista
Hypnoosilla ihannepainoon?

  • Pelkojen ja ahdistuneisuuden lievittämiseen.
  • Unettomuuden hoitoon.
  • Toiminnallisten vatsavaivojen, kuten ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon.
  • Tupakoinnin lopettamisen tukena.
  • Kivun hoidossa, kun kivun syy tunnetaan.