Kuvat
Shutterstock

Intuitio voi jopa pelastaa henkesi, mutta joskus se johtaa sinua harhaan niin, ettet huomaakaan. Missä aisoissa siihen kannattaa luottaa?

PALOMIEHET olivat sammuttamassa tulipaloa talon keittiössä. Aivan yllättäen palopäällikkö kuuli itsensä huutavan: ”Kaikki ulos!” Lattia romahti miltei heti palomiesten paettua. Osoittautui, että palopesäke ei ollutkaan keittiössä, vaan sen alapuolella kellarissa, jonka päällä miehet seisoivat.

Vasta jälkikäteen palopäällikkö ymmärsi, että tuli oli ollut epätavallisen hiljainen ja hänen korvansa epätavallisen kuumat. Sen vuoksi hänelle oli tullut vahva tunne, että jokin oli vialla.

Nobel-palkittu psykologian tutkija Daniel Kahneman käyttää tarinaa esimerkkinä asiantuntijan intuitiosta kirjassaan Ajattelu, nopeasti ja hitaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Parhaassa tapauksessa intuitio voikin pelastaa henkesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiedän, että tiedän...

Intuitio on tietoinen vaikutelma jostain asiasta, mutta sen taustalla oleva tiedonkäsittely on automaattista ja tiedostamatonta.

– Kun ihmisellä on intuitio jostain asiasta, hän ikään kuin tietää jotain, vaikka ei tiedä, miksi, selittää yliopistonlehtori ja intuition tutkija Marjaana Lindeman.

Kun ihminen hallitsee jonkin asian oikein hyvin, osa tästä tiedosta ja taidosta automatisoituu ja ilmenee intuitiivisena tietona.

Elätkö tunteella?

Ihmisten välillä on eroa siinä, kuinka vahvasti intuitio ohjaa meitä. Ne joilla on korostetun intuitiivinen ajattelutyyli, sanovat luottavansa vaistoihinsa. He pitävät enemmän tarinoista kuin loogisista argumenteista ja ratkaisevat ongelmat mieluummin tunteella kuin järkiperäisesti.

– Intuitioon voi luottaa yleensä silloin, kun on kyse omista mieltymyksistä tai hyvästä ja pahasta, Lindeman kuvailee.

Sen sijaan tosiasioihin liittyvissä kysymyksissä intuitio johtaa helposti harhaan.

Saatat selitellä, miksi ajattelet tietyllä tavalla jostakin asiasta, vaikka todelliset syyt olisivat tiedostamattomia.

Ajatuksiin ei ole luottamista

Suhtaudut vaikkapa uuteen projektiin työssäsi optimistisesti, koska jokin sen johtajassa tuo mieleen rakkaan siskosi. Jos sinulta kysytään syitä optimismiin, keksit sen kyllä ja uskot itsekin keksimäsi tarinan.

Valtaosa päättelyvirheistämme johtuu siitä, että luotamme liikaa intuitioon.

Uskomme esimerkiksi kokemuksiin enemmän kuin abstraktiin, yleispätevään tietoon, ja kuvittelemme asioiden välille yhteyksiä vain siksi, että ne tapahtuvat samaan aikaan. ”Sain flunssan, kun olin ottanut influenssarokotteen, joten rokotteet ovat turhia”, on esimerkki intuitiivisesta päättelyvirheestä.

– Mieleen tulevia intuitioita on hyvä tarkastella ja pohtia, ovatko ne perusteltuja. Aina ei kannata uskoa sitä, mitä ajattelee, Marjaana Lindeman kiteyttää.

Asiantuntija: Marjaana Lindeman, yliopistonlehtori, Psykologian ja logopedian osasto, Helsingin yliopisto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla