hyvä terveys Katariina Kaitue näyttelijä

Näyttelijä Katariina Kaitue yrittää muistaa pienen sanan ”anteeksi”. Ilman konflikteja tuskin kukaan pystyy elämään. Jokainen lentää välillä turvalleen, ja kyse onkin siitä, kuinka sieltä noustaan.

Näyttelijä Katariina Kaitue, 50, oppi uransa alkuaikoina äidiltään, näyttelijä Liisa-Maija Laaksoselta, että työn edessä pitää olla nöyrä mutta ei nöyristellä. On oltava toisten joukossa rohkea ja sanottava ääneen ajatuksensa. Kitinä nurkissa ei auta mitään.

Ei myöskään pidä elää olettamusten varassa vaan tarvittaessa ottaa asioista selvää.

– Meillä kotona oltiin hyvin suoria, mitä periaatetta olen kai joskus onnistunut toteuttamaan siinä määrin, että minun on tulkittu olevan turhankin päällekäyvä. Se ei ole ollut tavoitteeni! Ei suoruudella ja ilkeydellä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Suoruus säästää aikaa ja energiaa, sanoo Kaitue.

Ilman konflikteja tuskin kukaan pystyy elämään, joten pieni sana ”anteeksi” on hyvä muistaa.

– Jos ihmiset kohtelisivat toisiaan samaan tapaan kuin toivoisivat lapsiansa kohdeltavan, emme voisi mennä hirveän harhaan. Jokainen lentää välillä turvalleen. Kyse onkin siitä, kuinka monta kertaa nousee ylös. Kaikkien tulisi mielestäni ansaita uusi mahdollisuus.

Voin hyvin, kun läheisetkin voivat

Eniten Kaitueen energiaa syövät itselle rakkaan ihmisen huolet, ne tarttuvat ja tekevät mietteliääksi. Lapsena Katariina oli hyvin kasvatettu hiljainen tyttö. Hän pohti vuosia, mitä tapahtuisi, jos äitikin kuolisi.

– Menetin isäni yllättäen 11-vuotiaana, kun hän joutui työmatkallaan Saksassa onnettomuuteen. Se tapahtui elokuussa, ja sitä ennen toukokuussa oli haudattu mummoni. Tuntui, että kuka tahansa läheltäni voi kadota hetkessä, kertoo Kaitue.

Äidin oppia on sekin, ettei suru välttämättä katoa koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään. Ja että elämästä kannattaa nauttia nyt, sillä koskaan ei voi tietää, miten se meitä kohta heittelee.

Muistot säilyvät, tavara ei

Kaitueen ensimmäinen avioliitton päättyi 13 vuoden jälkeen ja tuntui hänestä pieneltä kuolemalta.

– en jälkeen keskityin vain töihin ja elämään kahden poikani kanssa. Tuntui, että on paras koota itsensä rauhassa ja pitää elämän puitteet mahdollisimman turvallisina. Lapsethan eivät koskaan valitsisi vanhemmilleen eroa.

Hän ajatteli, että on kaikin puolin pyrittävä muistamaan liitosta sen hyvät hetket.

Sitten näyttelijään otti yhteyttä tuntematon mies.

– Asiat etenivät hyvin rauhallisesti, vaikka ymmärsinkin pian, että on suuri onni kohdata ihminen, joka haluaa kuunnella minua ja jonka kanssa voi puhua.

Kymmenen vuoden seurustelun, erilaisten asumisjärjestelyjen ja kihlautumisen jälkeen mies kysyi viime joulukuussa, tuntuisiko Katariinasta hyvältä ajatukselta mennä naimisiin.

– Ehdotus yllätti mutta tuntui ihanalta. Kolmen viikon kuluttua seisoimme papin edessä Tuomiokirkon pikkukappelissa, ja kaikki palaset olivat juuri niin kuin pitääkin.

Uusperheeseen kuuluu viisi lasta, joista kolme asuu vaihtelevalla rytmillä kotona. Kaikki pääsivät kuitenkin paikalle häihin, myös Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskeleva poika. Toinen Katariinan poika aloittaa ensi syksynä opintonsa Turussa.

–  Molemmille olen antanut parisuhdevinkiksi, että kaikista asioista kannattaa puhua. Rakkaudessa olennaista ei ole se, kenen kanssa haluaa sänkyyn vaan se, kenen vierestä haluaa herätä, Kaitue sanoo.

Lue lisää Katariinan Hyvän olon vinkeistä: Hyvä terveys 5 / 2017. Tilaajana voit lukea lehden digilehdet.fi

 

ero uhkaa

Katariina Kaitue: ”Suoraan puhuminen säästää aikaa”

Hei, meillä on kumppanini kanssa ongelmia lasteni (10 ja 13 v) kanssa. Ex-puolisoni on ollut hankala ja mustamaalanut minua ym manipuloinut lapsia heti sen jälkeen kun seurustelukumppani tuli kuvioihin 4 vuotta sitten. Meillä uhkaa nyt ero, ja ylipääsemättömiltä vaikuttaavat puolisoni mielestä juuri uusperheen ongelmat. Miten kumppanini voi löytää omaa tilaa ja roolinsa perheessä, miten saada uudet pelisäännöt toimimaan. Ja miten voi yrittää antaa lasten äidin käytöksille mahdollisimman vähän...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.