Terapiaeläimet hoitavat mieltä ja kehoa. Ne ovat saaneet siihen koulutuksen. Mutta mitä ne oikeastaan tekevät?

Ullan turpa on pehmeä kuin kissanpennulla. Se tuijottaa intensiivisesti silmiin. Sitä eivät eläimet yleensä tee, mutta Ulla onkin terapialaama.

— Laamat ja alpakat eivät pure tai potki. Eivätkä sylje päin, ellei niitä kiusaa, toiminta­terapeutti Joyce Collin-Kajaala kertoo.

Ylitalon alpakka- ja laamatilalla on 13 eläintä. Niiden kanssa käydään vanhainkodeissa ja lastentapahtumissa, niitä käytetään mainosmannekiineina ja niitä voi vain tulla tervehtimään. Mutta ennen kaikkea ne ovat terapiaeläimiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Laamojen ja alpakoiden luona käy esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta kärsiviä aikuisia sekä ylivilkkaita ja Asperger-lapsia. Lähetteen eläin­avusteiseen toimintaterapiaan voi saada lääkäriltä, sairaalasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Rauhallisen laaman kanssa rauhaton lapsi oppii säätelemään käytöstään, Joyce Collin-Kajaala sanoo.

Erään tytön äiti ei ollut uskoa silmiään, kun hänen villi pienokaisensa talutti isoa eläintä, rakensi sille agility-temppurataa ja otti ohjeita vastaan aikuisilta. Yhtäkkiä hän osasi jotain hyvin ja sai siitä positiivista palautetta. Ensin eläimiltä ja sitten ihmisiltäkin.

Toispuolinen halvaus aiheuttaa monesti lihaskouristuksia tai tasapaino-ongelmia. Eläimen kanssa touhutessa ongelma saattaa unohtua.

— Yksi tasapainohäiriöstä kärsivä viisivuotias seisoi huomaamattaan tukevasti syöttäessään laamaa, Joyce Collin-Kajaala kertoo.

Kun aivoinfarktin saanut aikuinen sai luvan syöttää vastasyntynyttä vasaa tuttipullolla, hän innostui siitä niin, että nosti molemmat kätensä karsinan reunalle. Myös halvaantuneen vasemman käden, jota hän ei ollut aiemmin pystynyt liikuttamaan. Hyvänolontunne oli niin voimakas.

— Uudet kokemukset ja tilanteet voivat rakentaa tai muokata uusia hermoratayhteyksiä, Joyce Collin-Kajaala kertoo.

Työuupunut lastentarhanopettaja kysyi puolestaan heti, mitä eläimet häneltä haluavat. Hän oli tottunut ajattelemaan, että häneltä odotetaan koko ajan jotain: puuhastelua lasten tai työkavereiden kanssa.

— Täällä hän koki suuren oivalluksen, että mitä jos ihmiset töissäkään eivät koko ajan vaadi häneltä jotain. Mitä jos hän voi vain olla oma itsensä?
Naisella oli mennyt valtavasti energiaa siihen, että hän yritti olla kiltti ja arvata, mitä häneltä odotettiin. Niityllä hän istui laamojen kanssa reilut puoli tuntia tekemättä mitään.

Kaikista laamoista ja alpakoista ei ole terapia­työhön, ja siksi niille tehdään tottelevaisuustestit. Terapia­eläin ei saa pelästyä kovia ääniä tai vieraita ihmisiä ja sen pitää sietää koskettelua.  

Ylitalon emäntä Pirkko Kivikari on Terapia-alpakat ja -laamat ry:n perustajajäsen. Kotitilallaan eläinrakas emäntä pitää terapiatilanteissa huolta eläimistä, kun toimintaterapeutti ohjaa ihmisiä.

Ylitalon laamojen ja alpakoiden aitaukseen voi päästää pienen lapsenkin juoksemaan. Ulla ja sen kaverit väistävät, jos eivät halua kosketusta. Rehua ne syövät kädestä ilman, että käsi kastuu yhtään. Jos on rauhassa paikoillaan, ne tulevat viereen lohduttamaan.

Eläinavusteisen terapian asiakkaita voivat olla mielenterveyskuntoutujat tai neurologisen diagnoosin saaneet potilaat. Eläinavusteiseen terapiaan laaman tai alpakan kanssa voi saada kunnallisen maksusitoumuksen, mutta ei Kela-korvausta. Hinta n. 100 e/tunti. Terapiajaksot kestävät 3–8 kertaa.

Lisää tietoa: Ylitalon laamat ja alpakat, Hattula
 

Lue lisää
Lyhytkin terapia auttaa
Minäkö psykoterapiaan?
Nettiterapia on täällä - klikkaa apua

Sisältö jatkuu mainoksen alla