Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen yli 40-vuotias ja terveydenhoitoalalla. Haluan olla työssäni mahdollisimman huolellinen ja koen antavani kaikkeni. Suutun kovin helposti, jos joku tulee pyytämään minulta jotain lisää. Sillä hetkellä pidän närkästystäni oikeutettuna, mutta ei mene kuin muutama minuutti, kun minua jo harmittaa ja kaduttaa. En myöskään usko saavani ärtymystäni anteeksi, jolloin 'syntitaakkani' kasvaa loputtomiin. Ymmärrän, että kyse on pitkälti huonosta itsetunnostani. Taustalla lienee vaikuttamassa lapsuuden kotini, jossa yritin olla mahdollisimman vähän taakaksi, mutta se on liian helppo selitys. Olen kiltti ihminen, jonka on vaikea sanoa EI - siksi suojelen jaksamistani olemalla vaikeasti lähestyttävä. Haluaisin olla joustava ja mukava työtoveri ja ystävä, mutta enpä taida sellainen olla.

Kiltti äksyilijä

Ärtyisyytesi työpaikalla harmittaa sinua - et tosin tiedä kumpi haittaa enemmän; reaktiosi vai se, että ne häiritsevät sinua. Pulmasi voivat liittyä stressiin ja kiltteyteen. Stressaantuneena pinna on kireällä ja tulee herkästi toimittua jälkikäteen kaduttavalla tavalla. Ärtymys kertoo jaksamisen äärirajoista ja sen viestiä kannattaa kuunnella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ylikiltti huolehtii liikaa tekojensa seurauksista. Toteat olevasi kiltti ihminen, jonka on vaikea sanoa muille ei. Muiden kaltaistesi tapaan syyttelet itseäsi ja pelkäät toisten kantavan kaunaa kenties kohtuullistenkin tunneilmaisujen johdosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uskot ongelmiesi kumpuavan huonosta itsetunnosta. Siinä todennäköisesti erehdyt. Mahdollisen stressin lisäksi sinua vaivaa korostunut kiltteys. Siinä ei välttämättä ole kysymys itseluottamuksen puutteesta tai lapsuuden kokemuksista, vaan luonteenpiirteestä.

Muiden luonteenpiirteiden tapaan ominaisuudesta on sekä hyötyä että haittaa. Myötäsukaisuus luo keskinäisen arvostuksen ilmapiiriä ja myönteisyyttä vuorovaikutukseen. Taipumuksen varjopuolena on vaikeus sietää eripuraa ja jännitteitä. Liian kilttien yhteisössä ei kyetä avoimeen ja kriittiseen vuoropuheluun, eikä siksi korjaamaan epäkohtia tai kehittämään toimintaa.

Ylikiltin on hyvä opetella niin sanottua assertiivisuutta eli omien mietteiden jämäkkää mutta ystävällistä viestimistä. Taidon hallitseva osaa muita loukkaamatta kertoa, että on eri mieltä tai ei halua tai ehdi tehdä toisen toivomaa asiaa. Kyvyn oppiminen on kaikille mahdollista, mutta voi vaatia ponnistelua ja tietoista harjoittelua.

Voit tosin lohduttautua sillä, että tavalla tai toisella tämä ongelma koskee useita. Monella meistä on varaa kehittää itseään jommankumman - jämäkkyyden tai ystävällisyyden - suuntaan. Jämäkkyyden hyvin hallitsevien haasteena on reippaan, jopa töykeältä tuntuvan, itseilmaisun kurissa pitäminen.

Ennen kuin alat treenata toimintatapojasi, arvioi psyykkinen tilasi. Jos arvelet kärsiväsi pitkään jatkuneesta stressistä, selvitä mitkä tekijät vaikuttavat siihen ja keskustele tarvittavista korjauskeinoista ammattiauttajan tai esimiehesi kanssa.

Voinnin normalisoiduttua on sopiva ajankohta vaativammalle itsensä kehittämiselle. Mieti tällöin kumpaan tähtäät: reaktioittesi hyväksymiseen vai uusiin toimintatapoihin tunteita herättävissä hetkissä. Laadi tavoitetilan kuvaus pohtimalla miten toivot kyseisissä tilanteissa ajattelevasi ja toimivasi sekä ryhdy harjoittelemaan tavoitteen mukaista menettelyä. Voit edistää oppimista pitämällä kirjaa onnistumisistasi.
 

Näin eteenpäin

  • Lievitä stressiä, joka ylläpitää ärtymystäsi.

  • Unohda ylitulkinnat. Ongelmasi on kiltteys, joka ei liity itsetuntoon tai lapsuuteen.

  • Valitse haluatko hyväksyä tunneilmaisusi vai opetella ystävällistä jämäkkyyttä. Tee tavoitteesi pohjalta harjoitussuunnitelma.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla