Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos löydät itsesi yö yön perään samasta jamasta, kannattaa miettiä: mistä uni sinua muistuttaa vai treenaako se sinua tulevaan? Sekin lohduttaa, että toistuvasta painajaisesta pääsee eroon.

Jos olet toistuvasti loukussa unessa, onko tunne jollakin tavoin tuttu myös reaalielämästä? Unen tapahtumapaikallakin on merkitystä. Pohdi, mitä olet kokenut tapahtumapaikalla, johon painajainen sijoittuu?

– Jos vaikka vanha koulukaverisi jahtaa sinua unissasi, mieti, miten kuvailisit häntä. Jos mieleesi tulevat adjektiivit kateellinen, petollinen ja arvaamaton, pohdi, löytyvätkö nuo piirteet jostakin nykyisen elämäsi ihmisestä tai osittain jopa itsestäsi. Näin pääset jyvälle, mitä uniesi jahtaaja symboloi elämässäsi, valaisee psykologi Anna Riihimäki.

Painajaiset vievät voimia, mutta ne ovat kuitenkin vain peili. Anna Riihimäen mukaan raskaimmin pyyhkivät ne valve-elämän tapahtumat, joita painajaiset kuvastavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

–Painajainen on kuin palohälytin, se vie huomion hyvinvointia uhkaavaan asiaan. Unessa mikään elementti ei ole sattumaa, vaan yksityiskohdat liittyvät elämänhistoriaamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uhkaan varaudutaan

Painajaisten teemat ovat samankaltaisia ympäri maailmaa: ajetaan takaa, ollaan loukussa tai muutoin vaarassa. Vaarallisten eläinten lähellä asuvien unissa saattavat tosin vilahtaa tavallista useammin petoeläimet.

Uhkasimulaatioteorian mukaan unet heijastavat tapahtumia, jotka ovat esi-isillemme olleet kriittisiä. Jos unissa harjoitellaan tilanteiden tunnistamista ja niistä selviytymistä, ne aivojen osat, jotka vastaavat uhkaan reagoimisesta, toimivat nopeammin.

Uni on hieman kuin lentosimulaattori: lentäjät harjoittelevat simulaattorissa tilanteita, jotka ovat liian vaarallisia harjoitella oikealla lentokoneella.

– Ne joilla oli tehokas uhkasimulaattori, selviytyivät todennäköisemmin hengissä ja siirsivät lapsilleen saman mekanismin. Siksi nykyihmisetkin näkevät vaaraunia, vaikka elävät hyvin turvallisesti, selittää Katja Valli.

Keksi onnellinen loppu

Usein painajaisiin puree parhaiten kognitiivinen työskentely. Tällöin unta käydään mielikuvissa läpi ja keksitään sille onnellisempi, vaihtoehtoinen loppu eli tehdään aivoihin niin sanottu kilpaileva muistijälki.

Esimerkiksi putoamispainajaisen onnellinen loppu voi olla lentäminen. Kun sama putoamispainajainen jälleen nukkuessa aktivoituu, toivotaan, että siihen saadaan harjoittelun avulla onnellinen loppu. Myös rentoutumishetki tai joogaaminen ennen yöpuulle menoa rauhoittaa ja hillitsee painajaisia.

Jos rentoutuminen tuntuu yksin vaikealta, rentoutuskursseilta saa hyviä eväitä jatkoon.

Unet opettavat ja pysäyttävät kuuntelemaan omaa elämää. Ymmärtämättä jäänyt uni on kuin avaamaton kirje. Alitajunnasta kumpuavat unet ovat monesti tietoista mieltämme edellä. Anna Riihimäki suosittelee myös unipäiväkirjan pitoa.

— Kun aamulla muistelee, millaista unta on nähnyt ja jopa kirjoittaa niitä ylös, vastaanottaa alitajunnan viestit jo ennen kuin asiasta on valveilla ehtinyt muodostua ongelma.

Asiantuntijat: psykologi Anna Riihimäki ja psykologian tohtori Katja Valli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla