Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Sehän oli vain unta! Painajaiset ovat pelottavia, mutta niiden viestejä kannattaa oppia ymmärtämään.

Auto meinaa ajaa päällesi, eksyt sokkeloiseen rakennukseen, lipeät jyrkänteeltä rotkoon tai keräät suustasi irronneita hampaita. Heräät sydän hakaten ja yltä päältä hiessä. Olipa karmea uni.

– Uskomme unessa olevamme valveilla, koska kulloinenkin tietoisuudentilamme tuntuu aina todelliselta. Psyykkisesti ajatellen painajaisissa on tosi kyseessä, toteaa uniin perehtynyt psykoterapeutti Anna Riihimäki.

Painajaiset välähtelevät öissämme tavallista enemmän silloin, kun jokin ratkaisematon psyykkinen ristiriita painaa mieltämme.

Teemme esimerkiksi töitä enemmän kuin terveys sallisi tai lykkäämme vaikean tapahtuman kohtaamista.

– Silloin alitajuntamme yrittää tolkuttaa meille, että tilanne on kestämätön, Anna Riihimäki sanoo.

Unet kertovat usein tilanteista, joita meidän pitäisi pystyä valveilla ratkaisemaan. Unilaboratoriossa on havaittu, että mikäli se ei onnistu, unet käyvät kuin varkain ahdistavammiksi ja muuttuvat painajaisiksi.

Trauma hiipii uniimme

Painajaisia nähdään myös ilman syytä, mutta jos ihminen kokee jotain hyvin epämiellyttävää, pelottavaa tai jopa hengenvaarallista, se heijastuu unien sisältöön.

–Painajainen saattaa olla lähes tai täysin identtinen traumaattisen tapahtuman kanssa, kertoo unitutkija Katja Valli.

Post-traumaattinen stressi ja painajaiset voivat jatkua vuosikymmeniä.

– Meillä on varmasti yhä sotaveteraaneja, jotka ovat rintamalla joka yö. Sodan jälkeistä traumatisoitumista ei oikein ymmärretty eikä traumoja osattu hoitaa.

Koska torjumme jotkut kipeät asiat päivisin, ne saavuttavat meidät vain unissamme.

Trauman jälkeen jokainen pyrkii henkiseen tasapainoon. Jotkut asiat ovat niin kipeitä, että torjumme ne päivisin, jolloin ne saavuttavat meidät vain unissamme.

– Nyrkkisääntönä voi sanoa, että jos traumaa kuvastavissa unissa tapahtumien kulku vaihtelee, olemme edenneet trauman käsittelyssä. Mikäli uni toistuu aina samana, siihen olisi hyvä saada uutta näkökulmaa valveilla, vaikka ammattilaisen avulla, luonnehtii Anna Riihimäki.

Jos painajaisten taustalla on traumaattinen tapahtuma, kuten tulipaloon tai auto-onnettomuuteen joutuminen, on tärkeää käsitellä kokemusta esimerkiksi psykoterapian avulla.

Kuumeesta lääkkeisiin

Myös fyysinen terveys heijastuu uniimme, esimerkiksi kuumeessa levottomat ja pahat unet piinaavat enemmän. Jotkut lääkkeetkin, esimerkiksi useimmat rauhoittavat lääkkeet, ja runsas alkoholin käyttö herkistävät painajaisille.

Joillakin pelottavan elokuvan katsominen tai henkeäsalpaavan trillerin lukeminen voi laukaista öiset kauhut.

– Painajaisia nähdään useimmiten REM-univaiheessa. Jotkut lääkkeet vähentävät REM-unen määrää ja usein käykin niin, että jos lääkkeen jättää pois, REM-unen määrä lisääntyy. Silloin painajaiset voivat piinata enemmän tai muuttua pahemmiksi, Katja Valli sanoo.

Todella pelottava painajainen saattaa pyöriä mielessä vielä seuraavana päivänä. Painajainen myös rikkoo unta, sen jälkeen voi olla vaikea nukahtaa uudelleen, ja moni onkin tavallista väsyneempi rankan painajaisen jälkeen.

– Joskus pystyy toteamaan, että olipa karmea uni, kääntämään kylkeä ja nukahtamaan uudelleen. Herkkyys ja kyky aistia asioita saattaa vaikuttaa siihen, miten uni koetaan. Toiset ohittavat painajaiset olankohautuksella, kun taas osa kärsii niistä, sanoo Katja Valli.

Miten lohdutan lasta?

Kun pahan unen syy on tuntematon, puhutaan idiopaattisesta painajaisesta. Niihinkin voivat vaikuttaa stressi, ahdistus tai ihmissuhdeongelmat. Irtisanominen tai lemmikin kuolema voivat kummitella mielessä öisin.

— Idiopaattiset painajaiset saattavat alkaa jo lapsena ja jatkua aikuisuuteen. Lapset näkevät yleensäkin enemmän painajaisia kuin aikuiset. Jo ihan pienet, kolmevuotiaat voivat kertoa piinaavista painajaisista ryömiessään keskellä yötä vanhempien väliin turvaan. Lapselle ei auta sanoa, että älä välitä, se oli vain pahaa unta, sillä lapsen on vaikea erottaa unta todellisuudesta.

Mieluummin kannattaa kertoa, että aivot tekevät yön aikana meille tepposia, jolloin näemme kuvia hirviöistä ja möröistä, jotka tuntuvat hyvin todellisilta.

Tehokas ja helppo tapa käsitellä pahaa unta on tehdä siitä koominen.

— Yhdessä voidaan miettiä, olisiko kummitus enää niin pelottava, jos se puettaisiin prinsessamekkoon. Yhtä lailla mörön vierelle voidaan yhdessä piirtää joku, joka puolustaa lasta. Myös yölamppu tuo lapselle turvallisuutta, neuvoo Katja Valli.

 

Asiantuntijat: psykologi Anna Riihimäki ja psykologian tohtori Katja Valli.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Partnerini petti minua usean naisen kanssa, mutta olemme molemmat halukkaita korjaamaan suhteemme. Voiko pettämisestä päästä yli ja kuinka? Miten pystyn rakentamaan luottamuksen uudelleen niin, että voin taas luottaa häneen?

EROOTTISEN rakkauden ongelma on sen omistavuus, jonka vuoksi seksuaalinen uskottomuus on tavallinen syy parisuhteiden katkeamiseen tai ilon ja

läheisyyden katoamiseen avioliitosta.

Jommankumman puolison seksuaalinen uskottomuus voi kuitenkin myös olla lähtökohta todellisen ja parhaimmillaan elämänikäisen kumppanuuden löytämiselle. Tuon kumppanuuden löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja sen edellytyksenä on molemminpuolisen kunnioituksen löytäminen, jossa pyrkimyksenä on välttää toisen moralisointia ja syyllistämistä.

Puolisomme seksuaalisten kokemusten paheksuminen tai petetyn osapuolen kivun mitätöinti estävät usein keskinäisen läheisyyden löytämisen.

Uskollisuus ei ole vain seksuaalista uskollisuutta, yhtä hyvin se on tahtoa jakaa puolisonsa elämä kaikkine kipuineen. Liian usein hyvä kumppanuus katkaistaan toisen osapuolen satunnaisen seksuaalisen uskottomuuden vuoksi.

Jos molemmilla osapuolilla on aito halua löytää keskinäinen luottamus, se voidaan kyllä löytää, tosin usein molempia osapuolia ymmärtävän pariterapeutin tuella.

Joidenkin – tosin lopulta varsin harvojen – parien kohdalla keskinäinen luottamus löytyy hyväksymällä toisen satunnaiset ulkopuoliset seksuaaliset kohtaamiset tai lyhytaikaiset suhteet. Kenenkään ei kuitenkaan pidä alistua puolison ehtoihin vain parisuhteen säilyttämiseksi. Alistuminen on varma tapa menettää suhteesta aito ilo ja läheisyys.

 

 

 

 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.