Niina Nurminen

Näyttelijä ja valmentaja Niina Nurminen kertoo olevansa introvertti. Tyttö, joka viihtyi metsässä jo lapsena. Työyhteisöissä hän puhuu tunneälyn puolesta.

Vuorovaikutustaidot ja ihmiset kiinnostivat Niina Nurmista, 51, jo nuorena. Näyttelijäksi opiskellut Nurminen olisi voinut yhtä hyvin pyrkiä opiskelemaan psykologiaa tai pedagogiikkaa kuin Teatterikorkeakouluun.

Nykyisin hän valmentaa työyhteisöjä ArtSense-yrityksessä yhdessä johtamisen ammattilaisen, diplomi-insinööri Kimmo Huhtimon kanssa.

–On loputtoman kiinnostavaa tutustua ihmismielen toimintaan ja siihen, kuinka itse kukin meistä elää suhteessa toisiin ihmisiin, sanoo Nurminen.

Sosiaalisia tilanteita sopivina annoksina

Niina Nurmisen työ vaatii hyviä sosiaalisia taitoja. Hän on kuitenkin perusluonteeltaan introvertti.

–Se ei tarkoita sitä, ettenkö ole sosiaalinen tai kiinnostunut ihmisistä, päinvastoin. Tarvitsen puheentäyteisen ja aistiärsykkeitä vilisevän päivän jälkeen hetken hiljaisuutta ja omaa rauhaa, sanoo Nurminen.

 Osaan kuitenkin

Nurminen on oppinut mukauttamaan omaa rytmiään ja vuorovaikutustyyliään ympäristön mukaan. Hän osaa myös tarvittaessa panna seurapiirivaihteen päälle. Introverttius ei välttämättä näy päälle.

–Nuorena ajattelin olevani ärsyttävän ujo, mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että kyse on temperamentista ja ehkä herkkyydestäkin. Valmentajan työssäni rauhallisuudesta, herkkyydestä ja tarkkaavaisuudesta on hyötyä.

Digi ei saa peitota kohtaamista

Nurminen tapaa valmentajan työssä ihmisiä, jotka ovat tottuneet digitodellisuuteen ja kommunikoivat lähettämällä toisilleen sermin yli sähköpostia. Työelämä tuntuu joskus vaativan tiukasti pysyttelyä digitodellisuudessa. Rationaalisen ajattelun rinnalla on aina kuitenkin käyttöä tunneälylle, kuuluvathan tunteet kaikkeen vuorovaikutukseen.

–Tarvitsemme tekniikkaa, mutta siinä vaiheessa, kun se alkaa kokonaan korvata ihmisten välistä kohtaamista, ollaan vaarassa hukata jotakin arvokasta, Nurminen sanoo.

Tekoäly mullistaa tulevaisuuden työelämän ja korvaa paljon perinteisiä ammatteja, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, palveluammateissa ja luovilla aloilla on aina tarvetta ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.

Kohtaamisten laatu korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän.

–Asiakkaan tai työkaverin kohtaaminen vaativat muun muassa tilannetajua, läsnäoloa, empatiaa ja erilaisten persoonien ymmärtämistä. Tärkeää on myös itsetuntemus ja itsensä johtaminen. Onneksi tätä kaikkea voi opetella.

Lue lisää Niina Nurmisen Hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 7/2017. Tilaajana koko lehti luettavissa ilmaiseksi digilehdet.fi

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.