Potenssipilleri on iso ilo. Vai suuri vaara, joka peittää vakavan valtimotaudin ensioireet? Vastaamassa dosentti Andreo Larsen Peijaksen sairaalasta Vantaalta.

1. Potenssilääkkeen avulla erektiokyky säilyy vaikka 90-vuotiaaksi.

Totta. Mies on periaatteessa seksuaalisesti kyvykäs koko ikänsä, joskin potenssi pyrkii kyllä vuosien mittaan heikkenemään ja monet taudit voivat rapauttaa sitä huomattavasti. Potenssilääkkeellä voidaan useimmissa tapauksissa korjata erektion heikkeneminen, eikä niiden käytölle ole yläikärajaa. Toisaalta, onpa 90-vuotiaita miehiä, joilla on erektiokyky tallella ilman pillereitäkin. Onko heillä sille käyttöä, onkin sitten eri kysymys...

2. Enää ei saa puhua impotenssista vaan erektiohäiriöstä.

Tarua. Toki impotenssista saa puhua, mutta usein mieluummin käytetään sanaa erektiohäiriö, joka mielletään lievemmäksi ja salonkikelpoisemmaksi ilmaisuksi, mitä se kyllä onkin.

Kirjaimellisesti ottaen impotenssi tarkoittaa kyvyn puutetta, mistä osittaisessa erektion heikkenemisessä ei ole kyse. Samat tekijät, esimerkiksi verenkiertohäiriöt tai hermoratavauriot, voivat aiheuttaa niin lieviä kuin hankaliakin erektiohäiriöitä, kyse on aste-erosta. Mutta sana impotenssi tulisi siis varata tarkoittamaan vaikeimpia erektiohäiriötä. Henkiset tekijät, kuten suorituspaine, ”rimakauhu” – niin kiusallisia kuin voivat ollakin – eivät aiheuta totaalista erektion puutetta.

3. Erektiohäiriö on nykyään helposti lääkkeillä hoidettava pikkuvaiva.

Pääosin totta. Tablettihoito korjaa erektiohäiriön kolmella neljästä potilaasta, eli useimmilla. Se on siis varsin helposti hoidettavissa, vaikka olisi väärin nimittää sitä “pikkuvaivaksi”. Kuitenkin noin neljäsosalla häiriö on niin vaikea, useimmiten verenkierrollisista syistä tai neurologisesta taudista johtuen, että tablettihoito ei riitä ja joudutaan harkitsemaan injektiohoitoa tai jopa kirurgisia toimenpiteitä.

4. Potenssilääke ei hoida sairautta vaan ”korjaa” vanhenemisen merkkejä.

Totta. Potenssilääke vahvistaa hermoimpulssien aikaansaamaa paisuvaiskudoksen laajenemista, vahvistaen siten erektiota mutta ei poista taustalla olevaa mahdollista tautia, esimerkiksi verenkiertohäiriötä. On tärkeää, että erektiohäiriön syy pyritään selvittämään ja perustauti mahdollisuuksien mukaan hoitamaan.

5. Parikymppiset käyttävät potenssilääkettä pystyäkseen huippusuorituksiin sängyssä.

Totta, mutta ei ilmeisesti kovin yleistä. Jotkut hankkivat lääkettä ulkomailta tai saavat miehiltä, joille lääkäri on sitä perustellusti määrännyt. Se on typerää, koska useimmiten se on täysin turhaa – ja siis hukkaan heitettyä rahaa. Tabletit (Cialis, Levitra, Viagra) eivät paranna normaalia potenssia vaan korjaavat heikkoutta. Ja jos se ei ole turhaa, se todistaa, että kaverilla silloin on erektiohäiriö.

6. Huvikäyttö voi aiheuttaa psykologista lääkeriippuvuutta.

Totta. Jos totuttautuu toimimaan pillerin voimalla, vaikka sitä ei tarvitsisikaan, saattaa käydä niin, ettei uskalla koettaakaan yhdyntää ilman. Ja jos joskus pillerit ovat unohtuneet, iskee paniikki. Lantin toinen puoli on se, että hoitoa oikeasti tarvitseva, mutta lieväoireinen mies voi joskus pärjätä ilmankin, kunhan tietää, että pillerit ovat mukana.

7. Erektiolääkkeen pitkäaikainen käyttö heikentää siittiöiden hedelmöityskykyä.

Tarua. Tästä ei ole mitään yksiselitteistä tieteellistä näyttöä. Eri asia on sitten se, että erektiolääkkeiden avulla mies säilyttää siitoskykynsä korkeampaan ikään ja iän myötä siemennesteen laatu luonnollisesti hieman heikkenee.

8. Mies jatkaa epäterveellisiä elämäntapoja, kuten juomista, tupakointia, ylensyömistä ja yletöntä työntekoa, pitempään kun impotenssi ei säikyttele.

Totta, tällainen riski on valitettavasti olemassa.

9. Vakavat valtimotaudit voivat jäädä huomaamatta, koska potenssiongelmat ovat niissä usein ensioire.

Totta. Tosin ennemmin tai myöhemmin vakavat valtimotaudit antavat kyllä kuulua itsestään muutenkin, mutta silloin voi jo olla liian myöhäistä. Jos siis mies tarvitsee hoitoa erektiohäiriöön, on tärkeää, että verenkiertoelimistön tila tarkistetaan.

10. Erektiolääkkeen tulon jälkeen miesten haluttomuus on lisääntynyt.

Tarua. Joidenkin naisten päinvastaisesta käsityksestä huolimatta, myös mies voi toisinaan olla haluton. Ennen moderneja erektiohoitoja mies saattoi vedota vaikkapa ikäänsä tai heikentyneeseen potenssiinsa, jos ei huvittanut. Mutta nyt häneltä on riistetty tämä mahdollisuus, kun nykyhoidoilla lähes jokainen voi olla kyvykäs.

Miesten haluttomuus ei todellisuudessa ole lisääntynyt, mutta joissakin parisuhteissa se on saattanut putkahtaa kaapista ulos, tulla potenssihäiriön takaa esiin. Siitä myös puhutaan enemmän. Suorituskeskeisyys on yhteiskunnassa entisestään lisääntynyt, mikä joidenkin miesten kohdalla voi johtaa vastareaktioon, seksuaalisuuden torjuntaan.

11. Saamme pian pillerin myös naisten seksiongelmiin.

Totta. Tällainen lääke todella on tulossa. Mutta sitä ei voi eikä pidä verrata miesten potenssipillereihin. Naisen seksuaalifysiologia ja -psykologia ovat hyvin erilaisia kuin miehen ja niin myös lääkinnälliset keinot niiden hoitamiseksi. Tulevan lääkkeen hyöty on todennäköisesti suurin haluttomuudesta kärsiville naisille (ja pareille).

Lue lisää miesten vaihdevuosista.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.