Kaikki muu unohtuu, kun tempaudut hetkeksi tarinan maailmaan. Tutkimuskin todistaa, että lukeminen kehittää niin aivoja kuin sosiaalisuutta. Tekeekö äänikirja yhtä hyvää?
Mikään ei ole niin ihanaa kuin uppoutuminen hyvään kirjaan.
Aivokuvantamisella on osoitettu, että uppoutuminen tunnepitoiseen, pelkoa ja jännitystä herättävään tarinaan näkyy aktivaationa aivoissa.
Tämä tapahtuu juuri niillä alueilla, jotka liitetään yleensä empatiaan ja toisen ihmisen kärsimyksen kokemiseen.
Lukeminen virittää siis samanlaisia tunnevasteita aivoissa kuin mitä kokisimme elävässä elämässä.
– Kirjaan uppoutuminen on turvallinen ympäristö kokea erilaisia tunteita, tilanteita ja tapahtumia, sanoo kognitiivisen psykologian dosentti Johanna Kaakinen.
Virkistääkö muistia?
Turun yliopistossa on alkanut juuri tutkimushanke, jossa selvitetään kirjallisuuden psykologisia vaikutuksia.
Hankkeessa tutkitaan esimerkiksi lukemisen yhteyttä ajatuksen harhailuun, joka liitetään luovuuteen ja mielen virkistymiseen.
Tarkoituksena on tutkia kirjallisuuden virittämiä tunteita ja kirjallisuuteen uppoutumista.
– Jännittäviä tai eroottisia kohtauksia sisältävä kirja voi kohottaa vireystilaa, millä on vaikutuksia ajatteluun ja muistin toimintaan.
Uusia ajatuksia
Kaikenlaisten kirjojen lukeminen kehittää kieltä ja sanavarastoa.
Saamme tietoa, näkökulmia ja ajatuksia. Pääsemme kurkistamaan kaukaisiin maailmoihin tai muihin aikakausiin.
Jotta voimme hahmottaa pitkiä tarinoita, meidän on yhdisteltävä tapahtumia mielessämme asioihin, joita tapahtui kirjan edellisillä sivuilla.
Tämä harjoittaa erityisesti tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja työmuistia.
Tutkimusten mukaan kaunokirjallisuus saattaa opettaa meille myös empatiaa ja sosiaalisia taitoja.
– Tarinat tarjoavat meille mahdollisuuden simuloida erilaisia vuorovaikutustilanteita. Samalla opimme, mitä muut voivat tilanteissa ajatella tai millainen muiden ihmisten kokemusmaailma voi olla.
Kuunnella vai lukea?
Kun tarkoituksena on viihtyä, sillä ei ole juuri eroa, kuunteletko vai luetko kirjoja.
Opiskeluun perinteiset kirjat soveltuvat äänikirjoja paremmin, sillä lukiessa on helpompi palata uudelleen kohtiin, joita et ymmärtänyt.
Tutkimusten mukaan kuuntelun aikana ajatus myös harhailee helpommin kuin lukemisen aikana.
Asiantuntija: Johanna Kaakinen, kognitiivisen psykologian dosentti, Turun yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta
