Ei ole kivaa, kun juhlat päättyvät aina siihen, että puoliso sammuu. Miten kurssia voisi muuttaa, psykoterapeutti Sanna Aulankoski?

Olen huolissani aviomiehestäni. Hän on 32-vuotias ja olemme olleet yhdessä 13 vuotta. Elämä on muuten mallillaan, mutta mieheni elämäntavat huolettavat. Hän juo todella paljon, syö roskaruokaa ainakin kerran viikossa, tupakoi paljon eikä harrasta mitään liikuntaa satunnaista kävelyä lukuun ottamatta. Painoindeksi on yli 25. Alkoholinkäyttö on runsasta ja jokaviikkoista, usein sammumiseen saakka.
Olemme menevä pariskunta ja meillä on paljon juhlia, mutta mieheni ei vain osaa ottaa ”nätisti”. Olen puhunut tästä hänelle jo vuosia ja ystävätkin ovat olleet huolissaan, mutta muutosta ei tapahdu. Mietin kaikkia tulevia sai-rauksista, joita miehelleni voi tulla. Hän ei itse ota puheitani tosissaan eikä hän ymmärrä, mistä kimpaannun. Luulen, että jonkun muun (lääkärin?) pitäisi saada asia hänelle perille.
Hänen suvussaan on alkoholismia. Miehelläni on hyvä työ. Hän hoitaa sen hyvin eikä juo arkena. Silti suunta on huono, koska mielestäni ei ole normaalia juoda joka viikonloppu todella suuria määriä ilman sen kummempaa juhlan aihetta. Usein hän sammuu ja jopa laskee alleen. Mutta eihän menestyvä, hyväpalkkainen nuori mies voi olla alkoholisti – vai voiko?
VÄSYNYT VAIMO

Puolisosi elämäntavat vaivaavat ja pohdit, voiko menestyvä, hyvin toimeentuleva nuori mies olla alkoholisti. Kyllä voi. Samoin kuin alkoholi tuo lohtua murheeseen, se tarjoaa tavan kruunata hyviä hetkiä: mielihyväkoukkuun voi päätyä molempia teitä.

Joskus kiistellään siitä, onko ongelmallisessa alkoholinkäytössä kyse sairaudesta vai elämäntavasta. Kutsuttiinpa ilmiötä miksi hyvänsä, siinä on elämää enemmän tai vähemmän hallitseva riippuvuus. Pahimmillaan riippuvuus on niin voimakas, ettei alkoholia ole järkevää käyttää lainkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kerrot miehesi juovan lähes joka viikonloppu sammumiseen asti ja ystävienkin olleen huolissaan hänestä. Jo näiden seikkojen pohjalta on selvää, että hänellä on päihdeongelma, joka ajan oloon voi kehittyä nykyistä vaikeammaksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisten ihmisten rooli alkoholiriippuvuudessa on hankala, sillä ongelmasta vapautuminen riippuu ennen kaikkea juojasta itsestään. Muut voivat kuitenkin motivoida muutokseen. Juomiseen kannustaminen on syytä ainakin jättää; esimerkiksi krapulaista ei tarvitse hoivata ja paapoa.

Kuvien tai filmien näyttäminen henkilön humaltuneesta olemuksesta saattaa havahduttaa. Ja kuten olet tehnytkin, omista huolista ja toiveista kannattaa kertoa suoraan. On hyvä maalailla niin kauhu­skenaarioita kuin visioita elämästä, jota halutaan yhdessä elää. Puheissa on kuitenkin pyrittävä välttämään liiallista painostusta. Käyttäytymiseen, jota joutuu puolustamaan, jää herkästi kiinni — aito motivaatio edellyttää oman tahdon heräämistä.

Senkin jälkeen kun halu raitistumiseen on, tulee muutos vaatimaan kaikilta osallisilta pitkää pinnaa. Päihdeongelman kukistaminen on monesti pitkä ja vaiheikas prosessi, jossa tietoiset pyrkimykset, alitajuiset mielenliikkeet, ulkomaailman sattumukset ja toisten tuki kietoutuvat eri tavoin yhteen.

Ja olipa tavoitteena täysraittius tai kohtuukäyttö, riippuvuudesta vapautuminen on iso muutos — iso siksi, että ongelma on usein kattava: sen lisäksi, että aivot ovat herkistyneet alkoholille, päihtyneet olo­tilat ovat voineet juurtua osaksi ihmissuhteita ja identiteettiä.

Vaikeaksi muutoksen tekee se, että kyse on luopumisesta; on jätettävä taakse alkoholiin liittyvät hyvät kokemukset ja korvattava ne uusilla. Joskus se edellyttää ajattelu- ja toimintamallien muuttamisen lisäksi elämän ulkoisten puitteiden uudelleen rakentamista. Miehesi kohdalla keskeinen kysymys on, pystyykö hän omaksumaan raittiimman roolin sosiaalisessa elämässään vai onko hänen parasta luopua tietyistä tilaisuuksista, ehkä ihmissuhteistakin, kokonaan.

Mietit miehen ohjaamista lääkärin pakeille. Sitä kannattaa kokeilla. Siinä vaiheessa kun hän haluaa apua juomiseensa, voi olla hyötyä esimerkiksi alkoholin tuottamaa nautintoa vaimentavasta lääkkeestä. Tuolloin myös keskustelut terapiassa tai vertaistukiryhmässä ovat monelle avuksi.

Suostuipa kumppanisi ottamaan vielä vastaan apua tai ei, toivosta sinun ei tarvitse luopua. Koska tahansa voi koittaa hetki, jolloin hän tajuaa ongelmansa ja ryhtyy toimiin sen voittamiseksi. Toisin kuin usein ajatellaan, pohjalla ei ole pakko käydä: Jokainen liikaa juova voi kääntää elämänsä suunnan jo ennen kuin on menettänyt perheensä, työnsä tai terveytensä.

 

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla