mustasukkaisuus, parisuhde
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Olemme yli 60 v. pariskunta. Mies on eläkkeellä, minä vielä työssä. Molemmilla on lapsia ja lapsenlapsia edellisestä liitosta. Minä pidän yhteyttä omiini ja haluan olla osa heidän elämäänsä. Mies ei juuri ole tekemisissä omiensa kanssa. Minäkään en jaksa hoitaa suhteita hänen lapsiinsa vaikka minulla ei ole mitään heitä vastaan.
Sosiaalinen elämämmekin on erilaista. Mies tarvitsee seurassa aina jonkun, jonka kanssa puhua omista asioistaan, kun taas minä en tunne tarvetta pohtia omia tuntemuksiani. Mies myös tarvitsee enemmän läheisyyttä kuin minä ja hän on jopa mustasukkainen lapsenlapsilleni.
Minua on ruvennut vaivaamaan tällainen suhtautuminen enkä voi ymmärtää, että aikuinen mies voi olla noin lapsellinen.
VÄSYNYT TILANTEESEEN

Olette yhdessä keskeisessä elämän siirtymävaiheessa: luopumassa työurista ja siirtymässä viettämään vanhuuden päiviä. Miehesi on ehtinyt tähän elämänvaiheeseen hiukan sinua ennen ja tuntuu tarvitsevan siihen tukea enemmän kuin olit olettanut.

Elämän kriisit ja siirtymävaiheet laukaisevat meissä usein erilaisia puolustusreaktioita. Tässä niin kutsutussa vanhuuden siirtymävaiheessa haasteenamme on tietyllä tavalla tehdä välitilinpäätöstä kaikesta kokemastamme. Ja tämän pohjalta suunnata eteenpäin toivottavasti viisaampina ja kypsempinä. Ongelmana on, että moni meistä ei ole tottunut pysähtymään elämänsä aikana ja miettimään elämän isoja kysymyksiä. Ei ihme että moni hämmentyy, vaipuu epätoivoon tai jopa masennukseen. Tai taantuu varhaisemmille kehitystasoille, kuten lapsellisiksi, niin kuin kuvasit miehesi kohdalla joskus ilmenevän.

Meille miehille ei ole Suomessa kovin helppoa näyttää heikkoutta tai tarvitsevuutta. Niiden osoittaminen voi jäädä juuri vanhuusvuosien varaan.

Kuvaat, että miehesi jakaa tuntojaan mieluummin kahden kesken eikä käytä laajempaa tukiverkkoa tunteidensa tuulettamiseen. Sinä olet selvästi yksi hänen elämänsä luottohenkilöistä. Sen takia hän voi olla mustasukkainen ajastasi ja kyvystäsi jakaa asioita ja nauttia luontevammin muiden seurasta.

Ymmärrän, että tämä voi väsyttää sinua ja tuntua epänormaalilta aikuisen miehen käytökseltä. Mutta kukapa meistä ei tarvitsisi läheisyyttä ja hellyyttä.

Sinun voi olla hyvä tutkia myös omalta kohdaltasi, olisiko sinun omat tarpeesi isompia läheisyyden suhteen kun annat ymmärtää. Ihmistä ei kerta kaikkiaan ole luotu elämään ilman toisten tukea.

Teidän olisi puhuttava yhdessä siitä, mihin kaikkeen sinun voimasi riittävät. Voi olla, että sinun on hyvä hiukan levätä heti töiden jälkeen ja koota voimia. Tärkeää on myös keskustella siitä, minkälaista haluatte elämänne olevan tässä siirtymävaiheessa ja sen jälkeen. Kun on yhteinen näkemys elämän suuntaviivoista ja unelmista, jaksaa helpommin myös toisen rasittavampia puolia.

Vanhenevan miehen sielunelämää on kuvattu mainiosti elokuvassa About Schmidt (USA 2002). Saman ohjaajan Nebraska kuvaa ikääntymisen tuskaa raadollisemmin. Elokuva 45 vuotta (Iso-Britannia 2015) taas kuvaa kultahääpäivää lähestyvää pariskuntaa, jolla on omat ongelmansa menneisyydessä. Viikonloppulomaa ja irtiottoa yrittää brittipariskunta elokuvassa Le Week-End (2014).

Näin eteenpäin

  • Tutustu elämänkaariajatteluun esim. Tony Dunderfeltin kirjan Elämänkaaripsykologiaa avulla.
  • Katsokaa yhdessä jokin edellä mainituista elokuvista ja katsokaa mitä se teissä herättää.
  • Pohdi omaa suhdettasi läheisyyteen ja tarvitsevuuteen.
  • Muista ottaa omaa aikaa itsellesi tärkeisiin asioihin.

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.