mustasukkaisuus, parisuhde
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Olemme yli 60 v. pariskunta. Mies on eläkkeellä, minä vielä työssä. Molemmilla on lapsia ja lapsenlapsia edellisestä liitosta. Minä pidän yhteyttä omiini ja haluan olla osa heidän elämäänsä. Mies ei juuri ole tekemisissä omiensa kanssa. Minäkään en jaksa hoitaa suhteita hänen lapsiinsa vaikka minulla ei ole mitään heitä vastaan.
Sosiaalinen elämämmekin on erilaista. Mies tarvitsee seurassa aina jonkun, jonka kanssa puhua omista asioistaan, kun taas minä en tunne tarvetta pohtia omia tuntemuksiani. Mies myös tarvitsee enemmän läheisyyttä kuin minä ja hän on jopa mustasukkainen lapsenlapsilleni.
Minua on ruvennut vaivaamaan tällainen suhtautuminen enkä voi ymmärtää, että aikuinen mies voi olla noin lapsellinen.
VÄSYNYT TILANTEESEEN

Olette yhdessä keskeisessä elämän siirtymävaiheessa: luopumassa työurista ja siirtymässä viettämään vanhuuden päiviä. Miehesi on ehtinyt tähän elämänvaiheeseen hiukan sinua ennen ja tuntuu tarvitsevan siihen tukea enemmän kuin olit olettanut.

Elämän kriisit ja siirtymävaiheet laukaisevat meissä usein erilaisia puolustusreaktioita. Tässä niin kutsutussa vanhuuden siirtymävaiheessa haasteenamme on tietyllä tavalla tehdä välitilinpäätöstä kaikesta kokemastamme. Ja tämän pohjalta suunnata eteenpäin toivottavasti viisaampina ja kypsempinä. Ongelmana on, että moni meistä ei ole tottunut pysähtymään elämänsä aikana ja miettimään elämän isoja kysymyksiä. Ei ihme että moni hämmentyy, vaipuu epätoivoon tai jopa masennukseen. Tai taantuu varhaisemmille kehitystasoille, kuten lapsellisiksi, niin kuin kuvasit miehesi kohdalla joskus ilmenevän.

Meille miehille ei ole Suomessa kovin helppoa näyttää heikkoutta tai tarvitsevuutta. Niiden osoittaminen voi jäädä juuri vanhuusvuosien varaan.

Kuvaat, että miehesi jakaa tuntojaan mieluummin kahden kesken eikä käytä laajempaa tukiverkkoa tunteidensa tuulettamiseen. Sinä olet selvästi yksi hänen elämänsä luottohenkilöistä. Sen takia hän voi olla mustasukkainen ajastasi ja kyvystäsi jakaa asioita ja nauttia luontevammin muiden seurasta.

Ymmärrän, että tämä voi väsyttää sinua ja tuntua epänormaalilta aikuisen miehen käytökseltä. Mutta kukapa meistä ei tarvitsisi läheisyyttä ja hellyyttä.

Sinun voi olla hyvä tutkia myös omalta kohdaltasi, olisiko sinun omat tarpeesi isompia läheisyyden suhteen kun annat ymmärtää. Ihmistä ei kerta kaikkiaan ole luotu elämään ilman toisten tukea.

Teidän olisi puhuttava yhdessä siitä, mihin kaikkeen sinun voimasi riittävät. Voi olla, että sinun on hyvä hiukan levätä heti töiden jälkeen ja koota voimia. Tärkeää on myös keskustella siitä, minkälaista haluatte elämänne olevan tässä siirtymävaiheessa ja sen jälkeen. Kun on yhteinen näkemys elämän suuntaviivoista ja unelmista, jaksaa helpommin myös toisen rasittavampia puolia.

Vanhenevan miehen sielunelämää on kuvattu mainiosti elokuvassa About Schmidt (USA 2002). Saman ohjaajan Nebraska kuvaa ikääntymisen tuskaa raadollisemmin. Elokuva 45 vuotta (Iso-Britannia 2015) taas kuvaa kultahääpäivää lähestyvää pariskuntaa, jolla on omat ongelmansa menneisyydessä. Viikonloppulomaa ja irtiottoa yrittää brittipariskunta elokuvassa Le Week-End (2014).

Näin eteenpäin

  • Tutustu elämänkaariajatteluun esim. Tony Dunderfeltin kirjan Elämänkaaripsykologiaa avulla.
  • Katsokaa yhdessä jokin edellä mainituista elokuvista ja katsokaa mitä se teissä herättää.
  • Pohdi omaa suhdettasi läheisyyteen ja tarvitsevuuteen.
  • Muista ottaa omaa aikaa itsellesi tärkeisiin asioihin.

Mikael Saarinen

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.