Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Yksin katsot asioita omasta näkökulmastasi – ja saatat jäädä sutimaan paikoillesi. Ryhmässä näkökulmia on useita.

Tarinapiirimme kokoontuu Sintun luona. Kahvit on kaadettu kuppeihin. Asetumme pöydän ympärille kuuntelemaan ensimmäistä tarinankertojaa. Sen jälkeen seuraa viisi lisää.

Elämme mukana, emme keskeytä, kommentoimme tarinan jälkeen.

Aikoinaan meidät liitti yhteen ammatti. Nykyään yhteenkuuluvuuden tunne kutoutuu niistä sadoista tarinoista, joita olemme toisillemme vuosien kuluessa kertoneet. Tarinoita menetyksistä, vastuksista, suruista ja saavutuksista, toiveista ja peloista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lähden ryhmästä aina vahvistuneena pois. Minut on nähty, minua on kuunneltu. Olen myös itse saanut myötäelää, ihailla ja oppia. Elämä tuntuu turvalliselta, ja mieli on toiveikas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toiset peilinä

– Voima ryhmään kuin ryhmään syntyy siihen kuuluvista ihmisistä, yhteisestä vuorovaikutuksesta, siitä, mitä sanotaan ja miten reagoidaan, psykologi Anita Ankkuri-Ikonen sanoo.

Ryhmään mahtuu yhteensä mittaamaton määrä elämänkokemusta, tietoja ja taitoja. Jokainen voi tarkastella monesta peilistä omaa kokemustaan.

Vertaistukea on tarjolla, sillä saman kokeneita riittää.

– Ryhmä on oikea paikka myös opiskella ja korjata vuorovaikutusta, koska ihmissuhteiden vuorovaikutusongelmat ovat syntyneet aikoinaan ryhmissä: perheessä, koulussa, työpaikalla ja muissa ryhmissä, Anita Ankkuri-Ikonen sanoo.

Ryhmässä opit tuntemaan itsesi ja reaktiosi. Opit myös toisten reaktioista. Muun muassa siten voit omaksua uusia, paremmin toimivia vuorovaikutustaitoja ja näin parantaa ihmissuhteitasi.

Luuloista luottamukseen

Uuteen ryhmään meneminen jännittää jossain määrin kaikkia: hyväksyvätkö he minut, miten siellä ollaan, osaanko sitä, mitä pitäisi.

– Ryhmä voi pelottaa, jos on esimerkiksi kokemus, ettei osaa pitää puoliaan ja muut jyräävät, Anita Ankkuri-Ikonen sanoo.

Hän toteaa, että ryhmään kohdistuvat pelot ovat myös aiheellisia.

– Ryhmässä meitä on moneksi, myös niitä, jotka haluavat hallita. Siksi ryhmä onkin mahdollisuus monenlaisille ihmisille oppia uusia toimintatapoja.

Uusi ryhmä toimii alussa jäsentensä ensivaikutelmien ja luulojen varassa. Jotkut purkavat jännitystä puhumiseen ja touhuamiseen, toiset seurailevat sivusta.

– Luottamuksen tunne ryhmässä rakentuu tutustumisen myötä. Luuloihin perustuvat käsitykset korvautuvat todellisemmilla, kun saamme oikeaa tietoa toisistamme, Ankkuri-Ikonen sanoo.

Luottamus on syntynyt, kun haluat liittyä ryhmässä oleviin ihmisiin ja asioihin ja koet, että sinulla on paikka ryhmässä.

– Jokaisen omalla vastuulla on myös ottaa paikkansa ja liittyä muihin. Uskalla myös kyseenalaistaa, olla eri mieltä ja ottaa vastuuta, Ankkuri-Ikonen kannustaa.

Tunteet yllättävät

Olipa ryhmä perustettu minkä asian ympärille tahansa, ryhmän jäsenet herättävät toisissaan tunteita. Esimerkiksi kateus ja kilpailu heräävät helposti.

Myös ärtymys ja kiukku saattavat tihkua ryhmässä epäsuorasti ja hämmentää.

– Jos riitaa ja loukkaantumisia syntyy, ne pitäisi käsitellä. Niiden pelossa ei muuten uskalleta sanoa yhtään mitään. On ryhmän tahdosta ja taidoista tai mahdollisesta ohjaajasta kiinni, miten erimielisyyksien ja loukkaantumisten käsittelyssä onnistutaan, Ankkuri-Ikonen sanoo.

Hän pohtii, että jokainen tulee ryhmään niillä tunnetaidoilla, jotka hän elämän varrella on oppinut. Ydinperhe, ihmissuhteet ja ryhmäkokemukset vaikuttavat siihen, miten koemme toiset ihmiset.

Et kadehdi ketä tahansa etkä ärsyynny kenen tahansa sanomisista, vaan sen, joka kenties muistuttaa isääsi, siskoasi tai muuta tärkeää henkilöä elämässäsi. Siksi tunteella on tärkeä viesti: Mikä minua loukkasi ja suututti? Ketä hän muistuttaa?

Usein eniten ärsyttävä henkilö muistuttaa omaa itseä. ”Tuollainen besserwisser... taidan olla itsekin...”

Tapaammeko vielä?

Olemme olleet tiiviisti yhdessä vuoden kurssilla, tehneet ryhmätöitä, kokeneet onnistumisia, nauraneet ja itkeneet yhdessä, löytäneet sielunkumppaneita, kasvaneet ihmisinä. Sitten kurssi päättyy.

– Jos ryhmä on määräaikainen, tieto sen päättymisestä on mukana alusta saakka. Loppua kohti mentäessä ohjaaja voi muistuttaa, montako tapaamista on vielä jäljellä ja että pian on aika arvioida, miten tavoitteet ovat toteutuneet, Anita Ankkuri-Ikonen sanoo.

Silti voi tuntua haikealta.

– Mitä enemmän olet antanut itsestäsi ja jakanut yhteistä toisten kanssa, sitä vaikeampi on erota. Se, joka on sitonut sydämensä vain kevyesti, myös lähtee kevyemmin.

Anita Ankkuri-Ikosen mielestä elämässä ylipäänsä pitää osata myös erota ja päättää se, mikä on tullut tiensä päähän.

– Viimeisellä kerralla on hyvä ilmaista eroon liittyvät tunteet. Silloin sovitaan myös mahdolliset jatkokuviot. Tapaammeko vielä ja jos niin milloin?

Ryhmän elinkaari

  1. SYNTYMINEN Ollaan epävarmoja ja varautuneita, yhteinen toiminta on selkiytymätöntä ja ollaan riippuvaisia ohjaajasta. Odotukset ovat suuria.
  2. KUHERTELU Ollaan yksimielisiä ja innostuneita. Kanssakäymistä on paljon ja tutustutaan. Konflikteja ja kritiikkiä vältetään.
  3. HYVÄ ME Ryhmä korostaa toimintakykyään ja hyvää ilmapiiriään. Ulospäin esiinnytään yhtenäisenä.
  4. KONFLIKTI Työskentelyn myötä syntyneet ristiriidat kärjistyvät, syntyy klikkejä ja taisteluasetelmia. Voidaan olla myös pettyneitä ja luovutaan yrittämästä.
  5. YHTEISTYÖ Tavoitteet, työnjako ja pelisäännöt selkiytyvät, koetaan yhteisymmärrystä ja luottamusta. Kommunikaatio ja päätöksenteko toimivat hyvässä ilmapiirissä.
  6. HYVÄSTI Koetaan sekä iloa että haikeutta, koska jäsenet ovat saavuttaneet tavoitteensa ja ryhmä on tehtävänsä tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla