Vanhemmat kertovat vuoroviikkoarjesta: ”Eniten ongelmia aiheuttaa raha”
Lapsen vuoroasuminen on tulossa omaksi merkinnäksi väestörekisteriin. Yhden virallisen kodin periaate ja etuuksien maksaminen ei kuitenkaan muuttuisi.
Lapsenhuoltolakia ollaan uudistamassa. Eduskunta saa juhannusviikolla hallituksen esityksen, jossa on mukana esimerkiksi vuoroasumista ja tapaamisoikeuksia koskevia uudistuksia.
Esitysluonnoksen mukaan lapsen asuminen vuorotellen vanhempien luona voitaisiin merkitä jatkossa väestörekisteriin. Tavoitteena on tehdä näkyväksi käytäntö, jota ei tällä hetkellä tilastoida mihinkään. Vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhempansa luona. Se voi tarkoittaa esimerkiksi viikko-viikko-järjestelyä, mutta muitakin tapoja on.
Jatkossakin lapsella voisi silti olla vain yksi virallinen koti. Vuoroasumisen sopimukseen tulisi uutena kirjauksena ehto siitä, kumpi kodeista ilmoitetaan viralliseksi asuinpaikaksi. Väestörekisteriin merkitty vuoroasuminen ei vaikuttaisi etuuksien maksamiseen tai esimerkiksi neuvolapalveluihin – vaikka juuri näitä muutoksia sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdotti aiemmin keväällä.
Tapaamisoikeutta ehdotetaan laajennettavaksi: myös muulle kuin lapsen vanhemmalle voitaisiin vahvistaa oikeudessa tapaamisoikeus, jos lapsella on henkilöön erityisen läheinen suhde. Tällainen voisi olla esimerkiksi samassa taloudessa lapsen kanssa asunut isovanhempi, sijaisvanhempi tai vanhemman entinen puoliso, mutta pelkän sukulaissuhteen perusteella tapaamisoikeutta ei automaattisesti saisi.
Eroperheet: ”Järjestelmä suosii lähivanhempaa”
Vuoroasuminen on entistä yleisempää, mutta järjestelyssä on hankaluutensa. Monessa perheessä eniten ongelmia aiheuttaa raha, koska etuuksissa ja palveluissa vuoroasumista ei käytännössä tunnisteta.
Esimerkiksi lapsilisää, kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea ei voi jakaa eri kodeissa asuvien vanhempien kesken. Myös asumistuessa lapsen kulut huomioidaan vain yhdessä kodissa, vaikka lapsi asuisi puolet ajasta toisella vanhemmallaan.
Näin kertovat eroperheiden vanhemmat:
”Nykyinen järjestelmä joustaa vain, jos vanhemmilla on yhteistyökykyä, jota todella harvalla vasta eronneella parilla on. Nykyjärjestelmä suosii lähivanhempaa ja sitä kautta luo epätasavertaisuutta, joka ei voi olla heijastumatta kahden kodin arkea eläviin lapsiin.”
”3-vuotias asuisi vuoroviikoin, jos olisi mahdollista järjestää päivähoito kahdella paikkakunnalla. Poika on varsinainen ’isin poika’ ja hyvin surullinen, ettei saa viettää tarpeeksi aikaa isän kanssa.”
”On älytöntä, että asumistukea ei saa sen mukaan, kuinka monen henkilön koti asunto on.”
”Se, että saimme sovittua, että kolmesta lapsesta yksi siirtyi kirjoille minun osoitteeseeni, tasasi tilannetta jonkin verran. Silti on älytöntä, että esim. asumistukea en saa (eikä toinen vanhempikaan) sen mukaan, kuinka monen henkilön koti asunto on.”
”Vuoroviikoilla mennään ja meidän tapauksessa toimii erittäin hyvin, mutta ymmärrän haasteet. Lasten virallinen osoite on minulla ja saan asumistukea. Lasten isällä on sen verran paremmat tulot, ettei saisi asumistukea vaikka lapset virallisesti hänellä asuisivat. Myös päivähoitomaksu määräytyy minun tulojeni perusteella. Epäreilulta tilanne tuntuu, kun vertaan tilannettamme ystävääni, joka on totaaliyksinhuoltaja. Etuuksissa meitä kohdellaan samalla tavoin, vaikka käytännössä minulla on toinen aikuinen jakamassa muun muassa lasten ruoka- ja vapaa-ajan kuluja.”
”Meillä eniten ongelmia aiheuttaa raha. Olemme etäperhe. Olemme lasten kanssa puolet ajasta, heillä on täällä etäkodissa omat huoneet, harrastusvälineet, kaikki vaatteet ja kengät, he syövät normaalisti, kuluttavat vettä ja sähköä. Mutta lasten elatuksen tarpeessa tätä ei huomioida, vaan ainoastaan lähivanhemman kodin kulut. Meidän pitäisi maksaa elatusmaksuja lähivanhemmalle, ja kaikki lapsilisät menevät sinne myös.”
Sitaatit ovat poimintoja Vauva.fin kyselyyn tulleista vastauksista.
