Syntyvyys on pienentynyt kahdeksassa vuodessa 25 prosenttia.
Suomen vauvakato on kestouutinen, johon ei ole näkyvissä positiivista käännettä. Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan koko maan kokonaishedelmällisyysluku on alentunut huomattavasti, kahdeksassa vuodessa peräti 25 prosenttia. Vuonna 2018 kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41 lasta naista kohden.
Suomalaistaustaisten naisten osuus maan syntyvyydestä on enää 86 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 luku oli 92 prosenttia.
Yleensä syntyvyydessä käytetään kokonaishedelmällisyyslukua, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana. Tällä kertaa tilastosta kerrotaan myös miesten kokonaishedelmällisyysluku.
Kokonaishedelmällisyysluku pieneni niin naisilla kuin miehillä, mutta miehillä lasku on ollut vielä jyrkempää kuin naisilla.
Naisten kokonaishedelmällisyysluku pieneni kaikissa koulutusryhmissä, mutta eniten eli 29 prosenttia perusasteen koulutuksen suorittaneilla naisilla.
Sen sijaan naisista eniten lapsia synnyttävät korkeasti koulutetut. Korkea-asteen suorittaneiden miesten kokonaishedelmällisyysluku on ollut aiemmin hieman korkeampi kuin saman koulutusryhmän naisilla, mutta miesten luku on pienentynyt nopeammin ja nykyisin ne ovat lähes samalla tasolla.
Vähiten lapsia saavat kouluttamattomat tai vain peruskoulun suorittaneet miehet. Heille syntyy keskimäärin vain yksi lapsi. Näiden miesten osalta kokonaishedelmällisyysluku on myös laskenut eniten, 33 prosenttia vuoden 2010 jälkeen.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
