
Jodin riittävä saanti on harvoin ongelma. Sitä on muuallakin kuin jodioidussa ruokasuolassa.
En laita ruokaani lainkaan suolaa, vain mausteita, kuten chiliä, pippureita, yrttejä yms. Nyt olen alkanut miettiä, että mistä saan jodia? Se kai on kuitenkin tarpeen.
Asiantuntija vastaa
RUOKASUOLAA suomalaiset saavat aivan liikaa. Vain noin 5 % suomalaisista pääsee suolan määrän osalta tavoitteeseen eli alle viiteen grammaan (yhteen teelusikalliseen) päivässä. Onkin aivan erinomaista, että kysyjä on kiinnittänyt huomiota suolan saantiinsa.
Tutkimusten mukaan saamme keskimäärin riittävästi jodia. Aiemmin tilanne oli toinen, mutta asia on siis korjaantumassa hyvää vauhtia. Jodin puutos voi aiheuttaa kilpirauhasen suurentumisen sekä lapsilla häiritä kasvua ja kehitystä.
Jodin saantisuositus on aikuisille 150 mikrogrammaa päivässä. On tärkeää muistaa, että yksilön ei ole tarpeen tavoitella tätä, vaan realistisemman tavoitteen antaa niin sanottu keskimääräinen tarve, joka on jodin osalta aikuisille 100 mikrogrammaa päivässä.
Ilman jodioitua suolaa on täysin mahdollista päästä riittävään jodin saantiin. Silloin parhaita lähteitä ovat maitotuotteet, kala ja kananmunat.
Tässä esimerkki riittävästä jodin saannista ilman jodioitua ruokasuolaa perustuen suositeltuihin käyttömääriin:
5–6 dl maitoa tai jodioitua kaura- tai muuta kasvimaitoa päivässä 75–90 mikrogrammaa,
2–3 viipaletta juustoa päivässä 4–6 mikrogrammaa,
100 grammaa kalaa 2–3 kertaa viikossa 10–15 mikrogrammaa päivässä viikon ajalle jaettuna,
2–3 kappaletta kananmunia viikossa 9–14 mikrogrammaa päivässä viikon ajalle jaettuna.
Yhteensä näistä tulee 98–125 mikrogrammaa päivässä.
Jodia tulee lisäksi esimerkiksi leivistä ja valmisruoista, joissa on käytetty jodioitua suolaa. Jotkin levävalmisteet sisältävät niin runsaasti jodia, että sitä voi saada liikaa.
Liiallinen jodin saanti saattaa häiritä kilpirauhasen toimintaa. Sellaisten merilevävalmisteiden, joiden jodipitoisuus ei ole tiedossa tai se on korkea, ei tule käyttää, jos on raskaana tai imettää. Alle 1-vuotiaille merilevävalmisteita ei suositella lainkaan.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
Asiantuntijana ravitsemusterapian professori URSULA SCHWAB Itä-Suomen yliopistosta.
HYVÄN TERVEYDEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT LÄHETÄ KYSYMYS osoitteeseen hyvaterveys.fi/kysy Toimitus valitsee julkaistavat tekstit.