Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Perheeseen hingutaan ja harkitaan lemmikin ottamista. Kannattaako ensin käydä allergiakokeissa?

– Eläinallergiaa ei yleensä tarvitse vahvistaa millään testillä. Jos joku eläin aiheuttaa tyypillisiä allergiaoireita, peli on aika selvä. Jos testeissä haluaa käydä, kannattaa muistaa, että positiivinen testitulos ei vielä tarkoita, että itselle olisi jo kehittynyt allergia sen aiheuttanutta allergeenia kohtaan, Allergia- iho- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa sanoo.

Testitulokset ovat kyllä hyvin luotettavia. Mitä korkeampi lukema jostakin allergeenistä testissä tulee, sitä todennäköisemmin sitä kantava eläinkin aiheuttaa oireita. Tulos kuitenkin kertoo vasta herkistymisestä. Allergiasta puhutaan, kun saa myös allergisia oireita.

Joskus elimistö voi valmistaa vasta-aineita tai iho voi nousta prick-ihotestissä jostakin aineesta koholle, mutta luonnossa siitä ei saakaan mitään oireita. Testi voi myös epäonnistua ja näyttää väärää tulosta. Se on todella harvinaista, mutta mahdollisuus on silti olemassa.

–Jos harkitsee lemmikin ottamista, mutta murehtii allergian mahdollisuutta, kannattaa allergiatestien sijasta hankkia paljon eläinkontakteja.

Lue lisää allergian Käypä hoito -suosituksista: Siedätyshoidolla helpotusta allergiaa sairastavan arkeen

Lisää allergioista ja kotisiedätyksestä Hyvä terveys 4/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Näin allergia syntyy

Allergia syntyy, kun ihminen altistuu useamman kerran valkuaisaineelle, jolle on herkkä. Elimistö alkaa kehittää sille IgE-luokan vasta-ainetta eli immunoglobuliini-E:tä. Jos koiralle allerginen joutuu kosketuksiin koiran hilseen kanssa, elimistö alkaa kehittää koiran proteiinin vasta-ainetta, jota jää verenkiertoon. Seuraava kohtaaminen koiran kanssa voi sen jälkeen laukaista allergisen reaktion.

Reaktio syntyy siitä, että elimistöön päässyt koiran proteiini sitoutuu sille elimistössä jo kehittyneeseen IgE-vasta-aineeseen. Herkkyysreaktiota aiheuttavan allergeenin ja sen vasta-aineen sitoutuneet parit kiinnittyvät tulehdussolujen pinnalle. Tämä toimii solulle merkkinä purkautua, jolloin elimistöön pääsee histamiinia ja muita tulehdusvälittäjäaineita, jotka saavat aikaan allergian oireita, kuten silmien punoitusta tai aivastelua.

Asaintuntija: lääketieteen tohtori, Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijalääkäri Péter Csonka.