Allergiaa tuntevat suhtautuvat lemmikkeihin entistä suopeammin. Hankintaa on kuitenkin kolmesti harkittava, sillä allergeenitonta eläintä ei ole olemassa. Ei myöskään ole olemassa selkeää näyttöä siitä, että lemmikittömyys säästäisi allergialta.

Ensin huonot uutiset: joka ikinen eläin erittää yhdisteitä, joille ihminen voi herkistyä.

– Mitään ”allergiaturvallista” lemmikkieläinlajia tai -rotua ei ole olemassa, vaikka sellaisista usein puhutaan, kiteyttää dosentti Soili Mäkinen-Kiljunen HYKSin Iho- ja allergiasairaalasta.

Allergiaa aiheuttavia proteiineja, allergeeneja, lymyää paitsi eläinten ihossa, myös niiden eritteissä, kuten syljessä ja virtsassa.

Tästä syystä karvatonkin eläin saattaa olla ärhäkkä herkistäjä. Niin ikään linnut ja jyrsijät allergisoivat helposti. Vaikka häkissä asustavia eläimiä ei yleensä sylissä pidetäkään, niistä kuitenkin pölisee allergeeneja ilmaan. Eniten herkistäviä yhdisteitä on näiden eläinten virtsassa.

Syypää omistajan allergiaan saattaa löytyä myös lemmikin ruokapurkista. Esimerkiksi kalanruoka sisältää runsaasti allergeeneja, jotka akvaarioon ripoteltaessa tarttuvat sormiin tai jäävät leijumaan huoneeseen.

Eläimetkin hilseilevät eri lailla

Sitten ne hyvät uutiset: jotkin eläimet ovat vähemmän allergisoivia kuin toiset.
Esimerkiksi koirat, joilla on pitkäkarvainen, pehmeä turkki, kuten villakoira tai bichon frishé, saattavat aiheuttaa vähemmän oireita kuin lyhytturkkiset. Selitykseksi on tarjottu muun muassa sitä, että pitkä turkki likaantuu herkästi ja sitä pestään useasti, jolloin koirasta erittyviä allergeeneja päätyy huoneilman sijasta viemäriin.

Takuuvarmoja vaihtoehtoja eivät nämäkään rodut silti ole, sillä eläimen allergisoivuus on aina yksilöllistä. Kaksi saman rotuistakin lemmikkiä saattaa aiheuttaa allergikolle täysin erilaiset oireet.

– Aivan kuten ihmistenkin on laita, osa eläimistä hilseilee vähemmän kuin toiset, Soili Mäkinen-Kiljunen selittää.
Ihmiset myös reagoivat allergeeneihin eri tavoin. Siinä missä toinen aivastaa kerran, toinen saa hengenvaarallisen astmakohtauksen.

Siedätyshoito vaativaa ja kallista

Vaikka lievästi eläinallerginen saattaakin sietää jotakin tiettyä eläinyksilöä, herkistymistä ei voi etukäteen mitata.

Herkistymiseltä ei myöskään ole turvassa, vaikkei allergiareaktiota heti ilmaantuisikaan. Kun lemmikki viettää aikaansa kodissa, allergeeneja kasaantuu vähitellen ilmaan ja huonekaluihin, joten aluksi oireeton voi saada reaktion myöhemmin. Herkistyminen esimerkiksi koiralle voi viedä jopa kaksi vuotta.

Jotkut eläinrakkaista allergikoista panevat toivonsa siedätykseen eli siihen, että lemmikin kanssa asuminen kasvattaisi allergiaoireisen sietokykyä. Kotioloissa allergeenien määrää ei kuitenkaan voi hallita, joten lemmikki asuinkumppanina ei käy siedätyksestä. Päinvastoin, usein allergiaoireet vain pahenevat ajan mittaan.

– Varsinainen siedätyshoito sen sijaan tarkoittaa sitä, että ihon alle pistetään allergeeniuutetta tasaisin väliajoin. Annosta suurennetaan vähitellen. Kokonaisuudessaan siedätys vie 3–5 vuotta, Mäkinen-Kiljunen sanoo.

Siedätyshoito on hyvin työlästä ja kallista, joten lemmikkieläinallergiaan sitä annetaan ani harvoin. Poikkeustapauksia ovat henkilöt, jotka ammatissaan joutuvat kosketuksiin lemmikkien kanssa. Kyseeseen tulevat myös opaskoiralleen allergisoituneet näkövammaiset.

Onko eläin riski vai suoja?

Allergian puhkeamista ei voi pätevästi ennustaa, mutta riskejä voidaan laskea. Jos molemmilla vanhemmilla on allergia, lapsen riski allergisoitua on tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia.

Vain toisen vanhemman allergia pienentää lapsen allergiariskin 40 prosenttiin. Mikäli kummallakaan vanhemmalla ei allergiaa ole, lapsen riski herkistyä on 10 prosenttia.

”Varmuuden vuoksi” kotieläimestä ei kuitenkaan tarvitse luopua tai jättää sitä hankkimatta. Ei ole olemassa selkeää näyttöä siitä, että lemmikittömyys säästäisi allergialta.

– Nykytuntuma on se, että joka on herkistyäkseen, herkistyy joka tapauksessa. Eläinpölyltä kun ei voi välttyä: sitä leijuu päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa kulkuvälineissä, Soili Mäkinen-Kiljunen huomauttaa.

Hän on ryhmineen mitannut allergiseen reaktioon yltäviä määriä eläinallergeeneja jopa sellaisista kodeista, joissa ei koskaan ole ollut lemmikkiä. Asukkaat kantavat ne sinne vaatteissaan ja hiuksissaan kodin ulkopuolelta.

Joidenkin tutkimusten mukaan lemmikkieläinaltistus imeväisiässä jopa ehkäisisi herkistymistä. Muun muassa laajassa brittien tekemässä seurantatutkimuksessa havaittiin, että lapset, joiden kotona oli vauvana ollut kaksi tai useampi kissa tai koira, kärsivät kouluikäisinä muita vähemmän allergioista.

Myös karjatiloilla elävillä lapsilla on havaittu vähemmän allergioita ja astmaa kuin ikätovereillaan.
Ilmiön selitys on vielä hämärän peitossa. Onko syy itse eläimissä, perheiden elintavoissa vai jossakin muussa, ei tiedetä.

Luopumiseen valmistauduttava

Mikäli allergiaoireita jo on, niitä ilmaantuu helposti lisää. IgE-vasta-aineita kehittävä elimistö muodostaa niitä helposti myös jotakin toista allergeenia vastaan. Esimerkiksi koivun siitepölylle tai vaikkapa kananmunalle allerginen herkistyy herkästi myös eläimelle.

– Näin kävi myös meidän perheessämme. Siitepölyallergiset tyttäremme herkistyivät pahoin lemmikkikoirallemme, Mäkinen-Kiljunen kertoo.

Allergiaoireisen onkin puntaroitava lemmikin hankintaa perusteellisesti, sillä eläimen pitäminen lisää aina kokonaiskuormitusta. Esimerkiksi koivun siitepölylle allerginen saattaa oireilla entistä enemmän.

Herkistymisen mahdollisuus ja luopumisen tuska on tiedostettava jo silloin, kun lemmikkiä ollaan ottamassa kotiin. Eläimestä luopumista on syytä vakavasti harkita viimeistään siinä vaiheessa, kun hengitystieoireita alkaa tulla.
Jotkut valitsevat mieluummin astmalääkityksen kuin suostuvat luopumaan lemmikistään.

Koska allergiat ja allergiaoireiden sietäminen on yksilöllistä, tutkijoilta tai lääkäreiltä ei heru mitään yleispätevää suositusta eläimen pitoon tai hankintaan.

– Ainoa ohje, josta yleisesti olemme yhtä mieltä on se, että mikäli lapsella on veri- tai ihotestein todettu eläinallergia, kyseistä eläintä ei ole järkevää hankkia, Soili Mäkinen-Kiljunen muotoilee.
– Pienen lapsen elimistöä kun on turha ehdoin tahdoin kuormittaa, sillä astmariski on allergian jo puhjettua suuri.

ALLERGEENIT MINIMIIN

  • Pidä lemmikki pois makuuhuoneesta.
  • Älä koske käsin kissanhiekkaan tai -kuivikkeisiin.
  • Pese kädet koskettuasi lemmikkiisi.
  • Pese koirasi viikoittain.
  • Harjaa kissa tai koira ulkona.
  • Siivoa usein.
  • Käytä pölyimuria, jossa on HEPA-suodatin.

Lue lisää:
Taltuta allergia ajoissa

Allerginen ihminen

  • reagoi haitallisella tavalla johonkin ympäristöstä tulevaan valkuaiseen eli allergeeniin
  • kehittää elimistössään IgE-vasta-aineita kohdatessaan vierasta valkuaista
  • saa allergisen reaktion, kun vasta-aine kohtaa allergeenin
  • saa oireita eläinpölyistä, siitepölyistä tai ruoka-aineista
  • kärsii allergisesta nuhasta, silmä-, iho- tai suolisto-oireista
  • voi hoitaa oireitaan ja estää näin astman kehittymistä