Anteeksi voisitko toistaa? Kuulon tutkiminen kannattaa monestakin syystä

Mikroaaltouuni on lakannut kilahtamasta. Onneksi valon sammumisesta näkee, milloin laite on lämmittänyt ruoan. Ikään liittyvä kuulon heikkeneminen, ikäkuulo, alkaa korkeista äänistä. Heinäsirkan siritys ja linnun viserrys katoavat usein ensimmäisenä. Siihenkin, ettei puhelimen pirinää enää tahdo kuulla, tottuu. 

Huonontuneeseen kuuloon sopeutuminen on tuttu ilmiö muistiohjaaja Johanna Juolalle. Juola on aiemmin toiminut Kuuloliiton asian tuntijana. 

– Muutos tapahtuu tavallisesti niin hitaasti, että siihen ehtii mukautua. Moni ei myöskään myönnä itselleen, että tarvitsee kuulemiseen apuvälineitä. Ikäkuuloa nolostellaan ja salaillaan useammin kuin ikänäköä. 

Jokaisen kuulo kuitenkin heikkenee iän myötä, kun sisäkorva ja kuulohermo alkavat rappeutua. Toisilla heikkeneminen alkaa jo viisissäkymmenissä, toisilla myöhemmin. 

Kuulonalenemaa on kolmasosalla 65 vuotta täyttäneistä ja kahdella kolmesta yli 75-vuotiaista. Vauhtia selittävät ikä ja perimä, mutta myös elintavat ja altistuminen melulle vaikuttavat. Tietyt sairaudet kuten diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja sydän- ja verisuonisairaudet voivat joudut taa prosessia. 

Terveet elintavat ja hyvä fyysinen ja henkinen kunto auttavat pitämään kuulon terävänä pitkään.

 – Joku sanoo vielä 90-vuotiaana kuulevansa, kun nuppineula putoaa lattialle. 

On yksilöllistä, kuinka paljon ikäkuulo vaikuttaa toimintakykyyn. 

Konsonantit katoavat 

Kuulon heikkeneminen alkaa hankaloittaa arkea, kun keskusteleminen ja asioiminen vaikeutuvat. Muiden puheesta on vaikeaa saada selvää, jos ei erota soinnuttomia konsonantteja, kuten k-, p-, s- ja t-kirjaimia. 

Äänteet sekoittuvat ja alkavat muistuttaa toisiaan. Sanoiko toinen pappi, sappi vai tappi? Vai oliko se sittenkin katti? Vaikeus korostuu, kun useampi ihminen puhuu yhtä aikaa. Jatkuva tarkkana oleminen on raskasta.

– Koska huonokuuloisen pitää pinnistellä, hän väsähtää sosiaalisissa tilanteissa. Olo voi olla ärtynyt ja väsynyt juhlien ja kyläilyn jälkeen. Moni alkaa vältellä tilaisuuksia, joissa on hälyä, Juola sanoo. 

Myös tilannetaju kärsii. Ei voi nauraa samoille vitseille kuin muut, jos yksityiskohdat menevät itseltä ohi. Kiinnostus lähteä toisten seuraan voi hiipua. 

Ikäkuulo saattaa oireilla muutoinkin. Voimakkaat äänet voivat tuntua epämiellyttäviltä ja tinnitus eli korvien soiminen voi kiusata. 

Kuulo on kommunikoinnin väline, ja siksi muut huomaavat sen heikkenemisen usein ensin. Huonokuuloinen kyselee ”anteeksi mitä?”, kommentoi asian vierestä ja vastaa siihen, mitä olettaa toisen kysyvän. 

– Huonokuuloinen on usein sitä mieltä, että toiset vain puhuvat liian hiljaa ja epäselvästi. Itse hän saattaa puhua tavallista kovemmalla äänellä. Kuulolla ja muistilla yhteys Lopulta elämänpiiri kaventuu, jos huonosti kuuleva eristäytyy muista.

– Huono kuulo voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta, yksinäisyyttä ja jopa masennusta, Johanna Juola sanoo. 

Hoitamattomana kuulon heikkenemisellä on myös yhteys muistisairauksiin. Vielä ei tiedetä, miksi. 

– Yksi selitys on, että aivojen suorituskyky ei riitä tiedonkäsittelyyn ja muistiin painamiseen, kun huomio pitää keskittää kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen. Silloin ei kohta hetken päästä enää muista, mistä puhuttiin. 

Myös aistiärsykkeiden vähäisyys voi selittää yhteyttä. Kun sosiaalinen elämä kaventuu, aivot saavat vähemmän ääni ärsykkeitä. Jos kuulee pitkään huonosti, aivoissa voi tapahtua tiedonkäsittelyä heikentäviä muutoksia. 

Sekin on mahdollista, että ikäkuulo ja muistin heikentyminen johtuvat jostakin samasta, toistaiseksi tuntemattomasta tekijästä. Se voi liittyä verisuonistoon tai hermostoon. 

– Sinnitteleminen ilman kuulokojetta ei auta pitämään kuuloa vireänä. Päin vastoin, jos kuuloelimiä ei käytä, niiden toiminta heikkenee. 

Kuulokojeen käyttö taas virkistää kuuloaivokuorta, ja kuulon heikkeneminen hidastuu. 

Koje ei maksa mitään 

Kuulontutkimukseen kannattaa hakeutua heti, kun huomaa, ettei kuule kaikkea ja arjessa pärjääminen on vaikeutunut – tai jos läheiset huomauttelevat asiasta. Alustavaan kuuloseulaan voi mennä omalle terveysasemalle. Jos kuulossa todetaan alenema, saa lähetteen jatko tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. 

Korvalääkäri ja kuulontutkija eli audionomi selvittävät kuulon heikkenemisen syyn ja apuvälineiden tarpeen. Kuulo-ongelmien taustalla voi joskus olla muitakin syitä kuin ikäkuulo, esimerkiksi otoskleroosi, kuuloa hitaasti heikentävä kuuloluiden sairaus. Sitä voidaan hoitaa leikkauksella tai kuulokojeella. 

Huimausta, huonokuuloisuutta ja huminaa aiheuttavaa Ménièren tautia voidaan helpottaa lääkkeillä ja kuulokojeella. Kuulokojeen myöntämisen lääketieteellisenä rajana on 30 desibelin kuulon alenema paremmassa korvassa. 

Koje on käyttäjälleen maksuton lääkinnällinen kuntoutusapuväline. Yli 60-vuotiaista laitetta käyttää noin joka viides, mutta huomattavasti useampi hyötyisi siitä. Osa kokee laitteen käytön hankalaksi. 

Omilla vanhemmilla on saattanut olla iso aparaatti, joka vinkui ja näkyi kauas. Nykyisin kojeet ovat pienempiä, ja niissä on parempi äänenlaatu. Kuulokoje on kuin pieni tietokone, joka käsittelee äänen ja vahvistaa sitä säätöjen mukaan. 

Tottuminen vie hetken

 Kuulokojeita on erilaisia. Ikääntyneille suositellaan perinteistä kuulokojetta, jossa on korvan taakse tuleva osa, oman korvan mukaan muotoiltu korvakappale ja muovinen väliletku. 

Käyttöönotto vaatii kärsivällisyyttä, sillä aivoille on annettava aikaa sopeutua uuteen äänimaailmaan. Ikävä kyllä jotkut luovuttavat tässä vaiheessa, Juola kertoo. 

– Koje vahvistaa kaikki äänet, ja aivojen pitää oppia, mihin ääniin keskittyä. Jääkaappi hurisee, kello raksuttaa, kotona on kaikenlaista suhinaa ja rahinaa, mutta kaikkeen ei tarvitse reagoida. Kun lamaantunut kuuloaivokuori virkistyy, äänet voivat tuntua aluksi liian voimakkailta. Puoliso paiskoo astioita tai vesihanasta on tullut pauhaava koski. Oma äänikin kuulostaa oudolta. 

Kojetta kannattaa pitää aluksi pari, kolme tuntia päivässä ja totutella kodin ääniin ennen kuin lähtee markettiin tai liikenteen sekaan. 

Tavoite on, että koje laitetaan aamulla korvaan ja otetaan illalla pois. Tottumiseen voi mennä muutama kuukausi. Vaikka kotona ei olisi juttuseuraa, kojetta pitäisi käyttää joka päivä. Päivittäinen käyttö varmistaa, etteivät aivot mene hälytystilaan aina, kun kojeen tauon jälkeen laittaa korvaan.

–Kojeen avulla äänimaailma ja yhteys ihmisiin säilyy. Tottuminen riippuu paljolti siitä, että itse haluaa olla mukana ja kuulla.

Asiantuntijana muistiohjaaja Johanna Juola, Uudenmaan Muistiluotsi. 

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.