näköhäiriö varoittaa kaksoiskuvat
Kuva Shutterstock

Näköhäiriö pelästyttää, mutta aina se ei ole vaarallinen eikä vaadi välitöntä hoitoa.

Joskus voit nähdä ihan omia luonnonilmiöitä: näkökentässäsi vilahtelee pieniä lentäviä hyönteisiä tai välähtelee salamoita. Näkymä saattaa olla utuinen, vähän kuin katsoisi pilvenhattaroita lentokoneen ikkunasta. Nämä oireet viittaavat lasiaisen irtaumaan.

Lasiainen on silmän sisällä olevaa kirkasta hyytelöä, joka rappeutuu ja vetistyy iän myötä. Se saattaa myös irrota silmänpohjassa olevan verkkokalvon pinnasta. Kaihileikatuilla ja diabeetikoilla näin käy herkemmin. Joskus jopa aivastus tai kompastuminen voi käynnistää irtoamiseen. Likinäköisillä ilmiö on yleisempi. Lasiainen voi ”nykiä” verkkokalvoa, mikä voi antaa välähdysoireen. Lasiaisen irtoaminen ei tunnu miltään, sillä lasiaisessa ei ole kiputuntoa.

— Yli puolella meistä lasiainen irtoaa elämän varrella, mutta se on yleensä vaaratonta. Uusien oireiden ilmaantuessa silmä kannattaa kuitenkin tutkia mustuainen laajennettuna silmälääkärissä. Ns kuvauskoneet eivät välttämättä riitä. Jos oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, niitä ei tarvitse aina edes tutkia, kertoo osastonylilääkäri Timo Tervo HUSin silmätautien poliklinikalta.

Nopeasti hoitoon, jos kuva vääristyy

Joskus lasiainen on niin tiukasti ankkuroitunut verkkokalvoon, ettei se irtoa, vaan repäisee verkkokalvoon reiän ja se voi johtaa verkkokalvon itsensä irtoamiseen silmänpohjasta. Tämä on jo kiireellisempi hoidettava.

— Jos silmissä salamoi paljon, näkyy nokisadetta ja näkökenttään ilmestyy varjoja, pitää mennä nopeasti silmälääkäriin, Timo Tervo sanoo.

Myös vääristyneet viivat viittaavat verkkokalvon irtoamiseen. Voi tuntua siltä, kuin tutkailisi maailmaa vesi lasin tai verhon läpi.

— Viivojen vääristymistä voi testata ottamalla käteensä ruutuvihkon. Jos ruudut näyttävät kiemuraisilta, on syytä hakeutua hoitoon, toteaa Tervo. Tämä oire taas on tyypillinen silloin, kun tarkan näön alueella on ongelmia- esimerkiksi ikärappeuma.

Hoitamattomana verkkokalvon irtoaminen johtaa sokeutumiseen. Nopea leikkaus kuitenkin pelastaa silmän yhä useammin.

— Pitkään ei pidä odotella. Jos verkkokalvo muuttuu jäykäksi suppiloksi, sitä ei pystytä enää kiinnittämään.

Pieni verkkokalvoon tullut reikä voidaan yleensä hitsata umpeen niin, että repeämän ympärille poltetaan laserilla pieniä arpirenkaita.

Verkkokalvoirtaumille altistaa myös tekomykiöleikkaus, johon moni säntää päästäkseen lukulaseista. Toimenpiteestä voi kuitenkin koitua ongelmia.

— Terveiden silmien leikkaamista pitäisi harkita tarkkaan, sillä se ei ole sama asia kuin lehden ostaminen R-kioskilta, Timo Tervo muistuttaa.

Myös kasvovammat voivat vaurioittaa silmää ja verkkokalvoa. Suurin vaurioista johtuu nyrkin iskuista.

— On ikävää, että lyömistä näytetään viihteenä. Ihmiset eivät aina ymmärrä, mitä siitä voi seurata.

Näköhäiriöt voivat paljastaa sairauden

Joskus näköhäiriö viittaa neurologisiin syihin, kuten migreeniin, aivo verenkiertohäiriöihin, aivokasvaimeen tai MS-tautiin.

Aurallista migreeniä potevilla saattaa ennen kohtausta välähtää silmissä kirkkaita läikkiä ja sahalaitoja, joskus myös näkökenttäpuutoksia. Kohtauksille altistavat perimän lisäksi stressi, tuoksut ja muutokset vuorokausirytmissä, kuten valvominen tai liika nukkuminen. Migreenin oireita lievittävät kipu- ja pahoinvointilääkkeet ja täsmälääkkeet.

Myös MS-tautiin liittyy silmäoireita: kaksoiskuvia, vaikeutta kohdentaa katsetta, näön hämärtymistä tai armotonta silmäsärkyä.

— Tavallisin MS-taudin ensioire on näköhermon tulehdus, jossa toisen tai molempien silmien näkö saattaa heikentyä hurjasti tuntien tai muutamien päivien ajaksi. Sitä hoidetaan suurilla kortisoniannoksilla, Tervo sanoo.

MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä, joiden käyttö kannattaa aloittaa heti ensioireiden jälkeen. Myös terveellinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä.

Näkökenttä saattaa kaventua salavihkaa

Näkökenttä voi kaventua myös pikkuhiljaa huomaamatta. Tällainen salakavala silmäsairaus on glaukooma. Moni sairastaakin sitä tietämättään. Entinen nimitys silmänpainetauti on aavistuksen harhaanjohtava, sillä glaukooma voi iskeä normaalipaineiseenkin silmään. Sairaudessa kammionesteen ulosvirtaus vaikeutuu, jolloin näköhermo vaurioituu.

— Jos tautia ei huomata ja hoideta, voi kehittyä niin sanottu putkinäkö. Ihminen saattaa törmäillä ovenpieliin ja autoillessa on vaikea huomata esimerkiksi suojatietä ylittäviä lapsia, Timo Tervo kuvailee.

Näkö menee vasta taudin loppu vaiheessa, kun näköhermo on pahasti vaurioitunut. Glaukooman hoidossa käytetään kammionesteen virtausta parantavia silmätippoja, mutta joskus myös leikkausta.

Kaksoiskuvat vievät kiireesti hoitoon

Jos näkökenttäpuutoksiin liittyy kahtena näkemistä, oksentelua tai päänsärkyä, oireiden aiheuttaja voi olla aivoverisuonen vuoto tai tukos. Silloin käydään minuuttipeliä. Aivovaltimotukoksen liuotuksella on kiire, jottei aivojen hapensaanti kärsi liikaa. Saman tien aloitetaan myös veren hyytymistä vähentävä lääkitys.

Yleisin aivoverenvuodoille altistava seikka on korkea verenpaine. Se ei tunnu miltään, siksi verenpaine

kannattaisi mittauttaa säännöllisesti. Aivoihin syntynyt verenpurkauma voidaan poistaa leikkauksella, jos se ei ole kovin pahassa paikassa ja jos potilaan kunto kestää toimenpiteen.

Näkökenttäpuutoksen taustalla saattaa olla myös kasvain, joka painaa näköhermoa. Aina kasvainta ei pystytä leikkaamaan, mutta joskus sitä voidaan kutistaa sädehoidolla.

Iän myötä voi iskeä rappeuma

Kun viivat vääristyvät ja esimerkiksi ovenpielet, pylväät ja tienvarsiviivat näyttävät kieroilta, syypää on silmänpohjan ikärappeuma (AMD). Myös värit voivat haalistua, kasvojen tunnistaminen vaikeutua ja näkökenttään ilmestyä täplämäisiä samentumia. Lukiessa osa kirjaimista saattaa kadota.

Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisemmin rappeuma tulee. Yli kuusikymppisistä AMD on noin kymmenellä prosentilla ja yli 80-vuotiaista jopa kolmasosalla.

— Tätäkin vaivaa voi testata ruutuvihkolla. Jos ruudut näyttävät kiemuraisilta, on syytä mennä silmälääkäriin, toteaa Tervo.

Rappeumasta tunnetaan kuiva ja kostea muoto, joista ensimmäinen on tavallisempi. Joskus sairaudet sekoittuvat salakavalasti ja kuiva rappeuma onkin osittain kostea.

Kosteassa muodossa verkkokalvon verisuonet alkavat kasvaa villisti ja vuotaa. Syntyy turvotusta, jolloin verkkokalvon tarkan näön alueen kerrokset turpoavat. Kuivassa rappeumassa tarkan näön alueelle kertyy kuona-aineita ja osa siitä tuhoutuu. Näkö heikentyy hitaammin kuin kosteassa rappeumassa.

Vaikka perimällä on näppinsä pelissä tässäkin silmäsairaudessa, sitä voi itse ehkäistä liikkumalla, pysyttelemällä suurin piirtein normaalipainossa sekä popsimalla runsaasti kasviksia ja hedelmiä.

Kostean ikärappeuman hoidossa on viime vuosina otettu isoja harppauksia, mutta kuivaan rappeumamuotoon ei vielä tunneta parantavaa

hoitoa.

— Melko uusi menetelmä kostean ikärappeuman hoidossa ovat lasiaisinjektiot, joissa silmään ruiskutetaan ohuella neulalla verisuonten kasvu tekijöiden estäjiä. Injektioita annetaan yleensä kuukausittain. Osalla rappeuman eteneminen hidastuu tai jopa pysähtyy, kertoo Tervo.

Valoaktivaatiohoidossa käytetään laseria ja suonensisäisesti annettavaa lääkettä, joka hakeutuu verkkokalvolle muodostuneisiin verisuoniin. Tämä hoitomuoto ei kuitenkaan sovi kaikille kosteasta ikärappeumasta kärsiville.

Ongelmien takia aina silmälääkäriin

Timo Tervo korostaa, että jos näköhäiriöitä tulee, pitää hakeutua silmälääkärin, ei optikon tutkimuksiin.

— Silmälääkärillä on oikea käytännön koulutus ja oikeat välineet, linssit ja mikroskoopit silmän tutkimiseen. Hän voi myös laajentaa silmänpohjan tipoilla ja arvioida verkkokalvolla olevan vaurion laajuuden.

Yleisesti ottaen on hyvä käydä silmä lääkärillä, kun näköhäiriöitä ilmaantuu. Onneksi monet oireet ovat kuitenkin melko viattomia, kuten kirkkaan valon jälkikuva tai äkillisesti noustessa tapahtuva näön hämärtyminen.

Näköhäiriöitä voi ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla, kuten välttämättä kovia rasvoja, tupakointia ja alkoholia.

— Silmiä ei pitäisi turhan päiten operoida ja suojalaseja on tärkeä täyttää tarpeen vaatiessa. Myös verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitaminen on tärkeää, sillä verisuonten kunto heijastuu myös näköön, Timo Tervo sanoo.

Irronnut verkkokalvo kiinni

Aiemmin kohtalona oli lähes väistämättä sokeutuminen, jos verkkokalvo irtosi. Verkkokalvokirurgia on kehittynyt huimasti, ja HUSissa toimii verkkokalvo kirurgian päivystysrengas, johon kiireelliset verkkokalvon kiinnitysleikkaukset on Suomessa keskitetty.

Leikkauksessa verkkokalvo kiinnitetään takaisin silmämunaan. Kiinnityksessä voidaan käyttää kaasua tai silikonia, joka painaa vyöllä tai silikoni-implantilla verkkokalvoa alustaansa. Kaasu poistuu silmästä vähitellen verenkiertoon. Jopa täysin irronnut verkkokalvo voidaan saada takaisin paikalleen, mutta aina näkö ei palaudu entiselleen.

Aikuisille leikkaus voidaan tehdä silmän paikallispuudutuksessa, lapsille nukutuksessa. Tarvittaessa annetaan kipulääkettä ja rentouttava esilääkitys.

Operaation jälkeen silmä voi olla hetken aikaa valon arka ja vetistävä.

Asiantuntija: Timo Tervo, osastonylilääkäri, silmätautien poliklinikka, HUS.

Mene lääkäriin pian, jos...

  • näkösi katoaa äkillisesti kokonaan.
  • silmissäsi alkaa välkehtiä.
  • näkökenttään ilmestyy varjo.
  • viivat vääristyvät.
  • tuntuu, kuin katsoisit maailmaa vesilasin läpi.
  • näet nokisadetta.
  • näet kaksoiskuvia.
  • silmäsi on vammautunut.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.