näköhäiriö varoittaa kaksoiskuvat
Kuva Shutterstock

Näköhäiriö pelästyttää, mutta aina se ei ole vaarallinen eikä vaadi välitöntä hoitoa.

Joskus voit nähdä ihan omia luonnonilmiöitä: näkökentässäsi vilahtelee pieniä lentäviä hyönteisiä tai välähtelee salamoita. Näkymä saattaa olla utuinen, vähän kuin katsoisi pilvenhattaroita lentokoneen ikkunasta. Nämä oireet viittaavat lasiaisen irtaumaan.

Lasiainen on silmän sisällä olevaa kirkasta hyytelöä, joka rappeutuu ja vetistyy iän myötä. Se saattaa myös irrota silmänpohjassa olevan verkkokalvon pinnasta. Kaihileikatuilla ja diabeetikoilla näin käy herkemmin. Joskus jopa aivastus tai kompastuminen voi käynnistää irtoamiseen. Likinäköisillä ilmiö on yleisempi. Lasiainen voi ”nykiä” verkkokalvoa, mikä voi antaa välähdysoireen. Lasiaisen irtoaminen ei tunnu miltään, sillä lasiaisessa ei ole kiputuntoa.

— Yli puolella meistä lasiainen irtoaa elämän varrella, mutta se on yleensä vaaratonta. Uusien oireiden ilmaantuessa silmä kannattaa kuitenkin tutkia mustuainen laajennettuna silmälääkärissä. Ns kuvauskoneet eivät välttämättä riitä. Jos oireet ovat lieviä ja ohimeneviä, niitä ei tarvitse aina edes tutkia, kertoo osastonylilääkäri Timo Tervo HUSin silmätautien poliklinikalta.

Nopeasti hoitoon, jos kuva vääristyy

Joskus lasiainen on niin tiukasti ankkuroitunut verkkokalvoon, ettei se irtoa, vaan repäisee verkkokalvoon reiän ja se voi johtaa verkkokalvon itsensä irtoamiseen silmänpohjasta. Tämä on jo kiireellisempi hoidettava.

— Jos silmissä salamoi paljon, näkyy nokisadetta ja näkökenttään ilmestyy varjoja, pitää mennä nopeasti silmälääkäriin, Timo Tervo sanoo.

Myös vääristyneet viivat viittaavat verkkokalvon irtoamiseen. Voi tuntua siltä, kuin tutkailisi maailmaa vesi lasin tai verhon läpi.

— Viivojen vääristymistä voi testata ottamalla käteensä ruutuvihkon. Jos ruudut näyttävät kiemuraisilta, on syytä hakeutua hoitoon, toteaa Tervo. Tämä oire taas on tyypillinen silloin, kun tarkan näön alueella on ongelmia- esimerkiksi ikärappeuma.

Hoitamattomana verkkokalvon irtoaminen johtaa sokeutumiseen. Nopea leikkaus kuitenkin pelastaa silmän yhä useammin.

— Pitkään ei pidä odotella. Jos verkkokalvo muuttuu jäykäksi suppiloksi, sitä ei pystytä enää kiinnittämään.

Pieni verkkokalvoon tullut reikä voidaan yleensä hitsata umpeen niin, että repeämän ympärille poltetaan laserilla pieniä arpirenkaita.

Verkkokalvoirtaumille altistaa myös tekomykiöleikkaus, johon moni säntää päästäkseen lukulaseista. Toimenpiteestä voi kuitenkin koitua ongelmia.

— Terveiden silmien leikkaamista pitäisi harkita tarkkaan, sillä se ei ole sama asia kuin lehden ostaminen R-kioskilta, Timo Tervo muistuttaa.

Myös kasvovammat voivat vaurioittaa silmää ja verkkokalvoa. Suurin vaurioista johtuu nyrkin iskuista.

— On ikävää, että lyömistä näytetään viihteenä. Ihmiset eivät aina ymmärrä, mitä siitä voi seurata.

Näköhäiriöt voivat paljastaa sairauden

Joskus näköhäiriö viittaa neurologisiin syihin, kuten migreeniin, aivo verenkiertohäiriöihin, aivokasvaimeen tai MS-tautiin.

Aurallista migreeniä potevilla saattaa ennen kohtausta välähtää silmissä kirkkaita läikkiä ja sahalaitoja, joskus myös näkökenttäpuutoksia. Kohtauksille altistavat perimän lisäksi stressi, tuoksut ja muutokset vuorokausirytmissä, kuten valvominen tai liika nukkuminen. Migreenin oireita lievittävät kipu- ja pahoinvointilääkkeet ja täsmälääkkeet.

Myös MS-tautiin liittyy silmäoireita: kaksoiskuvia, vaikeutta kohdentaa katsetta, näön hämärtymistä tai armotonta silmäsärkyä.

— Tavallisin MS-taudin ensioire on näköhermon tulehdus, jossa toisen tai molempien silmien näkö saattaa heikentyä hurjasti tuntien tai muutamien päivien ajaksi. Sitä hoidetaan suurilla kortisoniannoksilla, Tervo sanoo.

MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä, joiden käyttö kannattaa aloittaa heti ensioireiden jälkeen. Myös terveellinen ravinto ja liikunta ovat tärkeitä.

Näkökenttä saattaa kaventua salavihkaa

Näkökenttä voi kaventua myös pikkuhiljaa huomaamatta. Tällainen salakavala silmäsairaus on glaukooma. Moni sairastaakin sitä tietämättään. Entinen nimitys silmänpainetauti on aavistuksen harhaanjohtava, sillä glaukooma voi iskeä normaalipaineiseenkin silmään. Sairaudessa kammionesteen ulosvirtaus vaikeutuu, jolloin näköhermo vaurioituu.

— Jos tautia ei huomata ja hoideta, voi kehittyä niin sanottu putkinäkö. Ihminen saattaa törmäillä ovenpieliin ja autoillessa on vaikea huomata esimerkiksi suojatietä ylittäviä lapsia, Timo Tervo kuvailee.

Näkö menee vasta taudin loppu vaiheessa, kun näköhermo on pahasti vaurioitunut. Glaukooman hoidossa käytetään kammionesteen virtausta parantavia silmätippoja, mutta joskus myös leikkausta.

Kaksoiskuvat vievät kiireesti hoitoon

Jos näkökenttäpuutoksiin liittyy kahtena näkemistä, oksentelua tai päänsärkyä, oireiden aiheuttaja voi olla aivoverisuonen vuoto tai tukos. Silloin käydään minuuttipeliä. Aivovaltimotukoksen liuotuksella on kiire, jottei aivojen hapensaanti kärsi liikaa. Saman tien aloitetaan myös veren hyytymistä vähentävä lääkitys.

Yleisin aivoverenvuodoille altistava seikka on korkea verenpaine. Se ei tunnu miltään, siksi verenpaine

kannattaisi mittauttaa säännöllisesti. Aivoihin syntynyt verenpurkauma voidaan poistaa leikkauksella, jos se ei ole kovin pahassa paikassa ja jos potilaan kunto kestää toimenpiteen.

Näkökenttäpuutoksen taustalla saattaa olla myös kasvain, joka painaa näköhermoa. Aina kasvainta ei pystytä leikkaamaan, mutta joskus sitä voidaan kutistaa sädehoidolla.

Iän myötä voi iskeä rappeuma

Kun viivat vääristyvät ja esimerkiksi ovenpielet, pylväät ja tienvarsiviivat näyttävät kieroilta, syypää on silmänpohjan ikärappeuma (AMD). Myös värit voivat haalistua, kasvojen tunnistaminen vaikeutua ja näkökenttään ilmestyä täplämäisiä samentumia. Lukiessa osa kirjaimista saattaa kadota.

Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisemmin rappeuma tulee. Yli kuusikymppisistä AMD on noin kymmenellä prosentilla ja yli 80-vuotiaista jopa kolmasosalla.

— Tätäkin vaivaa voi testata ruutuvihkolla. Jos ruudut näyttävät kiemuraisilta, on syytä mennä silmälääkäriin, toteaa Tervo.

Rappeumasta tunnetaan kuiva ja kostea muoto, joista ensimmäinen on tavallisempi. Joskus sairaudet sekoittuvat salakavalasti ja kuiva rappeuma onkin osittain kostea.

Kosteassa muodossa verkkokalvon verisuonet alkavat kasvaa villisti ja vuotaa. Syntyy turvotusta, jolloin verkkokalvon tarkan näön alueen kerrokset turpoavat. Kuivassa rappeumassa tarkan näön alueelle kertyy kuona-aineita ja osa siitä tuhoutuu. Näkö heikentyy hitaammin kuin kosteassa rappeumassa.

Vaikka perimällä on näppinsä pelissä tässäkin silmäsairaudessa, sitä voi itse ehkäistä liikkumalla, pysyttelemällä suurin piirtein normaalipainossa sekä popsimalla runsaasti kasviksia ja hedelmiä.

Kostean ikärappeuman hoidossa on viime vuosina otettu isoja harppauksia, mutta kuivaan rappeumamuotoon ei vielä tunneta parantavaa

hoitoa.

— Melko uusi menetelmä kostean ikärappeuman hoidossa ovat lasiaisinjektiot, joissa silmään ruiskutetaan ohuella neulalla verisuonten kasvu tekijöiden estäjiä. Injektioita annetaan yleensä kuukausittain. Osalla rappeuman eteneminen hidastuu tai jopa pysähtyy, kertoo Tervo.

Valoaktivaatiohoidossa käytetään laseria ja suonensisäisesti annettavaa lääkettä, joka hakeutuu verkkokalvolle muodostuneisiin verisuoniin. Tämä hoitomuoto ei kuitenkaan sovi kaikille kosteasta ikärappeumasta kärsiville.

Ongelmien takia aina silmälääkäriin

Timo Tervo korostaa, että jos näköhäiriöitä tulee, pitää hakeutua silmälääkärin, ei optikon tutkimuksiin.

— Silmälääkärillä on oikea käytännön koulutus ja oikeat välineet, linssit ja mikroskoopit silmän tutkimiseen. Hän voi myös laajentaa silmänpohjan tipoilla ja arvioida verkkokalvolla olevan vaurion laajuuden.

Yleisesti ottaen on hyvä käydä silmä lääkärillä, kun näköhäiriöitä ilmaantuu. Onneksi monet oireet ovat kuitenkin melko viattomia, kuten kirkkaan valon jälkikuva tai äkillisesti noustessa tapahtuva näön hämärtyminen.

Näköhäiriöitä voi ennaltaehkäistä terveillä elämäntavoilla, kuten välttämättä kovia rasvoja, tupakointia ja alkoholia.

— Silmiä ei pitäisi turhan päiten operoida ja suojalaseja on tärkeä täyttää tarpeen vaatiessa. Myös verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitaminen on tärkeää, sillä verisuonten kunto heijastuu myös näköön, Timo Tervo sanoo.

Irronnut verkkokalvo kiinni

Aiemmin kohtalona oli lähes väistämättä sokeutuminen, jos verkkokalvo irtosi. Verkkokalvokirurgia on kehittynyt huimasti, ja HUSissa toimii verkkokalvo kirurgian päivystysrengas, johon kiireelliset verkkokalvon kiinnitysleikkaukset on Suomessa keskitetty.

Leikkauksessa verkkokalvo kiinnitetään takaisin silmämunaan. Kiinnityksessä voidaan käyttää kaasua tai silikonia, joka painaa vyöllä tai silikoni-implantilla verkkokalvoa alustaansa. Kaasu poistuu silmästä vähitellen verenkiertoon. Jopa täysin irronnut verkkokalvo voidaan saada takaisin paikalleen, mutta aina näkö ei palaudu entiselleen.

Aikuisille leikkaus voidaan tehdä silmän paikallispuudutuksessa, lapsille nukutuksessa. Tarvittaessa annetaan kipulääkettä ja rentouttava esilääkitys.

Operaation jälkeen silmä voi olla hetken aikaa valon arka ja vetistävä.

Asiantuntija: Timo Tervo, osastonylilääkäri, silmätautien poliklinikka, HUS.

Mene lääkäriin pian, jos...

  • näkösi katoaa äkillisesti kokonaan.
  • silmissäsi alkaa välkehtiä.
  • näkökenttään ilmestyy varjo.
  • viivat vääristyvät.
  • tuntuu, kuin katsoisit maailmaa vesilasin läpi.
  • näet nokisadetta.
  • näet kaksoiskuvia.
  • silmäsi on vammautunut.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Taas flunssassa! Milloin jatkuvasta sairastelusta pitäisi huolestua?

Vetämättömyys ja epämääräinen puolikuntoisuus ilman selkeitä sairaana olemisen oireita on ärsyttävää, kuluttavaa ja vähän epäilyttävääkin. Työteho laskee eikä vapaa-ajallakaan jaksa touhuta. Töistä kotiin jääminen pelkkien lievien flunssaoireiden takia on harvalle mahdollista, mutta muuta elämää on helpompi karsia. Iltaisin voi olla suurempi houkutus jäädä kotiin lepäämään kuin lähteä vähän huonovointisena kuntoileemmaan tai tapaamaan ystäviä.

Pian voi tuntua jo siltä, että mikään ei oikein jaksa kiinnostaa. Ehkä mieleen hiipii pelko: mitä jos tämä onkin jotain muuta kuin vain pitkittynyttä flunssaa!
Jos ainoat oireet ovat väsymys ja flunssaisuus, ei kuitenkaan kannata vaipua synkkyyteen. Yleensä jatkuva puolikuntoisuus ja alttius saada pitkiä flunssaputkia ovat merkkejä vastustuskyvyn heikentymisestä.

Siksi flunssatartuntoja on helppo saada yksi toisensa jälkeen. Oireet voivat pysyä suunnilleen samoina, vaikka yksi virus oikeasti paranisi ja toinen tarttuisi.

Flunssaviruksille ei synny kestävää immuniteettia sairastamisen jälkeen. Vaikka joku virus ei enää samana talvena uudelleen tarttuisikaan, muita tarjokkaita on liikenteessä melkein 200. Uusi tartunta voi olla edeltäjäänsä ärhäkämpi, heikentää limakalvojen kuntoa entisestään ja altistaa taas uusille viruksille.

Voiko taustalla olla jokin vakavampi syy?

Todennäköisin syy pitkään puolikuntoisuuteen on se, että on vain joutunut sairastamaan useampia virustulehduksia eli tavallisia flunssia. Jos tartuntojen välillä ei ehdi kunnolla tervehtyä, niin että pääsisi normaalisti kuntoilemaan tai ulkoilemaan reippaasti, olosta voi tulla jo senkin takia vetämätön. Pitkä sairastelu voi myös alkaa masentaa, etenkin jos ulkona on märkää, kylmää ja pimeää.

Jotkut virukset voivat aiheuttaa tulehduksen sydämeen tai keuhkoihin. Silloin palautuminen vie enemmän aikaa, vaikka olisi jo käytännössä terve.
Hälytysmerkki on aina se, että tauti muuttuu erilaiseksi ja oireet rajummiksi. Esimerkiksi korkea kuume, kovat kivut, yleiskunnon nopea heikkeneminen ja painon äkillinen laskeminen viittaavat johonkin muuhun kuin pelkkään flunssakierteeseen.

Milloin pitää mennä lääkäriin?

Flunssaan ei oikein auta muu kuin lepo ja aika. Lääkäriin kannattaa kuitenkin mennä aina, jos vointi alkaa heiketä tai tauti muuttaa muotoaan, vaikka sen piti olla jo menossa ohi.

Hengitystieinfektioiden sairastaminen etenee monesti kahdessa vaiheessa: virusperäistä flunssatartuntaa voi seurata jälkitautina bakteerin aiheuttama tulehdus, jota voitaisiin hoitaa antibiooteilla.

Yskösten tai rään muuttuminen kirkkaasta vihertäväksi, päänsärky, kuumeen nouseminen ja poskien tai korvien kipeytyminen ovat tavallisia tuntomerkkejä sille, että lääkärissä käyminen kannattaisi. Bakteerin aiheuttamia flunssan jälkitauteja ovat esimerkiksi keuhkoputken- tai poskiontelontulehdus ja välikorvantulehdus.

Vaarallinen jälkitauti

Osaan flunssaviruksista liittyy riski saada sydämen tai sydänkalvon tulehdus. Se ei aina näy päälle päin, joten flunssaisena ei kannata rehkiä. Flunssan järkevä sairastaminen ei kuitenkaan tarkoita vuoteessa makaamista, vaan tärkeintä on välttää kovaa fyysistä rasitusta. Lisäksi pitäisi muistaa juoda nesteitä. Kylmä vesi ajaa periaatteessa asian, mutta monista tuntuu mukavammalta juoda jotakin kuumaa.

Lue lisää sydänlihastulehduksesta.

Helpota oloa

Käytä tukkoisena aikana limakalvoja hoitavaa ja kosteuttavaa suolaliuosta tai suolaliuos-dekspantenolisuihketta. Näin nenän limakalvot pysyvät paremmassa kunnossa.

Asiantuntijat: immunologian professori Seppo Meri, Helsingin yliopisto. Virusopin professori Ilkka Julkunen, Turun yliopisto.

Flunssa on yleinen ja tavallinen tauti

  • Keskivertosuomalainen sairastaa 2–4 flunssaa vuodessa.
  • Flunssa kestää keskimäärin 3–4 päivää, influenssa 6–7 päivää.
  •  Flunssaviruksia on liikkeellä eniten kylmään ja kosteaan vuodenaikaan.
  • Flunssatartunnat leviävät parhaiten syksyn ja kevään välillä, kun ihmisiä pakkautuu samoihin tiloihin: liikennevälineisiin, päiväkoteihin ja kouluihin.
  • Flunssaviruksia on yhteensä noin 200. Niistä 160 on rinoviruksia, jotka ovat tavallisimpia nuhakuumeen aiheuttajia.
  • Yhden flunssaviruksen sairastamisen jälkeen voi olla alttiimpi saamaan toisen flunssavirustartunnan.
  • Flunssa on monesti kaksivaiheinen: ensin tulee tavallinen flunssa ja sen jälkeen bakteerin aiheuttama jälkitauti, kuten keuhkoputkentulehdus.
Vierailija

Flunssassa vain jälkitauti on vaaraksi

Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen. Miksi kukaan ei kerro syksyllä, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan? Ai niin, siitä ei saa rahaa eikä vetäviä klikkiotsikoita. Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lihavuusleikkaus on vaativa operaatio, joka ei sovi kaikille eikä tee hoikaksi ketään. Terveys paranee mutta ei ilman elintapojen pysyvää muutosta.

Yksikään vaikeasti ylipainoinen ei ole lihonut yhdessä yössä. Takana on tavallisesti vuosikausien taistelu painon kanssa: kymmeniä kokeiltuja laihdutuskuureja, kesken lopahtaneita urheiluharrastuksia, lukemattomia lupauksia syömistapojen parantamisesta. Joskus joku dieetti on onnistunutkin ja olo on ollut hetken kevyempi, kunnes karistetut kilot ovat taas tulleet takaisin. Kilojen kylkiäisenä monelle lihavalle on kertynyt myös liitännäissairauksia, kuten kakkostyypin diabetes, verenpainetauti tai uniapnea.

Kun kaikki konstit hoikistumiseen on jo kokeiltu, moni tulee miettineeksi lihavuusleikkausta. Voisiko se olla keino, jolla pääsisi eroon läskeistä ja laihdutuskierteestä lopullisesti?

– Voi, nyökkää gastrokirurgi Pipsa Peromaa-Haavisto.

– Laihtumisen tulokset ovat hyvät niillä, joille leikkaus sopii.

Mahalaukun ohi

Pipsa Peromaa-Haavisto tekee lihavuusleikkauksia Tampereella Hatanpään sairaalassa. Nykyään Suomessa käytettävistä leikkausmenetelmistä yleisin on mahalaukun ohitusleikkaus, joka tehdään tähystämällä.

Ohitusleikkauksessa mahalaukun yläosasta erotetaan pieni, noin puolen desilitran vetoinen pussi, joka toimii uutena mahalaukkuna. Tähän pikkumahaan yhdistetään ohutsuoli. Seurauksena on, että syöty ruoka ohittaa suurimman osan mahalaukusta ja 1,5 metrin verran ohutsuolta, jolloin vain pieni osa ruoasta pääsee imeytymään.

Kylläisyyden tunne tulee nopeasti, sillä leikkaus muuttaa muun muassa ruoansulatukseen vaikuttavien hormonien pitoisuuksia.

– Moni sanoo, ettei enää tunne nälkää kuten ennen. Eräskin potilas kysyi, olemmeko leikanneet hänen aivojaan, kun ei enää tee mieli mässäillä, Peromaa-Haavisto sanoo.

Lihomisen tiedetään muuttavan aivojen rakennetta ja aineenvaihduntaa niin, että syöjän on yhä vaikeampi hillitä herkutteluhaluaan. Uudet aivotutkimukset vahvistavat, että lihavuusleikkaus tervehdyttää myös näitä ruokahalun säätelyyn osallistuvia hermoverkkoja ja kylläisyyden tunne saavutetaan aiemmin.

Yksi peruna ja lihapulla

Herkuttelulle saakin jättää hyvästit, sillä leikkauksen jäljiltä mahaan mahtuu kerralla vain minimimäärä ruokaa: esimerkiksi pari desiä keittoa ja pala leipää tai yksi peruna, lihapulla ja pari ruusukaalia. Koska ruoka ei enää takaa kaikkia elimistön tarvitsemia rakennusaineita, loppuelämä on käytettävä monivitamiin-, D-vitamiini-, B12-vitamiini- ja kalsiumvalmisteita.

Elintavat ja ruokarytmi muuttuvat pysyvästi. Arki pitää rakentaa uusiksi, sillä ravintoa on saatava neljän tunnin välein mutta pikkuruisina annoksina. Töihin pitää ottaa eväät. Alkoholin käyttöä ei suositella lainkaan. Leikkauksen jäljiltä alkoholi imeytyy herkemmin, jolloin vaikutus voi olla arvaamaton. Tyhjät kalorit myös täyttävät pikkuvatsan hetkessä.

Uudet, kurinalaiset vaatimukset voivat olla henkisesti iso muutos.

– Jos on ennen leikkausta tottunut napostelemaan joka ilta jotain, pitää keksiä muita nautintoja. Myös minäkuva pitää rakentaa uudestaan, Pipsa Peromaa-Haavisto sanoo.

Lohtusyöjää ei leikata

Kriteerit leikkaukseen pääsemiselle ovat tiukat. Painoindeksin tulee olla terveellä yli 40 ja liitännäissairauksia omaavalla yli 35, mikä vastaa vaikeaa tai sairaalloista lihavuutta, 170-senttisellä yli sataa kiloa.

Syömishäiriö on leikkaukselle este eikä leikkausta suositella myöskään lohtusyöjille. Sillä jos syömisen motiivi on esimerkiksi ahdistuksen tai surun hoitaminen, ei leikkaus ole oikea hoitomuoto.

Vaikka kriteerit täyttäisikin, pitää käydä läpi pitkä hoitopolku. Ensin on tavattava terveyskeskus- tai työterveyslääkäri, jonka kanssa aloitetaan suunnitelmallinen laihdutus. Se tarkoittaa esimerkiksi laihdutusryhmiin osallistumista tai laihdutuslääkkeiden käyttöä. Jos kilojen karistaminen ei näillä keinoilla onnistu, lihavuusleikkaukseen haluava ohjataan edelleen sisätautilääkärille. Tämä varmistaa, että potilas on sopiva leikkaukseen ja tekee lähetteen ravitsemusterapeutille.

Laihdutus ennen leikkausta

Ravitsemusterapeutti kertoo tulevista ruokailutavoista ja valmentaa potilaan leikkausta edeltävälle tiukalle dieetille. Tarkoituksena on tiputtaa painoa nopeasti lyhyessä ajassa.

– Laihtuminen ennen leikkausta lisää turvallisuutta, sillä rasva vähenee maksasta ja vatsaontelosta. Tämä parantaa näkyvyyttä leikkausalueella, sillä maksa sijaitsee osittain mahalaukun päällä, Peromaa-Haavisto sanoo.

Vasta tämän jälkeen on edessä kirurgin tapaaminen. Hän käy läpi leikkauksen kulun ja kertoo mahdollisista komplikaatioista ja toipumisesta. Vielä tässäkin vaiheessa leikkaus saatetaan perua, jos potilas ei ole laihtunut riittävästi.

– Tällöin otetaan aikalisä. Ellei pysty pudottamaan painoa ennen leikkausta, se on usein merkki siitä, etteivät terveelliset elintavat onnistu leikkauksen jälkeenkään.

Parantaa sairauksia

Vuosittain noin tuhat ylipainoista käy lihavuusleikkauksessa, joka kustannetaan julkisin varoin. Leikkauksia tehdään myös yksityisesti. Potilaista vain harva on perusterve: jopa 90 prosentilla on jokin lihavuuden liitännäissairaus, kuten aikuisiän diabetes, verenpainetauti, uniapnea tai nivelrikko.

Sairauksien suurta määrää selittää potilaiden keski-ikä: se on 48 vuotta, Pipsa Peromaa-Haaviston mielestä aivan liian korkea.

– Mitä pidempään ylipainon kanssa elää, sitä todennäköisemmin tulee liitännäissairauksia. Jos vaikeasti lihava leikattaisiin ennen kuin sokeriarvot alkavat nousta, diabeteksen puhkeaminen voitaisiin usein estää. Ihminen pysyisi työkykyisenä ja terveempänä pidempään.

Jos sairaus on jo ehtinyt puhjeta, se joko paranee laihtumisen myötä tai ainakin oireet helpottavat, jolloin lääkkeitä tarvitaan vähemmän ja harvemmin.

– Lihavuusleikatuista jopa 70 prosentilla on uniapnea. Leikkauksen myötä se paranee 92—100 prosentilla.

Lisää terveitä vuosia

Miksi yhteiskunnan tulisi kustantaa se, jos ihminen on syönyt itsensä ylipainoiseksi ja sairaaksi?

Lihavuusleikkauksia on helppo kritisoida, mutta lääkärin mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.

– Totta kyllä, lihavuus on usein itse aiheutettua. Mutta toisille painonhallinta on vaikeampaa. Sitä paitsi hoidamme julkisella puolella myös tupakoitsijoiden keuhkosyövät ja alkoholistien haimatulehdukset.

On tutkittu, että lihavuusleikkaus maksaa itsensä takaisin noin kuudessa vuodessa, kun potilaiden terveet vuodet lisääntyvät, eläkkeelle jäädään myöhemmin eikä liitännäissairauksien hoitoon mene niin paljon rahaa.

Hyvästit herkuttelulle

Kaikissa leikkauksissa, myös lihavuusleikkauksissa on riskinsä. Leikkausalueelle voi tulla verenvuotoa tai tulehdus, mikä saattaa johtaa uusintaleikkaukseen. Sadasta leikatusta keskimäärin kaksi joutuu uusintaleikkaukseen.

Leikkauksen jälkeen voi olla pahoinvointia, ruoansulatusongelmia tai oksentelua. Tilaa kutsutaan dumpingoireyhtymäksi, joka johtuu usein liiasta tai liian nopeasta syömisestä. Oireilua pahentaa rasvainen ja sokeripitoinen ruoka.

– Syöminen leikkauksen jälkeen pitää aloittaa varovasti liemiruoalla. Syödessä ei saisi juoda, sillä neste voi täyttää mahalaukkua liikaa. Huono olo ohjaa ruokailutottumuksia parempaan suuntaan, Peromaa-Haavisto sanoo.

Vakavat haitat ovat harvinaisia. Leikkauskuolleisuus on 0,16 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin sappileikkauksissa. Lihavilla potilailla, joita ei leikata, kuolleisuus on pitkäaikaisseurannassa selvästi korkeampi.

Tulos voi olla pettymys

Aina paino ei tipu toivotulla tavalla, mistä seuraa pettymys. Tai vaikka tippuisikin, hoikentuminen ei tuokaan onnea, kuten ehkä kuvitteli.

– Osalle tulee psyykkisiä ongelmia, kun seuraamukset eivät olekaan sitä, mitä on toivonut. Vaikka keskimääräinen laihtuminen on 40 kiloa, lihavuusleikkaus ei ole sama kuin rasvaimu. Se ei tarkoita, että potilas tulee laihana takaisin. Sanonkin aina, että lihavuusleikkaus ei ole kauneus- vaan terveyskirurgiaa.

Ulkonäkö voi muuttua myös epämiellyttävällä tavalla. Jos kehosta poistetaan 40 kiloa läskiä, jäljelle jää roikkuva nahka. Kroppa roikkuu, hölskyy ja heiluu. Iho menee poimuille, hautuu rikki ja voi tulehtua pahasti.

Tällöin edessä on uusi leikkaus. Jos roikkuvasta vatsan alueen ihosta on selkeää haittaa, korjausleikkaus tehdään julkisella puolella.

Käsivarsien, reisien ja rintojen ihon roikkuminen taas katsotaan kosmeettiseksi haitaksi, joka on yleensä kustannettava itse.

Voiko lihoa uudestaan?

Vaikka lihavuusleikkaus olisi mennyt nappiin, hoikempi tulevaisuus ei tule annettuna.

Terveitä elämäntapoja pitää jatkaa koko loppuikä. Jos näin ei tee vaan syö jatkuvasti vähän enemmän kuin pitäisi, pienikin mahalaukku venyy. Sinne mahtuu enemmän ruokaa, jolloin tulee taas syötyä vähän liikaa. Seurauksena on kierre.

– Kaksi vuotta on kriittinen aika, jonka kuluessa uudet elämäntavat pitää omaksua. Esimerkiksi napostelu pitää jättää, koska silloin päivittäinen kalorintarve ylittyy helposti, Pipsa Peromaa-Haavisto sanoo. ■

-

Asiantuntija: gastrokirurgi Pipsa Peromaa-Haavisto Tays Hatanpään sairaala, Tampere.

LEIKATUN RUOKAPÄIVÄ

aamiainen 1 dl puuroa + 1 dl rasvatonta maitoa

välipala Välipalarahka + kahvi tai tee.

lounas 2 dl keittoa ja leivänviipale

välipalat 1 pieni voileipä tai 1—2korppua tai smoothietai 1 hedelmä + kahvi tai tee.

päivällinen 1/2 porsaankyljystä, 1 pieni peruna+kastiketta, 2—3 ruusukaalia

iltapala 1 viipale leipää + ohuelti margariinia + vähärasvainen leikkele

Päivittäin otettava monivitamiini-, D-vitamiini-, B12-vitamiini- ja kalsiumvalmiste.

Juomat on parempi nauttia aterioiden välillä, sillä neste täyttää pienen mahalaukun.

Vierailija

Lihavuusleikkaus mullistaa elämän

"Kun kaikki konstit hoikistumiseen on jo kokeiltu..." Mutta kun kaikea ei ole kokeiltu! Vähähiilihydraattista ruokavaliota ei ole kokeiltu, vaikka se on tutkitusti tehokkain tapa laihduttaa ja pysyä normipainossa koska sitä on helppo noudattaa elämätapana (ei tarvitse laskea kaloreita). On epäeettistä leikellä tervettä elintä, jos ko keinoa ei ole kokeiltu. Tuore tutkimus kertoo vähähiilihydraattisen dieetin tehosta: https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs13300-018-0373-9 Hoitotyhmässä...
Lue kommentti