jalkasilsa, jalkasieni
Kuva Shutterstock

Jalkasieni on yleinen ja ärsyttävä vaiva. Selvitimme miten sen voi hoitaa tai välttää kokonaan.

1. Mikä jalkasieni oikein on?

Jalkasieni tai toiselta nimeltään jalkasilsa on silsasienten aiheuttama, yleensä pinnallinen ihoinfektio. Se alkaa tyypillisesti viimeisestä varvasvälistä pikkuvarpaan vierestä tai alapinnalta ja voi hoitamattomana levitä jalkapohjaan ja kynsiin.

Sieni jää helposti huomaamattakin, sillä se alkaa varvasvälien alapinnoilta. Jalkasieni on yksi yleisimmistä ihovaivoista lääkärin vastaanotolla. Eniten sitä löytyy keski-iän ylittäneiltä miehiltä, mutta myös naisilta ja urheilijoilta.

Tutkimusten mukaan vähintään joka viides saa sen ainakin kerran. Kynsiin se leviää joka toisella. Sieni-infektion saamista edistävät ahtaat varvasvälit ja tiiviit jalkineet, joissa jalat hikoilevat. Sieni tarttuu helpoiten, jos jalkojen iho on rikki tai niihin tulee hiertymiä.

2. Miltä jalkasieni tuntuu ja näyttää?

Tavallisin oire on kirvely, kihelmöinti, kuumotus tai kutina. Varvasväli voi myös olla rikki, hilseilevä, muuta ihoa vaaleampi tai punoittava.

Jos sieni pääsee kynsiin, sen huomaa helpommin. Kynsi voi paksuuntua, muuttua ruskeankellertäväksi ja kasvaa epätasaisesti. Se voi myös irrota ja kynnen alle voi kertyä vaaleaa tai kellertävää keratiinimassaa.

Yksi oire on mokkasiinisilsa. Sekin alkaa usein varvasvälistä ja leviää jalkapohjaan ja voi nousta jopa jalkaterän reunoille. Mokkasiinisilsa muodostaa hilseilevän, rakkulaisen ja punoittavan ihottuman, jonka reunoilla iho on paksumpaa. Mokkasiinisilsaa on eniten urheilijoilla ja ikämiehillä.

3. Miten jalkasieni tarttuu?

Sienet kuuluvat elämään, ja altistumme niille jatkuvasti. Jos jalkapohjien iho on hyvässä kunnossa, silsa ei kovin helposti aiheuta infektiota. Huonolla tuurilla sen voi kuitenkin saada julkisista tiloista, joissa on paljon kosteutta, kuten uimahallista tai liikuntapaikkojen pesuhuoneista.

Infektio tarttuu lattialle varisseista ihohiukkasista. Kylpylöissä riskiä lisää tavallista korkeampi lämpötila pukuhuoneissa ja uima-altailla – silsasieni rakastaa lämpöä ja kostetutta. Sitä voi olla myös hotellihuoneen lattialla.

Jalkasieneltä voi suojautua pitämällä ihon hyvässä kunnossa ja käyttämällä vieraissa pesutiloissa omia jalkineita.

Sienirihmastot ja -itiöt voivat jäädä vanhoihin kenkiin joksikin aikaa. Esimerkiksi kirpputorilta ostetut tai kaverilta saadut kengät kannattaa käsitellä vaikka apteekin terbinafiinisuihkeella ennen käyttöä.

4. Miten jalkoja pitäisi hoitaa?

Jalat pitäisi pestä ja kuivata huolellisesti joka päivä. Varvasvälit kannattaa taputella kuiviksi erillisellä

pyyhkeellä tai vaikkapa paperilla. Niitä ei saa hangata, ettei herkkä iho mene rikki. Etenkin talvella olisi hyvä rasvata jalat perusvoiteella. Sitä ei kuitenkaan kannata laittaa varvasväleihin hautumaan. Riittävän tilavien tai avonaisten jalkineiden käyttö ja sukkien päivittäinen vaihto vähentävät ihon rasitusta.

5. Entä jos sieni on jo tarttunut?

Hyvä jalkojen hoito on silloinkin tarpeen. Varvasvälejä voi rasvata jalkasienen hoitoon tarkoitetuilla lääkevoiteilla. Muuten ne kannattaa pitää mahdollisimman kuivina.

Sukat olisi hyvä pestä erillään 60 asteessa, jotta silsasieni kuolee. Kodin pesutiloissa riittää normaali viikkosiivous mieluiten happamalla puhdistusaineella.

6. Miten jalkasienen hoitosuihkeet ja -voiteet eroavat toisistaan?

Jalkasilsan paikallishoitoon käytetään terbinafiini- ja atsolivalmisteita, jotka estävät sienen kasvua ja lisääntymistä. Kaikki apteekin reseptittä myytävät jalkasienihoidot ovat kutakuinkin yhtä tehokkaita. Terbinafiinivoiteita käytetään kerran päivässä 7–10 päivää. Muita lääkevoiteita käytetään aamuin illoin ja niitä voidaan käyttää pitempäänkin. Yleensä vaiva hoituu itsehoitotuotteilla, kunhan hoitoa jatkaa ohjeen mukaisesti vaikka näkyvät oireet häviäisivät nopeammin.

7. Jos sieni on ollut sitkeä, pitäisikö hoitoa jatkaa oireiden kadottua?

Osa käsikauppatuotteista toimii myös estohoitona. Esimerkiksi mikonatsolia sisältävää puuteria voi käyttää varvasväleissä ja terbinafiinisuihketta laittaa vaikka kenkiin. Jos varvasvälit ovat ahtaat ja sieni tulee siksi herkemmin, kannattaa kokeilla erikoismateriaa lista tehtyjä sukkia. Joissakin sukissa on haavojen hoidossakin käytettävää hopeaa, joka voi estää bakteerien ja sienten kasvua. Muutenkin hyvistä, kosteutta jaloista poistavista sukista on hyötyä.

8. Mitä jos sieni ei lähde voidehoidolla?

Lääkäri voi varmistaa, onko kyse todella silsasienestä ja määrätä sienilääkityksen. Joskus kyse voi olla myös kynnen kasvuhäiriöstä, niin sanotusta traumakynnestä. Toisinaan silsasieneen on sekoittunut myös hiivasientä.

Joskus erittäin pienen alueen, kuten pikkuvarpaan kynnen kärjen sieniinfektion voi saada hoidettua amorolfiinilakalla.

Melkein aina kynsisienen hoitaminen vaatii kuukausia jatkuvan sisäisen lääkityksen. Diagnoosi varmistetaan yleensä sieninäytteestä.

Kynsimuutokset voivat johtua muustakin, kuten kynnen vaurioitumisesta tai psoriaasista, jolloin sienilääkitys on turhaa.

9. Sienilääkityksellä on rankka maine. Miksi?

Lääkehoitoa käytetään paljon, ja sillä paranee noin puolet kynsisienitapauksista. Usein iäkkäämmillä huono ääreisverenkierto vähentää hoidon tehoa. Lääkekuuri kestää aina vähintään kolme tai neljä kuukautta.

Valtaosalle ei tule haittavaikutuksia, mutta jotkut saavat vatsavaivoja, ihottumaa tai päänsärkyä.

Tutkitusti tehokkain on terbinafiini. Se myös aiheuttaa vähiten yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Toinen vaihtoehto on itrakonatsoli.

Sienilääkekuurin suurimmat ongelmat liittyvät yhteisvaikutuksiin. Jos sienilääkettä syövä käyttää muitakin maksan kautta hajoavia lääkkeitä, maksa-arvoja kannattaa seurata varsinkin hoidon alussa. Maksasairaus ja runsas alkoholin käyttö ovat lisäsyitä varovaisuuteen sienilääkkeen kanssa.

10.Miksi jalkasieni kannattaa hoitaa?

Sieni-infektio on kutinan tai kirvelyn vuoksi epämukava. Hoitamattomana se voi levitä muualle jalkaan ja kynsiin, jolloin siitä on vähintäänkin esteettistä haittaa.

Rikkinäinen iho varvasvälissä on muista oireista riippumatta aina vaarallinen. Sen kautta streptokokki- tai stafylokokkibakteeri voi päästä aiheuttamaan säären ruusuinfektion, jonka hoitoon tarvitaan suonensisäinen antibioottihoito.

Asiantuntijana: Erika Wikström, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Oulun Mehiläinen,

 

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.