30-vuotias ei halua lapsia onko parempi kohdunpoisto vai sterilaatio
Kuva Shutterstock

Olen 30-vuotias nainen enkä elä parisuhteessa. Olen täysin varma, etten halua lapsia.
Tehdäänkö Suomessa kohdunpoistoa tämän ikäisille? Mitä haittaa leikkauksesta olisi?

Kysyjä on siis 30-vuotiaana varma, että hän ei halua lapsia. Kohdunpoistoa ei pelkästään tästä syystä tehdä, mutta sterilisaatiota voi harkita.

Suomessa tehdään 6 000–7 000 kohdunpoistoa vuodessa. Kohdunpoisto on tavallisimpia gynekologisia leikkauksia. Se voidaan tehdä avoleikkauksena, emättimen kautta tai vatsaontelon tähystyksessä eli laparoskooppisesti.

Kohdunpoistolle pitää olla lääketieteelliset perusteet; tavallisimpia syitä ovat myoomat, endometrioosi tai runsaat kuukautiset. Kaikissa näissä tilanteissa kevyempiä ja helpompia hoitokeinoja käytetään ensin.

Vakavia leikkauskomplikaatioita esiintyy harvoin, mutta lieviä komplikaatioita tulee jopa 30 %:ssa kohdunpoistoista. Näistä tavallisimpia ovat virtsatietulehdukset leikkauksen jälkeen. Pitkä­aikaishaitat ovat harvinaisia. On epäilty, että kohdunpoisto voisi lisätä virtsankarkailua, mutta varmaan näyttöä tästä ei ole.

Kohdunpoistolla ei ilmeisesti ole vaikutusta naisen seksielämään. Kohdunpoisto saattaa heikentää munasarjojen toimintaa ja aikaistaa vaihdevuosioireita vuodella parilla.

Naisen sterilisaatio voidaan tehdä kahdella eri tekniikalla. Pidempään käytössä on ollut laparoskopia eli nukutuksessa tehtävä vatsaontelon tähystys. Tässä menetelmässä munanjohtimiin asetetaan metalliset klipsit, jotka tukkivat munanjohtimen.

Uudempi menetelmä on polikliinisesti, kohtuontelon tähystyksessä (hysteroskopia) tehtävä sterilointimenetelmä. Siinä viedään kohtuontelon kautta kummankin munanjohtimen tyveen niin sanotut Essure-spiraalit.

Lain mukaan sterilisaatioon voidaan ryhtyä henkilön omasta pyynnöstä, esimerkiksi kun on synnyttänyt kolme lasta tai on yksin tai aviopuolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta tai on täyttänyt 30 vuotta. Näin ollen kysyjällä on omasta pyynnöstään mahdollista saada sterilisaatio, vaikka hänellä ei ole lapsia.

Päätöstä kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan sen lopullisuuden vuoksi. Lääkärin vastaanotolla asiasta keskustellaan perusteellisesti, koska kokemuksesta tiedetään, että elämäntilanteet muuttuvat ja katumisia tulee.  THL ylläpitää tilastoja sterilisaatioiden määrästä. Naisten sterilointeja tehtiin vuonna 2014 noin 2 500 ja miesten sterilointeja 1 900. Erityisesti naisten sterilointien määrä on vähentynyt voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikan. Tämä johtuu ehkäisymenetelmien valikoiman laajenemisesta.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

 

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.