Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikenteessä on taas satoja flunssaviruksia. Osa niistä aiheuttaa vakavampaa influenssaa. Ikävä kyllä, taudit muistuttavat toisiaan. Joskus flunssa voi olla yllättävän raju ja influenssa taas melko lievä.

Onko niin, että kun kerran on sairastanut influenssan, ei enää ikinä sekoita sitä flunssaan?

Ei ole. Tyypillinen influenssa alkaa rajusti korkealla kuumeella, lihaskivuilla ja yskällä.

Flunssa taas alkaa usein kurkkukivulla ja nuhalla.

Joskus flunssakin voi olla yllättävän raju ja influenssa taas melko lievä. Siksi flunssan ja influenssan erottamiseen varmuudella toisistaan tarvitaan aina laboratoriotutkimuksia. Ne ovat kuitenkin kalliita – kymmenistä euroista satoihin – joten niitä tehdään terveydenhuollossa yleensä vain, jos sairastunut alkaa olla sairaalahoidon tarpeessa.

Kun on joskus sairastanut influenssan ja oireet alkavat samanlaisina kuin aikaisemmallakin kerralla, itsellä voi olla hyvä aavistus taudin luonteesta. Jos vielä työyhteisössä tai muuten lähipiirissä on ollut todettua influenssaa, veikkaus voi olla hyvinkin oikea.

Koska influenssan (influenssa A ja/tai B) aiheuttaa joka vuosi tietty virus, sitä vastaan on kehitetty vuosittain otettava rokote, jossa on mukana 3 tai 4 influenssaviruskantaa. Sen sijaan flunssaviruksia on satoja eikä influenssarokotus suojaa niiltä.

Tarvitaanko flunssaan kylmettyminen?

Flunssaan tarvitaan aina taudin aiheuttaja eli flunssavirus, joten pelkkä kylmettyminen ei riitä. Vilustuminen kuitenkin aiheuttaa pieniä hormonaalisia muutoksia, jotka heikentävät luontaisen vastustuskyvyn toimintaa.

Altistumme viruksille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda tuntuvaan sairastumiseen. Kylmettyminen tai vilustuminen kuitenkin tekee elimistöstä herkemmän saamaan oireita aiheuttavan virustartunnan.

Yleisimpiä flunssan aiheuttajia ovat rinovirukset, enterovirukset, adenovirukset sekä korona- ja parainfluenssavirukset.

Asiantuntija: LKT, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.