Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikenteessä on taas satoja flunssaviruksia. Osa niistä aiheuttaa vakavampaa influenssaa. Ikävä kyllä, taudit muistuttavat toisiaan. Joskus flunssa voi olla yllättävän raju ja influenssa taas melko lievä.

Onko niin, että kun kerran on sairastanut influenssan, ei enää ikinä sekoita sitä flunssaan?

Ei ole. Tyypillinen influenssa alkaa rajusti korkealla kuumeella, lihaskivuilla ja yskällä.

Flunssa taas alkaa usein kurkkukivulla ja nuhalla.

Joskus flunssakin voi olla yllättävän raju ja influenssa taas melko lievä. Siksi flunssan ja influenssan erottamiseen varmuudella toisistaan tarvitaan aina laboratoriotutkimuksia. Ne ovat kuitenkin kalliita – kymmenistä euroista satoihin – joten niitä tehdään terveydenhuollossa yleensä vain, jos sairastunut alkaa olla sairaalahoidon tarpeessa.

Kun on joskus sairastanut influenssan ja oireet alkavat samanlaisina kuin aikaisemmallakin kerralla, itsellä voi olla hyvä aavistus taudin luonteesta. Jos vielä työyhteisössä tai muuten lähipiirissä on ollut todettua influenssaa, veikkaus voi olla hyvinkin oikea.

Koska influenssan (influenssa A ja/tai B) aiheuttaa joka vuosi tietty virus, sitä vastaan on kehitetty vuosittain otettava rokote, jossa on mukana 3 tai 4 influenssaviruskantaa. Sen sijaan flunssaviruksia on satoja eikä influenssarokotus suojaa niiltä.

Tarvitaanko flunssaan kylmettyminen?

Flunssaan tarvitaan aina taudin aiheuttaja eli flunssavirus, joten pelkkä kylmettyminen ei riitä. Vilustuminen kuitenkin aiheuttaa pieniä hormonaalisia muutoksia, jotka heikentävät luontaisen vastustuskyvyn toimintaa.

Altistumme viruksille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda tuntuvaan sairastumiseen. Kylmettyminen tai vilustuminen kuitenkin tekee elimistöstä herkemmän saamaan oireita aiheuttavan virustartunnan.

Yleisimpiä flunssan aiheuttajia ovat rinovirukset, enterovirukset, adenovirukset sekä korona- ja parainfluenssavirukset.

Asiantuntija: LKT, virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta.