Yleensä lääkärin pakeille mennään, kun siihen on tarvetta. Mutta gynekologiln tarkastuksessa moni nainen haluaa käydä joka vuosi. Onko se tarpeen?

Suomalaiset naiset käyttävät naistentautien erikoislääkäriä mielellään ja ovat asiakkaina aktiivisia. Löydettyään itselleen mieluisan naistentautien erikoislääkärin, he pyrkivät säilyttämään tämän kanssa elämän mittaisen potilassuhteen. Tytön ensimmäistä käyntiä gynekologilla saatetaan pitää jopa eräänlaisena naiseksi siirtymisen riittinä.

Vaikka varpaansa voisikin näyttää lääkärille kuin lääkärille, alapäätään ei. Pikkuhousujen kätkemä alue koetaan hyvin yksityiseksi. Satunnaisen lääkärin tekemänä intiimi tutkimus ei välttämättä tunnu luontevalta. Niinpä joka viides 29–60-vuotiaista naisista valitsee yksityisen ”oman” naistentautien erikoislääkärin tekemään itselleen gynekologisen tarkastuksen.

Julkisen terveydenhuollon puolella naistentautien erikoislääkärin vastaanotolle ei pääse ilman yleislääkärin tutkimusta ja lähetettä. Yksityisvastaanotolle sen sijaan pääsee puhelinsoitolla. Samassa puhelussa nainen voi myös valita, varaako ajan nais- vai miesgynekologilta.

– Gynekologi on naistentautien erikoislääkäri ja näen hänet myös eräänlaisena tukihenkilönä naisen elämän varrella. Gynekologi on ammatti, jossa palvellaan papin ja lääkärin välimaastossa. Naisella on vastaanotolla ikään kuin mahdollisuus päivittää itsensä sekä terveydellisesti että henkisesti, kuvailee naistentautien erikoislääkäri, professori Olavi Ylikorkala.

Erikoislääkäreistä vain silmälääkäreitä työllistetään yksityisvastaanotoilla siinä määrin kuin gynekologeja. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevistä gynekologeista 90 prosenttia pitääkin osa-aikaista yksityisvastaanottoa.

Luunkin asiantuntija

Kuukautisten alkaminen ilman häiritseviä erityisoireita ei vielä anna aihetta varata aikaa gynekologilta. Ensimmäinen gynekologikäynti on aiheellinen siinä vaiheessa, kun nuori nainen haluaa seksin kuuluvan elämäänsä. Ehkäisyn hoitaminen on siis ajankohtainen ennen sitä ”ekaa kertaa”.

Olavi Ylikorkala muistuttaa, että jokainen ei-toivottu raskaus on riski naisen terveydelle ja hänen mahdollisille tuleville raskauksilleen, vaikka nainen olisi nuori, terve ja hyväkuntoinen.

– Ammattikuntamme tavoittaa lähes kaikki naiset. Itse muistutan jo nuoria naisia säännöllisestä liikunnasta, sekä D-vitamiinin ja kalkin käytöstä. Pieni teko nuorena saattaa parantaa elämänlaatua vanhana. Näillä toimilla voi nimittäin ehkäistä luukatoa. Luuasioiden – ja usein luuntiheysmittausten hoitaminenkin kuuluu minusta juuri gynekologien vastuulle, koska osteoporoosi on alkuvaiheessaan oireeton ja siten löydettävissä vain rutiinitarkastusten yhteydessä, Ylikorkala selvittää.

Hormonikorvaushoidolla voidaan Olavi Ylikorkalan mukaan parantaa menopaussi-ikäisen elämänlaatua hillitsemällä vaihdevuosioireita ja samalla eliminoida vanhuusiän vakavia tapaturmia. Luun tiheyttä hoidetaan samoilla hormoneilla kuin vaihdevuosioireita. Englantilaisen tutkimuksen mukaan naiset pelkäävät reisiluunkaulan ja selkänikamien murtumaa paljon enemmän kuin esimerkiksi rintasyöpää tai sydäninfarktia.

– Syöpäriski kasvaa sekin iän myötä. Siksi ikääntyminen itsessään on minusta riittävä peruste aloittaa säännölliset tarkastuskäynnit viimeistään vaihdevuosi-iässä. Vaihdevuosien jälkeen suosittelen gynekologisia tutkimuksia vuosittain, riippumatta siitä, onko nainen valinnut aikanaan hormonikorvaushoidon vai ei, sanoo Olavi Ylikorkala.

Nurinkurinen kulttuuri

Suomalaisilla naisilla on vahva mielikuva siitä, että gynekologilla tulisi käydä kerran vuodessa. Suomeen onkin kotiutunut käytäntö, jossa vähemmän osaamista vaativat asiat hoidatetaan naistentautien erikoislääkärin yksityisvastaanotolla, mutta sen sijaan vastuullisesti vaativa raskauden seuranta on keskitetty äitiysneuvoloille. Eikä naisilla ole tästä huonoa sanottavaa.

Tutkimusprofessori Elina Hemminki ei ole löytänyt ainuttakaan tutkimusta, joka puoltaisi erikoislääkärin käyttämistä perusterveystarkastuksen tekemiseen tai ylipäänsä vuosittain tehtäviä gynekologisia tarkastuksia.

Lisäksi naistentautien erikoislääkäreiden vakioasiakkaat antavat Elina Hemmingin mukaan selkeän yhteiskunnallisen merkin halustaan kustantaa itse perustarkastukset. Yksityisvastaanotto maksaa vähintään 50 euroa kerta, lisäksi tulevat mahdollsiet laboratotio- ja muut kulut.

Jos nainen aloittaa seksin 18-vuotiaana, elää 85-vuotiaaksi ja teettää gynekologisen perustarkastuksen vuosittain, hän tulee elämänsä aikana käyneeksi naistentautien erikoislääkärin vastaanotolla liki 70 kertaa.

– Viestissä on se riski, että se myös otetaan vakavasti. Säästökohteita haetaan kaiken aikaa, Elina Hemminki sanoo.

Suojaa seulonnoista

Elina hemmingin toteuttama kuntakohtainen vertailuttukimus antoi osviittaa siitä, etteivät erikoislääkärissä vuosittain käyneet naiset olisi hyötyneet luomistaan rutiineista. Saman tevreydellisne turvan saa julkisesta terveydenhuollosta.

Tärkeintä on käydä kaikissa joukkoseulonnoissa sekä hoidattaa gynekologiset oireet asianmukaisesti.

Hemminki ei usko, että kaikilla tulee olemaan koskaan varaa yksityiseen erikoislääkäriin.

– Heille haluan kertoa, että varattomuus itsessään ei johda oman terveyden laiminlyöntiin tai altista salakavalille kasvaimille. Jokainen nainen pääsee tarvittaessa naistentautien erikoislääkärin vastaanotolle, niin kauan, kuin julkinen sektori toimii kuten tänä päivänä.

ERI-IKÄISENÄ GYNEKOLOGILLA

Käynti gynekologin vastaanotolla sisältää aina gynekologisen tutkimuksen sekä rintojen palpoinnin, käsin tunnustelun.

KUN OLET 20-VUOTIAS ja seksuaalisesti aktiivisessa iässä, vastaanotolla arvioidaan ehkäisyn tarve ja ehkäisytapa.
Syyläperäisen kohdunkaulan syövän etsintä irtosolu- eli Papa-näytteestä kuuluu tämän ikäluokan lisätutkimuksiin, samoin klamydiatesti. Ikäryhmän naisista seitsemän sadasta kantaa piilevää, oireetonta klamydiaa.

KUN OLET 35-VUOTIAS ja lapseton, on lastenhankintaa mietittävä nyt jo iän takia. Mikäli lastenhankinta on odellinenvaihtoehto, raskaus olisi toivottavaa viimeistään tässä iässä. Ellet halua lapsia, keskustelun painopiste siirtyy siihen, millaiseen seksielämään ehkäisyä kaivataan.

Tämän ikäryhmän naisilla alkaa esiintyä endometrioosia. Endometrioosi tarkoittaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kohtuontelon ulkopuolella, muun muassa munasarjoissa. Endometrioosin takia kuukautisvuoto saattaa kestää kauan ja kuukautiset olla kivuliaat.

Papa-koe on tarpeen vain, mikäli et ole käynyt joukkoseulonnassa.

KUN OLET 50–55-VUOTIAS ja menopaussi-iässä, keskustelu käydään hormonihoitojen aloittamisesta, niiden hyödyistä ja haitoista.

Gynekologin tulisi kertoa myös osteoporoosista. Mammografia on tarpeen vain, mikäli et ole käynyt joukkoseulonnassa.

KUN OLET 60-VUOTIAS TAI VANHEMPI erikoislääkäreiden näkemykset eriävätkin jo toisistaan.
Naistentautien erikoislääkäreistä osa katsoo hormonihoitojen ja luuntiheysmittauksen kuuluvan tämän ikäluokan perusterveydenhoitoon. Osa suhtautuu hormonihoitoihin kriittisesti.

Polyypit eli limakalvon liikapullistumat ovat vanhenevan naisen yleisin kohtuvaivojen syy.

Mammografia on tarpeen vain, mikäli et ole käynyt joukkoseulonnoissa tai olet yli 70-vuotias.

ILMAISET JOUKKOSEULONNAT

  • Papa tehdään kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden löytämiseksi. 30–60-vuotiaat naiset kutsutaan kokeeseen joka viides vuosi.
  • Mammografia etsii rintasyöpää tai sen esiasteita. 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan tarkastukseen kahden vuoden välein.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti