Valkoiset hampaat ovat näyttävät. Valkaisu on kallista, mutta sen voi tehdä kotonakin. Entä mitä hampaille tapahtuu? Aivan riskitöntä valkaisu ei ole.

Kaikkien hampaat eivät ole luonnostaan vitivalkoiset. Jos sellaiset haluaa, valkaisuvälineistön voi tilata kätevästi internetin kautta. Nettikeskustelupalstoilla käydään vilkasta ja suoraa viestienvaihtoa saatavien valmisteiden tehosta ja hinnoista.

Riskeistä ja vaaroista ei puhuta paljon mitään. Onko kotivalkaisu ihan samanlainen kuin hammaslääkärin tai suuhygienistin tekemä?

– Periaatteessa ihan sama tapa toimii kotikäytössäkin, hammaslääketieteen professori Jorma Tenovuo sanoo.

Keltaiset hampaat syntymälahjaksi saaneenkin on siis mahdollista saada itselleen valkoiset hampaat. Myös iän mukana tummentuneita hampaita voidaan vaalentaa. Hoidon voi tehdä kotona itse tai valkaisuttaa hampaansa joko hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla. Täysin riskitöntä se ei kuitenkaan ole.

Vetyperoksidia hampaisiin

Hampaat voidaan valkaista vetyperoksidilla. Siis samalla aineella, jolla hiuksetkin vaalennetaan.
Vetyperoksidin teho ei kuitenkaan lämpöisessä suussa säily, vaan aine hajoaa nopeasti vedeksi ja hapeksi.

Valkaisussa käytettävä aine on vetyperoksidin kaltainen karbamidiperoksidi, jonka valkaisuteho säilyy hyvin lämmitettäessäkin.

Valkaisuaine viedään suuhun vaahtona tai geelinä, joka levitetään hampaiden päälle asetettavaan muottiin. Hammaslääkärit kutsuvat muottia lusikaksi.

– Lusikat painetaan ylä- ja alaleuan hampaiden päälle. Käsittely on sitä tehokkaampi mitä väkevämpää aine on, Tenovuo kertoo.

Tehoa saadaan lisää joko kohdistamalla hampaisiin yhtäaikaa valoa tai lämmittämällä lusikassa olevaa geeliä.
Suuhygienisti tai hammaslääkäri pitää lusikoita potilaan suussa noin kymmenisen minuuttia. Kotona ainetta pidetään hampaiden päällä usein läpi yön, sillä aineen vaikutusta ei voi kotikonsteilla pahemmin tehostaa.

Valkaiseva aine vaikuttaa hammasluuhun tunkeutumalla kiilteen läpi. Kiilteeseen syntyy pienen pieniä kanavia, jotka ajan myötä umpeutuvat itsestään.

Vaurioitunut hammas tummuu

Professori Jorma Tenovuo kertoo, että valkaisutapoja on useita, mutta periaate on niissä kaikissa sama. Vain viemällä karbamidiperoksidi hammasluuhun, saadaan perinnöksi tullut harmahtava tai kellertävä hampaisto valkoisemmaksi.

Myös yksittäisiä hampaita voidaan valkaista. Jos vaikkapa kaatuu ja hammas vaurioituu, se tummuu. Myös juurihoidettu kuollut hammas on helposti erivärinen kuin muut hampaat.

– Jos esimerkiksi etuhampaat ovat tummemmat kuin muut, on hyvin perusteltua saada ne valkoisemmiksi, Tenovuo sanoo.

– Sen voi tehdä posliinikuorilla, valkoisella paikka-aineella tai valkaisemalla.

Kaupoissa tuhteja aineita

Vetyperoksidi on aine, joka edistää palamista. Iholle joutuessaan, se saa välittömästi aikaan valkoisen laikun. Ei kovin mietoa ainetta siis. Kun karbamidiperoksidi viedään hammasluuhun, se hajottaa hammasta sisältä.

– Aine hajottaa rakennetta, josta hampaan väri muodostuu, Tenovuo kertoo.

Lähes kaikkien hampaissa vihloo käsittelyn jälkeen. Hampaan kiilteeseen jää vähäksi aikaa mikroskooppisen pieniä kanavia, jonka takia kylmä tai kuuma pääsee hampaan hermon päihin. Vihlonta on yleensä ohi vajaassa viikossa.

Toinen tavallinen sivuvaikutus on, että ikenet ärtyvät. Kotivalkaisussa tämä on isompi ongelma, koska ikeniä ei pysty suojaamaan mitenkään. Geeliä myös pidetään kotona suussa pidemmän aikaa kuin vastaanotolla.

Mitä väkevämpi aine, sen nopeampi ja tehokkaampi on tulos. Siksi monet valmistajat myyvät valkaisuaineita, joissa on jopa 30 prosenttia karbamidiperoksidia. Hammashoidon materiaaleja testaava yhteispohjoismainen laitos, joka antaa käyttösuosituksia (NIOM), suosittaa valkaisuaineeksi korkeintaan kymmenen prosenttia karbamidiperoksidia sisältäviä geelejä.

– Hammaslääkärit ja suuhygienistit suojaavat ikenet ja pystyvät estämään aineen valumisen nieluun ja muualle limakalvoihin. Vastaanotollakin käsittely kuitenkin uusitaan usein kolmesta viiteen kertaan, Tenovuo kertoo.

Valkaistu hammas haurastuu

Vihlonta häviää ja valkaisugeelin vaikutus ikenissäkin lakkaa muutaman päivän päästä. Vaikutus ei kuitenkaan jää siihen.

Jorma Tenovuon mukaan on osoitettu, että valkaistu hammas haurastuu. Hammas voi siis valkaisun jälkeen murtua helpommin kuin käsittelemätön hammas.

Vetyperoksidin ei ole todettu aiheuttavan limakalvoille syöpää, mutta se selvästi lisää muiden syöpää aiheuttavien aineiden syöpävaarallisuutta. Esimerkiksi jos tupakoitsija valkaisee hampaansa niin, että vetyperoksidia pääsee ikeniin ja limakalvoille, hänen riskinsä sairastua suu- tai kurkkusyöpään kasvaa.
Valkaisuja alettiin laajemmin tehdä vasta 1990-luvulla.

– Kukaan ei tiedä miten se näkyy suussa kymmenen vuoden kuluttua, Tenovuo sanoo.

Kaikki paikat uusiksi

Koko hammasrivistön valkaisu voi tulla yllättävän kalliiksi. Valkaisun hinnat tietysti vaihtelevat paikasta ja käyntikerroista riippuen. Perusvalkaisun hinta on yleensä 100–200 euroa.

Pelkkä valkaisu harvoin riittää. Hampaat pitää ensin puhdistaa hyvin, esimerkiksi poistaa kaikki hammaskivi. Lisäksi vanhat paikat pitää vaihtaa. Paikka-aine ei vaalene ja jää muuten eriväriseksi kuin valkaistu hammas.

– Koko leuan valkaisuun voi siis liittyä jopa yli kymmenen paikan uusiminen, Tenovuo muistuttaa.

Värjäytymiin tehoaa tahna

Kahvin, teen, punaviinin ja tupakan aiheuttamiin tummentumiin ei hampaiden valkaisu auta.

Hampaiden huolellinen peseminen fluorihammastahnalla estää hampaita värjäytymästä. Joskus erikoishammastahnoista voi olla hyötyä. Tahnat, jotka hajottavat hampaan pinnassa olevia värjäytymiä, eivät kuluta kiillettä. Esimerkiksi papaijasta saatava entsyymi (papaiini) poistaa värjäytymiä turvallisesti. Sitä on esimerkiksi Yotuel-hammastahnassa.

Osa valkaisevista tahnoista hankaa hammasta liikaa. Kun kiille kuluu, hampaaseen tulee helpommin reikiä. Tenovuon mukaan kannattaa suhtautua myös kriittisesti tahnoihin, jotka lupaavat, että hampaat näyttävät valkoisemmilta jo yhden pesukerran jälkeen. Valkaisukynät lienevät Tenovuon mielestä aika tehottomia.

Tahnan käytöstä kannattaa keskustella hammaslääkärin tai suuhygienistin kanssa.

Värjäytyneitä hampaita puhdistetaan hammasvastaanotolla myös mekaanisesti, esimerkiksi hohkakivijauheella ja puhdistuspastalla.

Liian valkoiset hampaat?

Hampaiden valkaisulla saadaan vaikka kuinka valkoiset hampaat. Jorma Tenovuon mukaan valkaistuihin hampaisiin tunkeutuu kuitenkin tavallisia helpommin uusia värjääviä aineita.

Se miten kauan tulos kestää on yksilöllistä riippuen esimerkiksi siitä tupakoiko henkilö vai ei. Vaalentavien papaiinipitoisten hammastahnojen käyttö voi pidentää hoitotulosta. Aivan valkoiset hampaat haluava joutuukin ehkä uusimaan käsittelyn muutaman vuoden päästä.

– Kannattaa etukäteen miettiä, mihin haluaa ryhtyä, Tenovuo sanoo.

– Joskus valkaisu menee yli. Näitä esimerkkejä näkee ainakin televisiossa aina silloin tällöin. Mielestäni on persoonallisempaa, että hampaissa on vähän eri sävyjä.

Kaksi tapaa valkaista:
(molemmissa sama vaikuttava aine: karbamidiperoksidi)

1. Kotivaalennuksessa asiakkaalle tehdään hoitolassa tämän omista hampaista muotit, joita tämä käyttää noin kaksi tuntia päivässä viikosta kolmeen viikkoon kunnes hampaat ovat halutun väriset. Kotivaalennus on työläämpi mutta tulee ajan mittaan halvemmaksi, koska samoja muotteja voi käyttää uudelleen. Nykyään myös netistä voi tilata muotteja ja vaalennusaineita, mutta postissa tulevat muotit ovat harvoin juuri sopivan kokoisia.

2. Vastaanotolla hammaslääkäri tai suuhygienisti lisää valkaisuaineen tehoa valolla tai lämmöllä. Hoitolassa ikenet ja suun limakalvot pystytään suojaamaan muovisuojin ja imemällä suuhun valuva aine pois. Hammaslääkäri uusi myös hampaiden paikka-aineet, jolloin hoidolle tulee lisää hintaa.

Lue lisää kuivasta suusta.

Vierailija

Hymy hohtavaksi valkaisten

Amerikkalainen valkohammaskulttuuri on pesiytynyt myös suomeen. Minusta vitivalkoiset hampaat ovat luonnottoman näköiset. Kyllä ihminen pitää hyväksyä omine hampaineen, vaikka ne olisivat kellertävätkin, kunhan ne ovat puhtaat. Harmitaaa, kun nuoret ihaiulevat kritiikittömästi tällaisia ilmiöitä. Ja pahinta on, että "asiantuntijat" sitten mediassa nauvovat valkaisukonsteja. Odotan ensimmäisen asiantuntijan lausuntoa siitä, että valkaisu on turhaa.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Ientulehdus on flunssan jälkeen toiseksi tavallisin infektiosairaus, jota moni potee tietämättään. Koska bakteerit eivät pysy vain suussa, tulehdus kannattaa pysäyttää alkuunsa.

Ienverenvuoto on tuttua lähes jokaiselle, mutta usein verenvuoto tulee ja menee. Jos se hetkeksi loppuu, koko asia unohtuu. Ientulehdus on kuitenkin mainio naamioituja. Se saattaa tehdä tihutöitään kaikessa rauhassa, vaikka verenvuoto hiipuisikin. Tupakoitsijoilla tilanne on astetta salakavalampi, sillä tupakka on myrkkyä ikenille. Nikotiini supistaa myös verisuonia, jolloin verenvuotoa ei aina tule.

– Ainoa tapa huomata suun piilevät tulehdukset onkin käydä säännöllisesti hammaslääkärissä, muistuttaa iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil.

Terve ien on väriltään kauniin vaaleanpunainen. Jos ikenet tihkuvat vähänkin verta, ne ovat tulehtuneet. Yksi ientulehduksen merkki onkin punastunut omena. Kun omenaa puraisee, siihen jää verinen viiru. Tulehtunut ien on myös usein turvonnut ja kipeä. Pahanhajuinen hengityskin voi kieliä infektiosta.

Hätkähdyttävää on, että jopa 65 prosentilla yli kolmikymppisistä todetaan syventyneitä ientaskuja, he siis sairastavat ientulehdusta, usein tietämättään. Ientulehdus saattaa iskeä herkästi esimerkiksi raskauden aikana, sillä tietyntyyppiset suun bakteerit lisääntyvät hormonaalisten tekijöiden vuoksi ja pääsevät aiheuttamaan ientulehdusta. Myös syljen eritys vähenee odotusaikana, jolloin hampaat reikiintyvät helpommin.

– Ientulehdusta aiheuttavat bakteerit siirtyvät syljen välityksellä jo äidistä vauvaan. Usein se tapahtuu niin, että tutin tippuessa lattialle äiti puhdistaa sen omassa suussaan tai maistaa samasta lusikasta, onko ruoka sopivan lämpöistä.

Aikuisilla bakteerit tarttuvat etenkin suudellessa.

Yksi hammas tai koko suu

Ientulehdus johtuu usein siitä, että ienrajojen ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen tuppaa unohtumaan, jolloin ienrajoihin kertyy bakteeripeitettä, plakkia. Kun bakteerit tekevät tuttavuutta syljen suolojen kanssa, muodostuu hammaskiveä, jonka karkea ja röpelöinen pinta on bakteerimagneetti. Toisille hammaskiveä syntyy puhdistuksesta huolimatta nopeammin, jopa parissa viikossa.

Kortteja ei jaeta tasan terveydenkään suhteen. On pieni joukko ihmisiä, joilla ientulehdus ei hoitamattomanakaan etene, mutta useimmille syntyy ajan mittaan kiinnityskudossairautena tunnettu parodontiitti. Silloin elimistön puolustussolut ryntäävät paikalle ja yrittävät vimmaisesti tappaa bakteereita.

Hammasta leukaluuhun kiinnittävät sidekudossäikeet haurastuvat, lopulta myös luuta tuhoutuu. Kun kudostuho etenee, hampaat alkavat liikkua, yläetuhampaat viuhkaantuvat ja hampaiden väliin syntyy rakoja.

–Pahimmillaan hammas voi irrota. Vaikeasti tulehtuneessa ikenessä ientaskumittari hurahtaa juuren kärkeen. Suun limakalvoille voi ilmestyä myös märkäpesäkkeitä, kertoo von Troil.

Parodontiitti voi rajoittua vain yhden hampaan tuntumaan, mutta pahimmillaan koko suu voi olla tulehduksen peitossa. Silloin tulehtuneen alueen pinta-ala saattaa olla kämmenen kokoinen. Harva meistä katselisi kovin pitkään tulehtunutta kämmentä.

Parodontiitti saattaa olla oireeton ja kivuton.

Sen kehittyminen vie yleensä vuosia, mutta joskus se voi kehittyä nopeamminkin.

Vaarallinen yleisinfektio

Vaikeaa, märkäistä ientulehdusta esiintyy erityisesti poikkeuksellisessa stressitilanteissa. Sitä nähdään joskus pakolaisilla ja sotien aikaan niin sanottu juoksuhautasuu oli yleinen myös Suomessa.

Jos ihminen sairastuu äkillisesti esimerkiksi keuhkokuumeeseen, influenssaan, syöpään tai sydäninfarktiin, suun tulehdus voi ryöstäytyä käsistä, sillä kehon puolustusta tarvitaan muualla. Kuume, yleiskunnon lasku ja nielemisvaikeudet ovat merkki siitä, että pitää mennä päivystävälle hammaslääkärille.

Kun bakteerit pääsevät verenkiertoon, ne voivat tarttua esimerkiksi vaurioituneisiin sydänläppiin tai keinoniveliin. Tulehdus voi johtaa myös ennenaikaiseen synnytykseen.

– Hoitamaton tulehdus saattaa viedä hampaat suusta, johtaa sydäninfarktiin, aivoverenkierron häiriöihin tai hengenvaaralliseen yleisinfektioon. Joka vuosi satoja ihmisiä joutuu sairaalaan, jopa tehostettuun hoitoon hammastulehduksen vuoksi. Usein heillä on jokin perussairaus tai haastava elämäntilanne, kuvailee von Troil.

Koska suussa muhivat tulehdukset heikentävät immuunipuolustusta, ne voivat pahentaa jo puhjenneita sairauksia. Joskus toistuvan poskiontelotulehduksen taustalta löytyy hammasjuuren infektio.

Diabeetikolla hoitamaton ientulehdus saattaa johtaa siihen, että verensokerit sahaavat ylös alas, insuliinin teho kudoksissa heikkenee ja lisäsairauksien vaara kasvaa. Reumaatikolla sairaus voi pahentua. Tulehtunut suu voi romahduttaa myös syöpäpotilaan kunnon ja heikentää syöpähoitojen tehoa. Syöpähoitojen alkaessa, samoin kuin esimerkiksi ennen lonkkanivelleikkausta, on tärkeää saada suusta tulehduspesäkkeet pois.

Kuin ruosteinen auto

Ihminen saattaa ajatella, että jos hammas parodontiitin vuoksi irtoaa tai joudutaan poistamaan ja jos tilillä on muutama tonni ylimääräistä, tilalle voi kätevästi pistää keinojuuren, implantin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen.

– Samat bakteerit käyvät myös implantin kimppuun ja voivat irrottaa senkin. Puhutaan peri-implantiitista, muistuttaa von Troil.

Hammaslääkäri vertaa parodontiittia ruosteiseen autoon, jota voidaan hoitaa monella tavalla. Yksi vaihtoehto on laittaa maalia päälle, mutta jos saranatkaan eivät liiku, pitää vaihtaa koko ovi. Sama pätee parodontiittiin.

– Jos vaurioita on paljon, pelkästään mekaaninen puhdistus, hammaskiven poisto ja antibioottikuuri eivät auta. Tarvittaessa ientasku pitää avata ja vaurioitunutta aluetta hoitaa kirurgisesti. Joskus hampaita joudutaan myös poistamaan, ettei tulehdus etenisi, von Troil sanoo.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan erikoishammaslääkäriä. Hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti. Parodontologisen hoidon päättymisen jälkeen hoitoa voidaan myös jakaa hammaslääkärin ja suuhygienistin kesken, mikä laskee kustannuksia.

Asiantuntija: iensairauksien erikoishammaslääkäri Birgitta von Troil, Oral Hammaslääkärit.