Jalkojen kesäkiusoja ovat kovettumat, hiertymät ja halkeilevat kantapäät.

Jalkaterapeutti Riku Hämäläinen lääkärikeskus Dextrasta opastaa, kuinka jalkojen kesävaivat voi ehkäistä ennakkoon.

Kovettumat

Kovettuma on yksi yleisimmistä jalkojen kesävaivoista. Kovettuma syntyy, kun tuttu ja tukeva talvijalkine vaihdetaan väljempään, jalka painuu ja hankautuu vasten epäsopivan kesäkengän sisäpohjaa. Pidä huolta siitä, että jalalla on kevyemmissäkin kengissä useampi tukikohta remmeineen.

Oireet: Levossa kovettumaa ei yleensä koske, kipu alkaa kävellessä . Kovettuman erottaa syylästä siten, että puristettaessa kovettuma ei ole kipeä, toisin kuin syylä.

Hoito: Raspaa kovettumaa kotona – mutta vain kuivaa jalkaa ja jos tiedät, ettei sinulla ole tuntopuutoksia. Liottele sen jälkeen jalkaa vedessä tai sauno. Muista huolellinen kuivaus. Rasvaa jalka nopeasti imeytyvällä, paksulla jalkarasvalla.

Hiertymät

Hiertymä syntyy, kun jalkaa ei ole kunnolla tuettu kesäjalkineeseen. Jalka lonksuu vasten remmejä, ja etenkin akillesjänteen kohdalta voi usein nähdä, minkä paksuinen remmi ihoa on hiertänyt.

Oireet: Polttava ja pistävä kipu, iho on punainen, rikki ja usein suorastaan vereslihalla.

Hoito: Puhdista hiertymäkohta antiseptisellä aineella ja laita päälle tukeva laastari. Hiertymään ei kannata laittaa salvaa, sillä se vain hautuu laastarin alla. Pulverimainen Basibact käy. Apteekeissa myydään myös niin sanottua keinoihoa hiertymien suojaksi.

Rakkulat

Pienet, palovammamaiset rakkulat kehittyvät samasta syystä kuin hiertymätkin. Usein rakkula tulee kantapään alueelle, kiinnitysremmin kohdille.

Oireet: Ihon pinnassa näkyvä pieni vesirakkula, joka ei ole niin kipeä kuin hiertymä.

Hoito : Puhkaise rakkula desinfioidulla neulalla, puhdista alue antiseptisellä aineella ja laita päälle laastari. Jos toimenpide tuntuu inhottavalta tehdä itse, hakeudu jalkojenhoitajalle tai jalkaterapeutille, joka puhkaisee rakkulan puolestasi.

Jalkasieni

Jalkasieni – kuten kynsisienikin – on kosteista tiloista hankittu virustartunta. Kuivalta rantahietikolta sitä ei saa, mutta maauimaloiden kaakeleilta kylläkin. Jos haluat välttyä jalka- ja kynsisieniltä, pidä yleisissä sauna- ja uimatiloissa uimatossuja tai läpykkäitä.

Oireet: Jalkasieni ilmestyy ensimmäisenä usein varpaiden väliin. Selvin merkki siitä on kutina. Valkoinen, rypyliäinen iho varpaanvälissä ennakoi pientä, viiltomaista haavaumaa. Haavauma on usein pistävän kipeä ja tartunnan saaneet varpaanvälit voivat haiskahtaa. Jalkasieni leviää herkästi jalkapöydän päälle, silloinkin iho kutisee.

Hoito : Jalkasientä on alusta saakka hoidettava kunnolla. Varpaanvälit kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ja jos iho näyttää rypyliäiseltä, hanki apteekista reseptitöntä jalkasienisalvaa. Ryhdy kuivaamaan varpaanvälejä entistä huolellisemmin pesun jälkeen. Noudata hoidossa lääkepakkauksen ohjeita ja jos tartunta uusii, uudista hoito tai ota yhteyttä jalkahoitolaan.

Kynsisieni on eri asia kuin jalkasieni. Jos kynsi alkaa näyttää kellertävältä ja lohkeilevalta, mene jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin vastaanotolle. Hän poistaa kynnen, itse ei sienikynttä kannata lähteä leikkelemään. Kynsisieneen on myös lääkkeitä, joista osa on reseptilääkkeitä. Lääkkeet eivät kuitenkaan aina kykene nitistämään kynsisientä.

Halkeilevat kantapäät

Sandaaleissa kantapää on usein liian löyhästi kiinni lestissä, jolloin se läpsyy lestiä vasten kävellessä. Seurauksena voi olla paitsi kovettuma ja hiertymä, myös halkeama. Halkeamissa sukkanöyhtä altistaa bakteeri- ja virustartunnoille.

Oireet: Samat kuin kovettumissa, eli pääasiassa kävelykipua. Jos halkeama pääsee syväksi, kipu voi olla viiltomaista.

Hoito: Halkeaman reunan kovettuma-aluetta voi yrittää raspata – vain kuivaa jalkaa! Raspauksen jälkeen jalka huuhdellaan ja halkeaman päälle voi laittaa paksua voidetta. Syvissä halkeamissa kannattaa mennä jalkojenhoitajalle tai jalkaterapeutille, joka tasoittaa halkeaman reunat niin, että se pääsee parantumaan pohjasta saakka.

Vaivaisenluu

Pienet kengät, liian korkeat korot tai täysin koroton pohja voivat aiheuttaa isovarpaan keskinivelen kohdalle vaivaisenluun.

Oireet: Isonvarpaan sisemmänpuoleiseen niveleen tulee aluksi nivelkipua, joka tuntuu rasituskipuna kävellessä. Vähitellen isovarvas kääntyy sisäänpäin kohti muita varpaita, kun vaivaisenluu kehittyy. Mitä enemmän vaivaisenluu vaivaa, sitä todennäköisemmin se myös jäykistyy vääristyneeseen asentoon.

Hoito: Ryhdy käyttämään mukavia kenkiä, joissa jalan on hyvä olla. Ota varpaiden harotus päivittäiseksi rutiiniksi, sillä harotus aktivoi varpaiden pienetkin lihakset ja varvas voi suoristua. Harotuksen voi tehdä myös käsin: vedä isovarvasta hellästi suoremmaksi samalla, kun koetat harottaa varpaita. Jo muutamassa päivässä varvas voi oppia liikkeen ja toipuminen pääsee alkuun.

Parasta on kääntyä jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan puoleen. Jos varpaan nivel vielä liikkuu, siihen voidaan tehdä silikoniorteesi eli -oikaisija. Kaikki orteesit tehdään yksilöllisesti.

Auts! Kynsi kasvaa sisään

Varpaankynsi voi kasvaa sisään esimerkiksi silloin, jos kynnet leikataan väärin tai jalat hikoavat liian pienissä kengissä.

  • Ongelma etenkin nuorilla miehillä, joiden kynsilevy on suora ja leveä ja kynsivallit suuret.
  • Esiintyy myös ikäihmisillä, joilla on verenkierto-ongelmia, sekä vaivaisenluuta potevilla.
  • Kynsiongelmiin saa apua jalkaterapeutilta ja rekisteröidyltä jalkojenhoitajalta.
  • Hoidossa poistetaan mahdollinen kynsipiikki ja puhdistetaan kynsiuurre.
  • Kynnen reuna voidaan eristää kuitukankaalla, jolloin kipu helpottuu ja kangas ohjaa kynttä kasvamaan oikein. Tarkoitukseen käytetään myös kumilenkkiä tai kynnen malliseksi taivuteltua jousta.
  • Lääkärin määräämä antibioottikuuri on tarpeen, jos kynsivallintulehdus märkii ja potilas on diabeetikko.
  • Joskus kynnen sisäänpäin kasvanut reuna pitää poistaa leikkauksessa. Kavennetun kynnen osan juuri tuhotaan penslaamalla 80-prosenttisella alkoholifenolilla.

Asiantuntijana jalkaterapian lehtori Riitta Saarikoski ammattikorkeakoulu Stadiasta Helsingistä.

Lue myös:
Mistä on täydelliset kesäsandaalit tehty?
Ehkäise jalkavaivat kotikonstein

Vierailija

Jalkavaivat

Kynsisienen takia poistetaan kynsi?!? Hohhoh mitä soopaa. Tarpeeksi pitkä suunkautta syötävä kuuri (kynnen pitää olla täysin kasvanut puhtaaksi ennenkuin kuurin saa lopettaa), yleensä n.6-12kk kerran päivässä otettava tabletti. Jos kynsisieneen reagoi heti, pärjää lyhyemmällä kuurilla kun kynsi kasvaa terveeksi nopeammin. Kuurissa saattaa olla lisänä lääkelakka, kynttä hiotaan pinnasta ja lääkelakataan n. kerran viikossa. Mitään pika-apua ei kynsisieneen ole, apteekin kysisienipikalääkkeet voi...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Kuva Shutterstock.

Unettomuutta ei tarvitse hyväksyä. Kun sen syy selvitetään, pätevä hoitokin löytyy. Unilääkkeillä on taipumus pahentaa ongelmaa, mutta mitä ovat unta parantavat lääkkeet?

Moni ”huono nukkuja” tyytyy kohtaloonsa ja uskoo, ettei apua löydy. Iso joukko suomalaisia käyttää säännöllisesti nukahtamis- tai unilääkkeitä uskoen, että ilman lääkkeitä uni ei ainakaan tule.

Helsingin Uniklinikan ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved on toista mieltä.

– Kenenkään ei tarvitse hyväksyä unettomuutta. Uniongelmille voi aina tehdä jotain, Sved vakuuttaa.

Hänen mukaansa on harmillista, että nukkumisen ongelmiin tarjotaan ensisijaisesti lääkehoitoa. Jopa 280 000 suomalaista käyttää vuosittain nukahtamis- ja unilääkkeitä.

– Ensin pitäisi tutkia ja selvittää unettomuuden syy. Jos häiriöt johtuvat esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymästä tai uniapneasta, hoidetaan sairautta. Jos masennuksesta, hoidetaan masennusta. Jos käy ilmi, että unettomuus johtuu pääasiassa stressistä, unilääkkeistä ei ole apua, Sved kertoo.

Lääkkeissä on eroa

Lääkkeetön hoito on tutkitusti tehokkain tapa helpottaa unettomuutta. Isossa kansainvälisessä tutkimuksessa seurattiin kolmea ryhmää. Yksi ryhmä käytti unilääkkeitä, toinen ryhmä sai elämäntapojen muutokseen tähtäävää unenhuolto-opastusta ja kognitiivista terapiaa. Kolmas sai molempia: lääkkeitä sekä opastusta ja terapiaa. Vuoden seuranta-ajan jälkeen kävi ilmi, että lääkkeetöntä hoitoa saaneet nukkuivat parhaiten.

Myös unettomuuden käypä hoito -suosituksen mukaan parhaat tulokset saadaan aikaan lääkkeettömästi, kognitiivisella terapialla.

Gabriele Sved ymmärtää, että unihäiriöistä kärsivä haluaa avun nopeasti ja nukahtamislääke voi olla lyhytaikaisessa käytössä paikallaan.

– Valitettavasti lääkkeet vievät usein ojasta allikkoon ja haitat kääntyvät nopeasti hyötyä suuremmiksi.

Unen laatu heikkenee, jolloin pitkäkään uni ei virkistä. Päivisin väsyttää, keskittymiskyky herpaantuu ja muisti pätkii. Lääkkeet aiheuttavat myös riippuvuutta.

Poikkeuksena ovat niin sanotut unta parantavat lääkkeet.

Ne ovat yleensä mielialalääkkeitä, jotka erittäin pienellä annostuksella parantavat unen laatua. Nämä lääkkeet eivät aiheuta toimintakykyongelmia tai riippuvuutta ja niiden teho säilyy myös pitkäaikaisessa käytössä.

Hae apua nopeasti

Uniongelmat ovat yksilöllisiä. Toiset eivät saa unen päästä kiinni, toiset heräilevät kesken unien. Joku on jatkuvasti väsynyt, vaikka nukkuisikin öisin. Mistä sitten tietää, milloin unettomuuteen tulisi hakea apua?

Ensin kannattaa miettiä, onko ongelma tilapäinen vai jatkunut jo pitkään.

– Jokainen nukkuu välillä huonosti. Esimerkiksi työpaikan menetys, läheisen kuolema tai muu stressaava tilanne voi viedä yöunet. Jos uniongelmat jatkuvat vielä 2–3 viikon kuluttua, olisi hyvä hakea apua, Sved neuvoo.

Unettomuudesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun väsymys ja keskittymisvaikeudet haittaavat arkea ja vetävät mielen matalaksi.

Hoitoon kannattaisi siis hakeutua nopeasti. Valitettavan monet unettomat kärvistelevät vuosia ennen avun hakemista. Noin 30 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta. Ikääntyneistä jopa joka toinen nukkuu välillä huonosti.

Jos unihäiriöt jatkuvat yli kolme kuukautta, puhutaan kroonisesta eli pitkäaikaisesta unettomuudesta. Se vaivaa noin joka kymmenettä suomalaista, ja vanhetessa unettomuus lisääntyy.

Opitko unettomaksi?

Pitkäaikainen unettomuus on yleensä niin sanottua toiminnallista unettomuutta eli unettomaksi on opittu vuosien varrella. Nukkumaanmeno jännittää ja pelottaa, mikä vaikeuttaa nukahtamista entisestään.

– Toiminnallinen unettomuus alkaa tyypillisesti jostain tietystä elämäntilanteesta. Esimerkiksi tuoreen äidin yöt häiriintyvät imettämisen ja muun vauvanhoidon takia, mutta kun vauva vihdoin alkaa nukkua, äiti ei nuku. Myös jokin muu stressaava elämäntilanne, kuten työpaikan vaihdos tai opiskelujen aloittaminen, voi laukaista uniongelmat. Ja vaikka stressaava tilanne rauhoittuu, unettomuus jatkuu. Tällöin unettomuus on opittua.

Voi olla, että ongelman laukaissut tekijä ehtii vuosien varrella unohtua, mutta nukahtamisvaikeuksista tai yöheräilystä on tullut tapa.

Malta rauhoittaa ilta

Tehokkain keino hoitaa opittua unettomuutta ovat lääkkeettömät hoitokeinot, eli kognitiivis-behavioraalinen terapia unettomuuteen. Unioppaista ja netistä löytyy pitkä lista nukkumistottumuksiin ja elämäntapoihin liittyviä vinkkejä ja ohjeita, jotka kohentavat unta ja vireyttä.

Untaan voi huoltaa muun muassa oikeanlaisella liikunnalla ja ravinnolla sekä erilaisilla stressinhallinta- ja rentoutumiskeinoilla.

Gabriele Svedin mukaan keinoista tärkein on rauhoittuminen illalla ennen nukkumaanmenoa. Eli ei roikuta sähköpostissa tai sosiaalisessa mediassa, eikä sängyssä tehdä töitä tai katsota tv:tä.

– Älypuhelimet ja tietokoneet häiritsevät unta, sillä niiden voimakas valo estää nukahtamiseen tarvittavan melatoniinin tuotantoa.

Hänen mukaansa suomalaisilla on myös huono tapa juoda iltaisin kahvia tai teetä.

–Kofeiini on iso ongelma, sillä sen puoliintumisaika voi olla jopa 11 tuntia. Pienikin annos illalla voi aiheuttaa unettomuutta. Jos tietää kärsivänsä unettomuudesta, kahvia tai kofeiinipitoista teetä ei pitäisi juoda lainkaan kello 14:n jälkeen.

Alkoholi on Svedin mukaan yksi Suomen yleisimmistä unilääkkeistä, sillä se väsyttää ja voi auttaa jännittynyttä tai ahdistunutta nukahtamaan, mutta se pilaa unen. Uni katkeilee eikä virkistä.

Kun tutkii, tietää

Kun unettomuutta on jatkunut pidempään, kannattaa hakeutua asiantuntijan pakeille. Yleislääkäriltä tai työterveyslääkäriltä voi pyytää lähetteen jatkotutkimuksiin.

Jos unettomuus johtuu kivusta, oikea osoite on kivunhoidon spesialisti tai fysiatri. Jos yöllä on kroonista yskää, hengitysvaikeuksia tai astmaoireita, kannattaa kääntyä keuhkolääkärin puoleen.

Joskus huono nukkuminen, voimakas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomista jaloista. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne.

Gabriele Svedin mukaan on tavallista, että unettomuuden taustalla on useampia syitä, joten myös hoidon tulisi olla kokonaisvaltaista.

Helsingin Uniklinikalla asiakkaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa laajan kyselylomakkeen, jossa käydään läpi muun muassa unen laatuun, unirytmiin, mielialaan ja kuorsaukseen liittyviä asioita.

Vastaanotolla univaikeuksien todetaan usein johtuvan toiminnallisesta unettomuudesta, jolloin hoidoksi riittää useimmiten pari tapaamista unihoitajan kanssa.

Unihoitajan vetämässä pienryhmässä käydään läpi unenhuoltoon liittyviä asioita ja muita lääkkeettömiä hoitokeinoja. Menetelmät perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan, jossa opetellaan omaan elämäntilanteeseen sopivia selviytymistaitoja.

Mittaukset paljastavat

Aktigrafia on helppo ja edullinen unihäiriöiden perustutkimus. Se tehdään rannekelloa muistuttavalla laitteella, joka seuraa viikon ajan vuorokausirytmiä, unen laatua ja unenaikaista liikehdintää.

Mittaaminen on tärkeää, sillä iso osa huonosti nukkuvista ihmisistä arvioi unensa väärin.

– Ihminen saattaa kokea nukkuneensa vain tunnin yön aikana, mutta aivosähkökäyrä osoittaa uniajan olleen 5–6 tuntia. Joskus jo tieto unen todellisesta rakenteesta vähentää nukkumiseen liittyvää stressiä. Toisaalta monet hyvin nukkuvat arvioivat unensa laadun liian hyväksi, mutta tämä ei ole ongelma niin kauan kuin he kokevat olevansa virkeitä ja toimintakykyisiä, Gabriele Sved sanoo.

Unipolygrafia on laajempi unitutkimus. Siinä seurataan yhden yön ajan muun muassa aivosähkökäyrää, hengitystä, jalkojen liikehdintää ja sydämen rytmiä.

Unipolygrafia tehdään, jos ongelmien syyksi epäillään jotain muuta kuin klassista toiminnallista unettomuutta – esimerkiksi levottomat jalat -oireyhtymää tai uniapneaa. Tarkempi tutkimus on paikallaan myös silloin, kun unenhuolto ei tuota tuloksia tai on syytä epäillä, että unettomuus johtuu jostain sairaudesta.

Lisäksi uniklinikoilla voidaan tehdä erilaisia vireystilatutkimuksia. Jos epäillään uni-valverytmiongelmia, voidaan mitata melatoniinin eritys syljestä. kas väsymys ja siitä aiheutuvat arjen ongelmat ovat seurausta sairaudesta, kuten uniapneasta tai levottomat jalat -oireyhtymästä. Diagnoosin voi saada neurologilta tai unispesialistilta, mutta yleislääkäritkin tunnistavat ne. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa unen saantia.

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

 

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.