kilpirauhasen vajaatoiminta, tyroksiini, kilpirauhaskokeet
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

2 vuotta sitten kilpirauhaskokeissa kaikki oli ok, silti minua masentaa ja väsyttää, nukun huonosti enkä laihdu, vaikka syön terveellisesti. Olisiko syytä otattaa laajat kilpirauhaskokeet?

Oireisto voi todellakin johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta samanlaisiin oireisiin voivat johtaa stressi, kiire, unenpuute, ahdistus ja synnytyksen jälkeinen sukupuolihormonien tasapainon muutos.

Kilpirauhasen toimintahäiriö ja sen hoito ovat tällä hetkellä yleisön suuri mielenkiinnon kohde. Uskomus kilpirauhasen toimintahäiriöstä, jota lääkärit eivät vain osaa todeta, on vallannut alaa. Kilpirauhasen toimintaa kuvaavat laboratoriotestit ovat kuitenkin aiempaa tarkempia ja hoidon seuranta on kehittynyt huomattavasti . Silti monet potilaat hakeutuvat tällä hetkellä erilaisten "vaihtoehtohoitojen" pariin käyttäen poikkeavia hoitokriteereitä tai valmisteita.

Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan synteettinen T4-valmiste (Thyroxin) on edelleen oikea lääke kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Tutkimusten mukaan T3-hoidon (Liothyronin, Thybon) liittäminen T4-hoitoon ei johtanut parempaan vointiin mutta lisäsi merkittävästi kilpirauhasen liikatoimintaa.

Myös pelkkä T3-hoito voi johtaa kilpirauhashormonin yliannostusoireistoon. Eläinperäisen kilpirauhasvalmisteen (Armour) käyttöön liittyy niin ikään ongelmia. Näitäkin valmisteita voidaan joskus käyttää, mutta vain endokrinologin huolellisessa seurannassa.

TSH:n eli kilpirauhasta stimuloivan aivolisäkehormonin mittaus on tehokas kilpirauhasen seulontatesti. Se poimii lähes kaikki sekä vajaatoiminta- että liikatoimintatapaukset. Jos TSH:a on alle normaalitason, se viittaa kilpirauhasen liikatoimintaan, mikä varmennetaan lisätestein. Jos taas TSH -taso on normaalia korkeampi, se viittaa vajaatoimintaan. Lisätestein voidaan osoittaa, onko kilpirauhashormonin tuotto jo liian vähäistä, jolloin aloitetaan korvaushoito. Oireettomalla potilaalla hieman koholla olevaa TSH-arvoa jäädään seuraamaan laboratoriotestein, jos lisätesti T4V on normaali.

Viime vuosina käyttöön tullut subkliiinisen hypotyreoosin käsite on lisännyt nopeasti kilpirauhasen korvaushoidon käyttöä. Siinä TSH on viitealuetta korkeampi, mutta T4V normaali. Tällainen tila on useimmiten oireeton tai vähäoireineni. Monesti lievä TSH-hormonin tason nousu myös palautuu itsestään normaaliksi. Tästä syystä lääkitystä ei pitäisi aloittaa yhden lievästi poikkeavan löydöksen takia.

Kysyjän kilpirauhasen testiarvot olivat pari vuotta sitten normaalit. TSH-lukeman voi kuitenkin tarkistaa uudelleen, jos oireet ovat lisääntyneet.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Lifeline

Kiukutteleeko kilpirauhanen kuitenkin?

Saisinko lähdeviitteen tutkimukseen, johon artikkelissa viitataan? Ovatko lääkärit edelleen niin kuutamolla, että tuijottavat TSH-arvoa liikatoiminna toteamiseksi? Pyytäkää sitten hyvät ihmiset holter-laite kroppaan kiinni, niin pystytte todistamaan, että ette ole liikatoiminnalla. Käsittämätöntä ja epäammattimaista shaibaa. Liikatoiminnalla leposyke ja paineet nousevat, kuten myös kehon lämpö. Eikä tässäkään kerrota, että Thyroxinin aiheuttaman liikatoiminnan takia on potilaita jopa kuollut...
Lue kommentti
MJR

Kiukutteleeko kilpirauhanen kuitenkin?

Juuri näin. Lääkärin opinnot on jostain 70-luvulta kun tyroksiini oli tullut Suomen markkinoille ja sitä tietysti kauppattiin uutena ihmelääkkeenä. Eikä tässä oteta huomioon muiden lääkkeiden vaikutusta kilpirauhas hormonien toimintaan, kuten esimerkiksi astmaatikkojen kortisoni-inhalaattorien TSH:ta laskeva vaikutus. Vajaatoiminta voi olla siis silti tai siksi, että muut lääkkeet aiheuttavat osaltaan sen. Ja tässä vain yksi esimerkki siitä miten monimutkainen biokemiallinen prosessi...
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.