kilpirauhasen vajaatoiminta, tyroksiini, kilpirauhaskokeet
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

2 vuotta sitten kilpirauhaskokeissa kaikki oli ok, silti minua masentaa ja väsyttää, nukun huonosti enkä laihdu, vaikka syön terveellisesti. Olisiko syytä otattaa laajat kilpirauhaskokeet?

Oireisto voi todellakin johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta samanlaisiin oireisiin voivat johtaa stressi, kiire, unenpuute, ahdistus ja synnytyksen jälkeinen sukupuolihormonien tasapainon muutos.

Kilpirauhasen toimintahäiriö ja sen hoito ovat tällä hetkellä yleisön suuri mielenkiinnon kohde. Uskomus kilpirauhasen toimintahäiriöstä, jota lääkärit eivät vain osaa todeta, on vallannut alaa. Kilpirauhasen toimintaa kuvaavat laboratoriotestit ovat kuitenkin aiempaa tarkempia ja hoidon seuranta on kehittynyt huomattavasti . Silti monet potilaat hakeutuvat tällä hetkellä erilaisten "vaihtoehtohoitojen" pariin käyttäen poikkeavia hoitokriteereitä tai valmisteita.

Kansainvälisten hoitosuositusten mukaan synteettinen T4-valmiste (Thyroxin) on edelleen oikea lääke kilpirauhasen vajaatoiminnassa. Tutkimusten mukaan T3-hoidon (Liothyronin, Thybon) liittäminen T4-hoitoon ei johtanut parempaan vointiin mutta lisäsi merkittävästi kilpirauhasen liikatoimintaa.

Myös pelkkä T3-hoito voi johtaa kilpirauhashormonin yliannostusoireistoon. Eläinperäisen kilpirauhasvalmisteen (Armour) käyttöön liittyy niin ikään ongelmia. Näitäkin valmisteita voidaan joskus käyttää, mutta vain endokrinologin huolellisessa seurannassa.

TSH:n eli kilpirauhasta stimuloivan aivolisäkehormonin mittaus on tehokas kilpirauhasen seulontatesti. Se poimii lähes kaikki sekä vajaatoiminta- että liikatoimintatapaukset. Jos TSH:a on alle normaalitason, se viittaa kilpirauhasen liikatoimintaan, mikä varmennetaan lisätestein. Jos taas TSH -taso on normaalia korkeampi, se viittaa vajaatoimintaan. Lisätestein voidaan osoittaa, onko kilpirauhashormonin tuotto jo liian vähäistä, jolloin aloitetaan korvaushoito. Oireettomalla potilaalla hieman koholla olevaa TSH-arvoa jäädään seuraamaan laboratoriotestein, jos lisätesti T4V on normaali.

Viime vuosina käyttöön tullut subkliiinisen hypotyreoosin käsite on lisännyt nopeasti kilpirauhasen korvaushoidon käyttöä. Siinä TSH on viitealuetta korkeampi, mutta T4V normaali. Tällainen tila on useimmiten oireeton tai vähäoireineni. Monesti lievä TSH-hormonin tason nousu myös palautuu itsestään normaaliksi. Tästä syystä lääkitystä ei pitäisi aloittaa yhden lievästi poikkeavan löydöksen takia.

Kysyjän kilpirauhasen testiarvot olivat pari vuotta sitten normaalit. TSH-lukeman voi kuitenkin tarkistaa uudelleen, jos oireet ovat lisääntyneet.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Lifeline

Kiukutteleeko kilpirauhanen kuitenkin?

Saisinko lähdeviitteen tutkimukseen, johon artikkelissa viitataan? Ovatko lääkärit edelleen niin kuutamolla, että tuijottavat TSH-arvoa liikatoiminna toteamiseksi? Pyytäkää sitten hyvät ihmiset holter-laite kroppaan kiinni, niin pystytte todistamaan, että ette ole liikatoiminnalla. Käsittämätöntä ja epäammattimaista shaibaa. Liikatoiminnalla leposyke ja paineet nousevat, kuten myös kehon lämpö. Eikä tässäkään kerrota, että Thyroxinin aiheuttaman liikatoiminnan takia on potilaita jopa kuollut...
Lue kommentti
MJR

Kiukutteleeko kilpirauhanen kuitenkin?

Juuri näin. Lääkärin opinnot on jostain 70-luvulta kun tyroksiini oli tullut Suomen markkinoille ja sitä tietysti kauppattiin uutena ihmelääkkeenä. Eikä tässä oteta huomioon muiden lääkkeiden vaikutusta kilpirauhas hormonien toimintaan, kuten esimerkiksi astmaatikkojen kortisoni-inhalaattorien TSH:ta laskeva vaikutus. Vajaatoiminta voi olla siis silti tai siksi, että muut lääkkeet aiheuttavat osaltaan sen. Ja tässä vain yksi esimerkki siitä miten monimutkainen biokemiallinen prosessi...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.