Saatko vihkisormuksestasi punoitusta, kutinaa tai ihottumaa? Koruallergiat oireilevat yllättävän monin tavoin. Onneksi ärsyttämättömiäkin korumetalleja löytyy.

Kaunein tai kallein koru ei aina ole se paras koru. Halpa- ja rihkamakorut voivat poikia kantajalleen herkistystä ja suoranaista allergiaa, mutta samoin saattaa käydä arvokorujenkin kanssa.

– Kulta-allergisia on noin kymmenen prosenttia naisista ja 1–2 prosenttia miehistä, mutta ehkä vain yksi sadasta saa kullasta oireita. Jos oireita tulee, ne ovat selvää ihottumaa useimmiten sormuksen tai kultakorun alla tai hammaskullasta aiheutuneita oireita suussa tai kielen limakalvoilla, kertoo emeritusprofessori, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Matti Hannuksela.

Hannukselan mukaan ei oikein tiedetä, miksi kulta aiheuttaa melko niukasti oireita. Ilmeisesti kultakoruista irtoaa sen verran vähän itse allergeenia, kultahitusia, jotta useampi reagoisi.

– Ihottumaa saavat luultavasti herkimmin ne allergiset, joilla on hiessä enemmän suoloja ja jotka pitävät jatkuvasti kultakoruja. Toisin oli aikoinaan nikkelipitoisten korujen kohdalla, niistä irtosi selvästi herkemmin nikkeliä.

Matti Hannuksela muistuttaa, että tavallisin koruallergia, nikkeliallergia, on vähentynyt huomattavasti EU:n nikkeliasetuksen jälkeen. Tarkkoja lukuja hänellä ei ole, mutta potilasmäärissä allergian väheneminen on näkynyt jo jonkin aikaa.

Vuonna 2000 voimaan astunut säädös sanoo, ettei nikkeliä sisältävistä esineistä, kuten vyönsoljista tai silmälasinsangoista, saa irrota enempää kuin 0,49 mikrogrammaa nikkeliä kuutiosenttiä kohden viikossa ja rei’ittämiskoruista, kuten korva- ja lävistyskoruista. Vuoden ajan on ollut voimassa EU-asetus, jonka mukaan koruissa ei saa myöskään olla kadmiumia yli 0,1 prosenttia.

– Silti markkinoilla saattaa olla koruja, joissa mainitut rajat ylittyvät. Jos nikkeliallerginen haluaa olla varma siitä, ettei saa koruistaan allergiaa, kannattaa suosia esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehtyjä koruja. Niistä nikkeliä ei irtoa haittaavia määriä.

Nikkelitesti apteekista

Nikkeli-ihottuma ilmaantuu nikkeliä vapauttavan metalliseoksen kosketuskohtaan tai aivan sen lähettyville. Ihottuman laatu vaihtelee punoittavasta voimakkaaseen kosketusallergiaan, joka nostattaa kosketuskohtaan kuten kämmeniin jopa pieniä nesterakkuloita.

– Nikkeli-ihottumaa ei voi saada esimerkiksi kolikoista tai hampaiden oikomiskojeista. Valkokullasta, usein ulkomailta ostetusta, nikkeliallerginen on sen sijaan omiaan saamaan oireita.

Joka kolmas nikkeliallerginen on herkkä myös koruissa, tavallisimmin valkokullassa, useasti käytetylle palladiumille. Kyse on ristiallergiasta, jossa nikkelille allerginen reagoi myös nikkelin sukulaiseen, palladiumiin.

Matti Hannukselalla on oiva vinkki kaikille nikkeliallergisille, jotka eivät voi olla aivan varmoja korun käypyydestä tai joita korukauppias ei ole pystynyt vakuuttamaan ostoksen allergiaturvallisuudesta.

– Menkää apteekkiin ja ostakaa sieltä dimetyyliglyoksiimitesti nikkelin osoittamiseen korusta. Kasta liuokseen pumpulitikku tai puuvillarätti ja hankaa sillä koruasi 30 sekuntia. Jos korusta irtoaa nikkeliä haittaavia määriä, pumpuli värjäytyy punaiseksi.

Vihkisormus laatikkoon?

Kannattaako koruallergisen sännätä allergiatesteihin vai tepsiikö punoitukseen ja suoranaiseen ihottumaan pelkkä altistavan korun välttö?

– Kannattaa lähteä testiin, jos yhtään on epäilystä siitä, mistä oireissa on kysymys. Yleensä nikkeliallergia on jo potilaan tiedossa, kun hän tulee lääkäriin ja allergia vain vahvistetaan. Silti yhdeksän kymmenestä nikkeliallergisesta ei ole käynyt koskaan testeissä, eikä ole tarviskaan. Oireita aiheuttavat korut otetaan vain pois käytöstä ja se on siinä.

Oma kysymyksensä ovat kulta-allergikot, jotka saavat oireita vihkisormuksestaan. On joskus herkkä paikka riisua sormus, vaikka lääkäri niin kehottaisi.

– Erään potilaani kanssa keskustelin siitä, olisiko viisaampaa pitää vihkisormusta piirongin laatikossa kuin sormessa vai siirtääkö sormus oikean käden nimettömään. Se jäi hänen ratkaistavakseen ja luulen, että sormus vain vaihtoi paikkaa sinne oikean käden sormeen, Hannuksela havainnollistaa.

Helyt yöksi pois

Mitkä sitten ovat turvallisia korumateriaaleja? Kysytään dermatotoksikologian dosentilta, Työterveyslaitoksen vanhemmalta tutkijalta Riitta Jolangilta.

– Platinaa ja rhodiumia on pidetty turvallisina, samoin titaania. Hopea-allergiaakaan ei ole varmuudella todettu. Hopea ja sen lujittamiseksi käytetty kupari ovat turvallisimmat korujen raaka-aineina käytetyt metallit. Erilaiset muovikorut ovat yleensä erinomaisesti siedettyjä.

– Allergisessa mielessä en siksi edes käyttäisi erottelua jalo- ja rihkamakoruihin. Kivannäköisiä ja herkistämättömiä koruja löytyy halvemmistakin materiaaleista kuin jalometalleista, Jolanki sanoo.

Tutkija tosin muistuttaa, että milteipä mille tahansa voi allergisoitua. Hän tietää tapauksia, joissa eksoottisista puulajeista valmistetut puukorut tai kromiparkitut nahkakorut ovat aiheuttaneet allergista oireilua.

Lieville herkistymille Jolanki ehdottaa ensi alkuun välttelyä. Ainakin yöksi korut olisi hyvä ottaa pois.

– Jos ei muun syyn vuoksi, niin ainakin siksi, etteivät korvakorut ja kaulaketjut tarttuisi tyynyyn ja repeytyisi irti. Niin ikään sormukset kannattaisi ottaa pois käsien pesun ajaksi ja pestä siinä samalla itse sormuskin. Ärsytykseltä voi myös välttyä, jos poistaa sormukset siivotessa ja tiskatessa.

Sormuksen alle kun voi jäädä pesuainetta ja iho voi hankautua.

Huolta lävistyksistä

Lävistyskoruihin sovelletaan jo lainsäädännöllisestikin tiukempia kiemuroita. Matti Hannuksela tietää kertoa, että lävistysten aiheuttamat ongelmat ovat useimmiten aivan jotakin muuta kuin allergisia.

– Lävistyksistä voi tulla monenlaisia epätoivottuja seurauksia. Jopa kolmasosa muista kuin korvannipukan lävistyksistä aiheuttaa ongelmia, kuten tulehduksia tai liiallista arpikudoksen kasvua, keloideja.

Hoito on aiheutuneen haitan mukaista: joskus keloidiin tarvitaan jopa sädehoitoa, lävistysten repeytymiin korjausleikkauksia ja infektioihin antibiootteja. Napa-, nenä-, huuli- ja silmäkulmalävistykset infektoituvat muita lävistyskohtia helpommin.

Lävistysten tekoa ja niihin istutettavia materiaaleja säädellään tarkasti, mutta kuten Hannuksela muistuttaa, eivät hygienia- tai materiaalivaatimukset vaikkapa rockfestareilla aina täyty.

– Ensiasennuskoru on tavallisesti allergisoimatonta terästä, titaania, niobia, muovia tai kultaa. Olipa lävistys millainen tai missä kohtaa kehoa tahansa, tärkeintä on huolellinen puhdistus etenkin siinä vaiheessa, kun lävistysreikä epitelisoituu eli kasvattaa ihoa.

Lävistystä kannattaa huuhtoa lämpimällä vedellä ainakin kaksi kertaa päivässä useamman kuukauden ajan. Ensimmäisen viikon aikana lävistyskohtaan voi sivellä suihkun jälkeen esimerkiksi Basibact-antibioottivoidetta. Voidetta voi käyttää pidempäänkin, jos lävistyskohdassa on tulehduksen merkkeinä punotusta, pakotusta tai turvotusta.

– Vaseliini on hyvä voide jatkossa hoitamaan lävistystä, kun kohta erittää vielä kudosnestettä. Sen jälkeen pelkkä suihkuttelu riittää.

Lävistysalueen puhdistukseen voi myös käyttää käsidesinfiointiaineita. Huuli- ja kielilävistyksiä huljutetaan Betadine-suuvedellä.

– Ensiasennuskorun voi vaihtaa oikeaan koruun kuukauden, parin päästä, mutta materiaaleissa on edelleenkin syytä suosia allergisoimattomia vaihtoehtoja, kuten titaania, Hannuksela huomauttaa.

Hellä saippuapesu riittää

1. Miten usein korua pitää pestä?

Silloin tällöin tehtävä saippua-vesipesu riittää. Desinfiointi on yleensä turhaa. Ennemminkin ihoa kannattaa desinfioida, jos vaikkapa korvakoru on ärsyttänyt. Jos ärsytys jatkuu, kannattaa koru vaihtaa johonkin toiseen, allergisoimattomaan materiaaliin.

2. Miten säilyttää korujen ulkonäkö uudenveroisena?

Koruja säilytetään usein yhdessä ja samassa lippaassa, jossa kovemmat metallilajit ja jalokivat naarmuttavat pehmeämpiä materiaaleja. Pidä erilaiset korut erillään toisistaan ja ketjut roikkumassa. Korujen tummumista aiheuttavat ilmansaasteet, kuten rikkiyhdisteet, ihosta erittyvät suolat sekä ihonhoitotuotteet ja hajusteet. Etenkin hopea on herkkä tummumaan. Pue korut vasta meikin- ja hiustenlaiton jälkeen. Puhdista korut tarvittaessa.

3. Miten koruja puhdistetaan?

Peruspuhdistukseen riittää astianpesuaine ja vesi. Anna korujen liota pesuvedessä yön yli ja huuhtele aamulla ne juoksevan veden alla. Kuivaa pehmeään puuvillaliinaan ja pakkaa korusi korurasiaan sekä lisäksi mielellään ilmatiiviiseen minigrip-pussiin tai vaikkapa silkkipaperiin.

Muista, että monet liimatut kivet eivät kestä kuumaa vettä, eikä mitään koruja saisi pestä hammastahnalla. Erityisen hellästi pitää puhdistaa helmiä: vältä hankaavia liikkeitä ja ammoniakkia sisältäviä jalokivien puhdistusaineita.

Likaiset arvokorut kannattaa puhdistuttaa kultasepänliikkeessä. Liikkeissä on käytössä tehokkaita kemikaaleja, joita kodeissa ei saa säilyttää. Pesun yhteydessä kultaseppä kiillottaa korusta naarmut ja tummentumat.

Asiantuntijana dermatotoksikologian dosentti Riitta Jolanki Työterveyslaitoksesta

Vierailija

Koruallergia voi yllättää

Tässä artikkelissa mainitaan, että ” Nikkeli-ihottumaa ei voi saada esimerkiksi kolikoista”. Kuitenkin lääketieteen oppikirjassa ( Haahtela-Hannuksela-Terho, Allergologia,1993) mainitaan nikkeliallergiankohdalla, että tietyissä työntekijäryhmissä nikkeliallergia on yleistä. Kirjassa mainitaan samaisessa kohtaa (s. 345), että nikkeliä sisältävien kolikoiden välityksellä voi herkistyä nikkelille rahastusammateissa ( tarjoilijat kassanhoitajat, rahastajat).
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.