Saatko vihkisormuksestasi punoitusta, kutinaa tai ihottumaa? Koruallergiat oireilevat yllättävän monin tavoin. Onneksi ärsyttämättömiäkin korumetalleja löytyy.

Kaunein tai kallein koru ei aina ole se paras koru. Halpa- ja rihkamakorut voivat poikia kantajalleen herkistystä ja suoranaista allergiaa, mutta samoin saattaa käydä arvokorujenkin kanssa.

– Kulta-allergisia on noin kymmenen prosenttia naisista ja 1–2 prosenttia miehistä, mutta ehkä vain yksi sadasta saa kullasta oireita. Jos oireita tulee, ne ovat selvää ihottumaa useimmiten sormuksen tai kultakorun alla tai hammaskullasta aiheutuneita oireita suussa tai kielen limakalvoilla, kertoo emeritusprofessori, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Matti Hannuksela.

Hannukselan mukaan ei oikein tiedetä, miksi kulta aiheuttaa melko niukasti oireita. Ilmeisesti kultakoruista irtoaa sen verran vähän itse allergeenia, kultahitusia, jotta useampi reagoisi.

– Ihottumaa saavat luultavasti herkimmin ne allergiset, joilla on hiessä enemmän suoloja ja jotka pitävät jatkuvasti kultakoruja. Toisin oli aikoinaan nikkelipitoisten korujen kohdalla, niistä irtosi selvästi herkemmin nikkeliä.

Matti Hannuksela muistuttaa, että tavallisin koruallergia, nikkeliallergia, on vähentynyt huomattavasti EU:n nikkeliasetuksen jälkeen. Tarkkoja lukuja hänellä ei ole, mutta potilasmäärissä allergian väheneminen on näkynyt jo jonkin aikaa.

Vuonna 2000 voimaan astunut säädös sanoo, ettei nikkeliä sisältävistä esineistä, kuten vyönsoljista tai silmälasinsangoista, saa irrota enempää kuin 0,49 mikrogrammaa nikkeliä kuutiosenttiä kohden viikossa ja rei’ittämiskoruista, kuten korva- ja lävistyskoruista. Vuoden ajan on ollut voimassa EU-asetus, jonka mukaan koruissa ei saa myöskään olla kadmiumia yli 0,1 prosenttia.

– Silti markkinoilla saattaa olla koruja, joissa mainitut rajat ylittyvät. Jos nikkeliallerginen haluaa olla varma siitä, ettei saa koruistaan allergiaa, kannattaa suosia esimerkiksi ruostumattomasta teräksestä tehtyjä koruja. Niistä nikkeliä ei irtoa haittaavia määriä.

Nikkelitesti apteekista

Nikkeli-ihottuma ilmaantuu nikkeliä vapauttavan metalliseoksen kosketuskohtaan tai aivan sen lähettyville. Ihottuman laatu vaihtelee punoittavasta voimakkaaseen kosketusallergiaan, joka nostattaa kosketuskohtaan kuten kämmeniin jopa pieniä nesterakkuloita.

– Nikkeli-ihottumaa ei voi saada esimerkiksi kolikoista tai hampaiden oikomiskojeista. Valkokullasta, usein ulkomailta ostetusta, nikkeliallerginen on sen sijaan omiaan saamaan oireita.

Joka kolmas nikkeliallerginen on herkkä myös koruissa, tavallisimmin valkokullassa, useasti käytetylle palladiumille. Kyse on ristiallergiasta, jossa nikkelille allerginen reagoi myös nikkelin sukulaiseen, palladiumiin.

Matti Hannukselalla on oiva vinkki kaikille nikkeliallergisille, jotka eivät voi olla aivan varmoja korun käypyydestä tai joita korukauppias ei ole pystynyt vakuuttamaan ostoksen allergiaturvallisuudesta.

– Menkää apteekkiin ja ostakaa sieltä dimetyyliglyoksiimitesti nikkelin osoittamiseen korusta. Kasta liuokseen pumpulitikku tai puuvillarätti ja hankaa sillä koruasi 30 sekuntia. Jos korusta irtoaa nikkeliä haittaavia määriä, pumpuli värjäytyy punaiseksi.

Vihkisormus laatikkoon?

Kannattaako koruallergisen sännätä allergiatesteihin vai tepsiikö punoitukseen ja suoranaiseen ihottumaan pelkkä altistavan korun välttö?

– Kannattaa lähteä testiin, jos yhtään on epäilystä siitä, mistä oireissa on kysymys. Yleensä nikkeliallergia on jo potilaan tiedossa, kun hän tulee lääkäriin ja allergia vain vahvistetaan. Silti yhdeksän kymmenestä nikkeliallergisesta ei ole käynyt koskaan testeissä, eikä ole tarviskaan. Oireita aiheuttavat korut otetaan vain pois käytöstä ja se on siinä.

Oma kysymyksensä ovat kulta-allergikot, jotka saavat oireita vihkisormuksestaan. On joskus herkkä paikka riisua sormus, vaikka lääkäri niin kehottaisi.

– Erään potilaani kanssa keskustelin siitä, olisiko viisaampaa pitää vihkisormusta piirongin laatikossa kuin sormessa vai siirtääkö sormus oikean käden nimettömään. Se jäi hänen ratkaistavakseen ja luulen, että sormus vain vaihtoi paikkaa sinne oikean käden sormeen, Hannuksela havainnollistaa.

Helyt yöksi pois

Mitkä sitten ovat turvallisia korumateriaaleja? Kysytään dermatotoksikologian dosentilta, Työterveyslaitoksen vanhemmalta tutkijalta Riitta Jolangilta.

– Platinaa ja rhodiumia on pidetty turvallisina, samoin titaania. Hopea-allergiaakaan ei ole varmuudella todettu. Hopea ja sen lujittamiseksi käytetty kupari ovat turvallisimmat korujen raaka-aineina käytetyt metallit. Erilaiset muovikorut ovat yleensä erinomaisesti siedettyjä.

– Allergisessa mielessä en siksi edes käyttäisi erottelua jalo- ja rihkamakoruihin. Kivannäköisiä ja herkistämättömiä koruja löytyy halvemmistakin materiaaleista kuin jalometalleista, Jolanki sanoo.

Tutkija tosin muistuttaa, että milteipä mille tahansa voi allergisoitua. Hän tietää tapauksia, joissa eksoottisista puulajeista valmistetut puukorut tai kromiparkitut nahkakorut ovat aiheuttaneet allergista oireilua.

Lieville herkistymille Jolanki ehdottaa ensi alkuun välttelyä. Ainakin yöksi korut olisi hyvä ottaa pois.

– Jos ei muun syyn vuoksi, niin ainakin siksi, etteivät korvakorut ja kaulaketjut tarttuisi tyynyyn ja repeytyisi irti. Niin ikään sormukset kannattaisi ottaa pois käsien pesun ajaksi ja pestä siinä samalla itse sormuskin. Ärsytykseltä voi myös välttyä, jos poistaa sormukset siivotessa ja tiskatessa.

Sormuksen alle kun voi jäädä pesuainetta ja iho voi hankautua.

Huolta lävistyksistä

Lävistyskoruihin sovelletaan jo lainsäädännöllisestikin tiukempia kiemuroita. Matti Hannuksela tietää kertoa, että lävistysten aiheuttamat ongelmat ovat useimmiten aivan jotakin muuta kuin allergisia.

– Lävistyksistä voi tulla monenlaisia epätoivottuja seurauksia. Jopa kolmasosa muista kuin korvannipukan lävistyksistä aiheuttaa ongelmia, kuten tulehduksia tai liiallista arpikudoksen kasvua, keloideja.

Hoito on aiheutuneen haitan mukaista: joskus keloidiin tarvitaan jopa sädehoitoa, lävistysten repeytymiin korjausleikkauksia ja infektioihin antibiootteja. Napa-, nenä-, huuli- ja silmäkulmalävistykset infektoituvat muita lävistyskohtia helpommin.

Lävistysten tekoa ja niihin istutettavia materiaaleja säädellään tarkasti, mutta kuten Hannuksela muistuttaa, eivät hygienia- tai materiaalivaatimukset vaikkapa rockfestareilla aina täyty.

– Ensiasennuskoru on tavallisesti allergisoimatonta terästä, titaania, niobia, muovia tai kultaa. Olipa lävistys millainen tai missä kohtaa kehoa tahansa, tärkeintä on huolellinen puhdistus etenkin siinä vaiheessa, kun lävistysreikä epitelisoituu eli kasvattaa ihoa.

Lävistystä kannattaa huuhtoa lämpimällä vedellä ainakin kaksi kertaa päivässä useamman kuukauden ajan. Ensimmäisen viikon aikana lävistyskohtaan voi sivellä suihkun jälkeen esimerkiksi Basibact-antibioottivoidetta. Voidetta voi käyttää pidempäänkin, jos lävistyskohdassa on tulehduksen merkkeinä punotusta, pakotusta tai turvotusta.

– Vaseliini on hyvä voide jatkossa hoitamaan lävistystä, kun kohta erittää vielä kudosnestettä. Sen jälkeen pelkkä suihkuttelu riittää.

Lävistysalueen puhdistukseen voi myös käyttää käsidesinfiointiaineita. Huuli- ja kielilävistyksiä huljutetaan Betadine-suuvedellä.

– Ensiasennuskorun voi vaihtaa oikeaan koruun kuukauden, parin päästä, mutta materiaaleissa on edelleenkin syytä suosia allergisoimattomia vaihtoehtoja, kuten titaania, Hannuksela huomauttaa.

Hellä saippuapesu riittää

1. Miten usein korua pitää pestä?

Silloin tällöin tehtävä saippua-vesipesu riittää. Desinfiointi on yleensä turhaa. Ennemminkin ihoa kannattaa desinfioida, jos vaikkapa korvakoru on ärsyttänyt. Jos ärsytys jatkuu, kannattaa koru vaihtaa johonkin toiseen, allergisoimattomaan materiaaliin.

2. Miten säilyttää korujen ulkonäkö uudenveroisena?

Koruja säilytetään usein yhdessä ja samassa lippaassa, jossa kovemmat metallilajit ja jalokivat naarmuttavat pehmeämpiä materiaaleja. Pidä erilaiset korut erillään toisistaan ja ketjut roikkumassa. Korujen tummumista aiheuttavat ilmansaasteet, kuten rikkiyhdisteet, ihosta erittyvät suolat sekä ihonhoitotuotteet ja hajusteet. Etenkin hopea on herkkä tummumaan. Pue korut vasta meikin- ja hiustenlaiton jälkeen. Puhdista korut tarvittaessa.

3. Miten koruja puhdistetaan?

Peruspuhdistukseen riittää astianpesuaine ja vesi. Anna korujen liota pesuvedessä yön yli ja huuhtele aamulla ne juoksevan veden alla. Kuivaa pehmeään puuvillaliinaan ja pakkaa korusi korurasiaan sekä lisäksi mielellään ilmatiiviiseen minigrip-pussiin tai vaikkapa silkkipaperiin.

Muista, että monet liimatut kivet eivät kestä kuumaa vettä, eikä mitään koruja saisi pestä hammastahnalla. Erityisen hellästi pitää puhdistaa helmiä: vältä hankaavia liikkeitä ja ammoniakkia sisältäviä jalokivien puhdistusaineita.

Likaiset arvokorut kannattaa puhdistuttaa kultasepänliikkeessä. Liikkeissä on käytössä tehokkaita kemikaaleja, joita kodeissa ei saa säilyttää. Pesun yhteydessä kultaseppä kiillottaa korusta naarmut ja tummentumat.

Asiantuntijana dermatotoksikologian dosentti Riitta Jolanki Työterveyslaitoksesta

Vierailija

Koruallergia voi yllättää

Tässä artikkelissa mainitaan, että ” Nikkeli-ihottumaa ei voi saada esimerkiksi kolikoista”. Kuitenkin lääketieteen oppikirjassa ( Haahtela-Hannuksela-Terho, Allergologia,1993) mainitaan nikkeliallergiankohdalla, että tietyissä työntekijäryhmissä nikkeliallergia on yleistä. Kirjassa mainitaan samaisessa kohtaa (s. 345), että nikkeliä sisältävien kolikoiden välityksellä voi herkistyä nikkelille rahastusammateissa ( tarjoilijat kassanhoitajat, rahastajat).
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti