Ensin kuulostaa siltä, kuin ääni jäisi vaimeaksi rohinaksi nielurisojen sekaan. Sitten kuuluu syvä huokaisu, ja pian pimeyttä sahaa tuttu rintalastaa tärisyttävä kuorsaus. Vieressä nukkuvaa kuorsaus häiritse eniten silloin, kun tämä on juuri nukahtamaisillaan. Syvän unen läpi kuorsausta ei välttämättä edes kuule.

Kuorsaus on unihäiriöistä tavallisin, jokainen kuorsaa joskus. Huonolaatuisesta unesta se ei vielä kerro, vaan kuorsaus voi mahtua hyvän unen raameihin. Jos kuorsaa harvemmin kuin neljänä yönä viikossa tai vain tietyssä asennossa nukkuessaan, kyse tuskin on terveysongelmasta. Omaa kuorsaamistaan ei välttämättä huomaa muusta kuin kurkun karheudesta aamulla: kuorsatessa suu on auki ja ilmavirta kuivattaa kielen ja nielun.

– Etenkin lapsilla ja nuorilla unihäiriöt kuuluvat kasvamiseen. Ne katoavat aikanaan, eikä lääkityksiä yleensä tarvita. Häiriöstä tulee ongelma, jos se saa aikaan voimakasta aamu- tai päiväväsymystä. Silloin häiriöön kannattaa puuttua, sanoo neurologian dosentti ja unitutkija Markku Partinen.

Rintaliivit nurinpäin

Kaikki kuorsaavat eniten selällään, koska kieli valuu silloin tukkimaan nielua. Toiset taas kuorsaavat vain joko oikealla tai vasemmalla kyljellä nukkuessaan. Silloin auttaa, jos kääntyy vastakkaiselle kyljelle tai jos pariskunta vaihtaa sängyssä puolia.

Sopivan kiinteä ja muotoutuva tyyny saattaa vähentää kuorsausta. Kun nukkujan kaula asettuu hiukan takakenoon, ylähengitystiet aukeavat paremmin. Kuorsaaja voi myös kokeilla yöasuksi T-paitaa, jonka selkämykseen on ommeltu pari tennispalloa. Kaikki keinot ovat sallittuja: eräskin mies käytti tennispallojen tukemiseen vaimonsa rintaliivejä niin, että kuppiosat jäivät selän taakse.

Risoja ja rasvakudosta

Lapsilla ja monesti aikuisillakin kuorsaaminen johtuu liian suurista kita- ja nielurisoista tai allergisesta nuhasta, joka pakottaa nukkumaan suu auki. Hoitona on silloin kita- ja nielurisaleikkaus tai allergialääkitys.

– Lapsi voi kuorsata niin hiljaa, että se jää huomaamatta. Sen sijaan kannattaa tarkkailla, nukkuuko lapsi aina suu auki. Se on merkki ahtaista ylähengitysteistä, Partinen kertoo.

Aikuisilla kuorsausta aiheuttaa myös ylipaino, etenkin leuan alle ja vyötärölle kertynyt rasvakudos. Tämä sisäelinten ympärillä oleva rasva uhkaa terveyttä, joten se kannattaa laihduttaa pois. On olemassa selvää näyttöä, että rasvan mukana vähenee myös kuorsaus.

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos kuorsaukseen liittyy korahtavia ääniä ja hengityskatkoksia. Kyse voi silloin olla hoitoa vaativasta uniapneasta, joka vaivaa noin kolmasosaa kuorsaajista.