Kutinaa, punotusta ja ihottumaa – onko syynä sukuelinherpes?
Herpeksen selvimmät merkit ovat aristavat, kirkkaan nesterakkulat, vastaa gynekologi.
Vaivana on kova kutina, punoitus ja raapimisesta aiheutuva kierre sukuelimissä. Yleensä herpesoireilun jälkeen tulee ihottumaa, joka kestää viikkoja. Lisäksi on runsasta valkovuotoa. Miten selvyyttä tilanteeseen?
Asiantuntija vastaa
ENSITARTUNNASSA herpesoireet ilmestyvät keskimäärin 4–14 vuorokauden päästä tartunnasta. Alkuoireita ovat ulkosynnyttimien kirvely ja kutina, ja sen jälkeen ilmestyy ryhmä aristavia, kirkkaita nesterakkuloita genitaalialueelle. Ne puhkeavat 1–2 päivän kuluessa aiheuttaen pinnallisia haavaumia. Rakkulanpohjat parantuvat 2–4 viikossa arpia jättämättä.
Ensimmäinen herpestartunta voi olla myös oireeton. Herpesvirus jää piilevänä hermosolmukkeeseen. Suurella osalla viruksen kantajista tauti pysyy oireettomana, mutta toisilla se voi aktivoitua jopa yli 10 kertaa vuodessa. Uusimiset saattavat puhjeta fyysisen tai psyykkisen stressin jälkeen, tai vaikkapa kuukautisten yhteydessä. Herpeksen uusiessa oireet ovat yleensä lievempiä ja niiden kesto on noin viikko.
Tiheästi oireilevaa sukuelinherpestä voidaan ehkäistä viruslääkkeillä. Lääkitys ei kuitenkaan pysty hävittämään hermosolussa piileksivää virusta.
Kysyjällä on herpesoireilun lisäksi oireena runsas valkovuoto ja pitkään kestävä ulkosynnyttimien ihottuma. Nämä eivät vaikuta herpestulehduksen oireilta. Tavallista runsaampi valkovuoto voi olla emätintulehduksen merkki. Kutina ja kirvely voisivat viitata hiivasienen aiheuttamaan emätintulehdukseen. Klamydian tavallisimmat oireet ovat poikkeava valkovuoto ja kirvely, joskus niukka verinen tiputteluvuoto.
Ilman tarkempia tietoja on vaikea sanoa, mikä aiheuttaa kysyjän vaivat. Kyseessä voi olla yhtaikainen herpeksen uusiminen ja hiivatulehdus. Hiivatulehdukseenkin voi liittyä ulkosynnyttimien punoitusta ja jopa pieniä haavoja. Lääkärikäynnin yhteydessä tilannetta voi selvittää paremmin, ja samalla voidaan tarvittaessa tutkia laboratoriokokeita.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
AILA TIITINEN naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, professori emerita.
HYVÄN TERVEYDEN ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT LÄHETÄ KYSYMYS osoitteeseen hyvaterveys.fi/kysy Toimitus valitsee julkaistavat tekstit.
